USA:n
presidentti Barack
Obama
julisti 1]
USA:n hyökkäävän ja antavan rangaistuksen Syyrialle – ilman
täyttä todisteen varmuutta. Muistamme hyvin Irakin hyökkäyksen
alla esitetyt USA:n tiedusteluvalheet – jopa YK:n päämajassa,
tämän yleiskokouksessa – silloisen puolustusministeri Colin
Powell´in
suulla. Nyt Obama perääntyy ja säilyttää kasvonsa, kun siirsi
lopullisen päätöksen Yhdysvaltojen kongressille. Obama ei
ollutkaan varma todisteista ja Kiinan ja Venäjän reaktioista 2].
Miksi
USA ottaa itselleen maailmanpoliisin tehtävät ja valtuuttaa itseään
tekemään tuho- ja rangaistusiskuja ”jukuroiville valtioille”?
Miksi USA yleensäkin on niin hanakka puuttumaan toisten itsenäisten
ja suvereenien sisäisiin asioihin? Onko USA tullut epävarmaksi, kun
Kiina rynnii nyt omalla vuosisadallaan maailman veturiksi –
kautta-aikain maailman väkirikkaimpna valtiona.
Venäjä
hioo sanansäiläänsä, koska sapelit eivät ole vielä terässä –
entinen suurvalta halajaa rooliansa takaisin 3]
– ja tuo rooli tulee todeksi, jos Venäjä liittyy Kiinan
rinnalle
– tätä Obama pelkää eniten; maailman suurin raaka-aineaitta ja
tehokkain tuotantokone jos yhdistävät voimiaan, jää niin USA kuin
EU:kin kakkosviulun soittajaksi? 4]
Kiina
ei halua yksin mitään maailmanherruutta,
sillä
jo nyt oikeusjutustaan tapetilla oleva entinen Kiinan kauppaministeri
Bo Xilai
( entinen Chongqing´in pormestari) sanoi jo Kiinan Kulosaaren
suurlähetystössä järjestetyssä yksityistilaisuudessa, että
yksikään valtio maailmassa ei
olla määräävässä asemassa
– vaan maailma on yhteinen, ja jokainen itsenäinen hoitaa omat
sisäiset asiansa, ollen puuttumatta muiden vain itseään
kohdistuviin tekoihin …
…
VIITTEET
..
[2007]
Miten me muotoilimme maailmanjärjestystä jo vuosia sitten, kun oli
havaittavissa Kiinan systemaattinen nousu maailman huipulle
talousmuskelina ja hervottoman suurena ympäristöongelmien
kasvulähteenä 5] – osuimmeko oikeaan kysymällä
…
Tarvitseeko
koko muumaailma USA:n rinnalle vastavoimaa, joka tasoittaa
voimasuhteita ja luo elinoloharmoniaa
kiihtyvään kansainväliseen kilpailuun ja liiallisten
ostovoimakeskittymien purkamiseen?
Kiina
sai starttikehoituksen jo edesmenneen Kiinan suuren miehen Deng
Xiaoping´
in kehotteena rikastua - näin tuli annettua maailman historian
suurimman mobilisaation komento. Jälkipolvet voivat sitten miettiä
50 vuoden kuluttua, mitä tämä kehote sai aikaan.
Viimeinen
eletty vuosisata oli eurooppalaisten ja amerikkalaisten,
jatkuen
aina 2020-luvulle saakka. Kiina on ottanut käyttöönsä osin samat
menetelmät hyväkseen ja haitakseen kuin millä valkoinen
markkinatalousmekanismi imi kehitys- ja öljymaiden raaka-aineet,
pilasi ilmakehän, saastutti pohjavedet ja rakensi maailman suurimmat
tuloerot.
Viimeisen
sadan vuoden aikana läntinen markkinatalous on syytänyt ilmakehään,
vesistöihin ja maaperään suunnattomat määrät vahingollisuutta,
jonka korjausurakat ovat lankeamassa jälkipolvillemme. Me emme
mukavuuteen, elintasoon ja elämän helppouteen tottuneina kykene
tekemään riittäviä muutoksia.
Länsi
siirsi Kiinaan tuotantoa – muun muassa suurien päästöjen takia
Kiina
otti vastaan länsimaiden investoinnit kiihdyttämään oman
tuotantokoneistonsa maailman suurimmaksi luomalla jättiläismarkkinat
ja loputtoman halvan työvoiman saannon osinko- ja tuottoherkille
länsisijoittajille ja yrityksille. Länsi haki/ hakee voimansa
menestymiseen halvoista "liukuhihnoista" ja läsnäolosta
maapallon yksillä suurimmista markkinoista.
Nyt
USA elää mm. Kiinan rahoittamana
USA
saa katettua jättiläismäiset vajeensa osin kiinalaisella työllä,
jotta voivat ostaa isänmaattomasti entistä enemmän kiinalaisia
halpatuotteita. Nyt vain odotetaan, kun kiinalaiset autot vyöryvät
länsimarkkinoille. Kiinassa riittää meihin nähden halpaa
työvoimaa, halpaa suunnitteluvoimaa ja halpaa liikkeenjohtovoimaa.
Tarkkaan ottaen me emme ole juuri missään tilanteessa tai tuotannon
vaiheessa parempia kuin kiinalaiset kolleegamme seuraavien 10 vuoden
aikana.
Suurin pelko eurooppalaisille ja amerikkalaisille on
Kiinan korkeateknologian valmistuminen kauppakuntoon (5 - 10 vuotta);
lentokoneet, erikoislaivat, kulkuvälineet, tietokoneet ja
ympäristötekniikkaan liittyvät tuotteet sekä järjestelmät.
YLE:n
Maailmannäyttämöllä pohdintaa aiheutti "pörssinotkahdus"
Kiinasta -
kyseessä
ei ollut edes mikään romahdus, vaan testi ja pieni ylilyönti
tottumattomilta sijoittajilta, joita Kiinassa kasvaa kuin
ansaitsemattomia optioita tekemättömälle työlle. Kiinassa
harjoitellaan innokkaasti länsimaalaista spekulaatiopolitiikkaa.
Kiina
on ottamassa vahingokseen käyttöön juuri sen elementin, millä
miltei häviämme pelin - myös kiinalaiset haluavat rikastua
tekemättä juuri mitään. Spekulaatioraha on aina toisen työn ja
tuottavuuden ulosmittausta, jossa tulonjaon kohdisteellisuus ajaa
ostovoimaa sellaisiin taskuihin, joihin se ei oikeudenmukaisuus- ja
työnjaollisuusperiaatteella edes kuuluisi.
Kiinan
suurin voima on innokkaan utelias kansa
He
ovat kiinnostuneita, tarkkoja ja vaativia - he osaavat myös
kilpailla. Kiina on yksi vanhimpia teollisuusvaltioita ollen jo
1800-luvulla maailman suurin teollisuusvaltio. Kiinassa on jo nyt
uudelleen maapallon suurin teräksen tuotanto.
Kiinassa
riittää oppinutta työvoimaa
Suurena
voimavarana Kiinalla on miltei maapallon jokaisessa maassa ahkeria,
valittamattomia ja vähään tyytyviä kansalaisiaan miljoonittain
työssä ja opiskelemassa. Kiina kasvattaa henkistä pääomaa
tehokkaasti hyödyntämällä kaikkialla maailmassa parhaiden
yliopistojen opit. Kiina koulututtaa ihmisiään kaikkialla.
Kiinalaisia tutkijoita on miltei kaikissa yliopistoissa, tutkijoiden
yleisin osallistujanimi ei ole enää Smith, nyt se on Li.
Kiinassa
valmistuu enemmän insinööreja kuin Euroopassa ja USA:ssa yhteensä
Meillä
ei ole syytä luulotella, että meidän insinöörit olisivat
parempia - se on harhaluulo. Kiina tuottaa myös muita ammattiosaajia
korkeakoulutuksella enemmän kuin koskaan. Voimme vain arvata, mitä
tapahtuu, kun tämä maapallon suurin koulutettu tietokeskittymä
mobilisoituu.
...Kiinassa
on eräs merkittävän suuri asia;
se
on yhteenkuuluvuus, vaikkakin kiinalaisen pahin kilpailija on
kiinalainen itse. Kiinassa on keskimäärin voimakas kansallistunne,
kuten se on ollut voimatekijänä myös USA:ssa, kun se nousi
maapallon veturiksi ja maailmanpoliisiksi [USA:ssa yhtenäistunnetta
luo massiivinen isänmaallishenkinen elokuvateollisuus].
Kiinassa
joukkovoimaa nostaa vuosisatainen kollektivismi, jolla ei ole juuri
mitään tekemistä perinteellisen kommunismin kanssa. Kiinassa perhe
ja suku ovat kaikki kaikessa; veri on vettä sakeampaa.
Voimme
koettaa löytää myös ongelmia Kiinasta
Saasteet,
juomavesi sekä sen löytäminen, raaka-aineiden riittävyys,
poikavaltaisuus ja elintasokuilu kaupunkien ja maaseudun välillä.
Löydämme myös kymmenet eri kansallisuudet, kielimurteet,
eriarvoisen maakuntahengen, keskinäisen kilpailun ja
paikallishallinnon korruption kuin myös paikallisviranomaisten
osittaisen mielivallan.
Kiinalaisiin
ongelmiin on yksi vahva vastavoima; se on Kiinan keskushallinto
USA:ssa
vastaava voima on liittovaltio, Euroopassa se voisi olla keskitetympi
EU:n ylijohto. Kiinassa keskushallinto on keisareiden Kiinan suora
jatko. Keisari edusti voimaa, pyhyyttä ja yhteenkuuluvuutta, mutta
ennen kaikkea karismaa ja luottamusta. Keskushallinto on Kiinan
viimeinen sana. Kiinan korkein elin - istuva politbyroo, jossa on
kommunismia vain tuo nimi.
Kiinan
kommunismi on nuori ilmiö verrattuna keisareiden keskusvaltaan -
kiellettyyn kaupunkiin [rak. 1400-luvun alkupuolella], joka nytkin on
käytännössä olemassa korkeimpien puoluejohtajien muureilla
suojattuna uutena asuinpaikkana. Kiinaa johtaa yhdeksan miestä,
kaikki insinöörejä. Keisaria ei ole, mutta keisarin valtaa käyttää
pitkälti Hu
Jintao.
Kiina
ei pyri selittelemään demokratian kaikkivoipaisuudella
Kiinassa
ei meidän kaltainen demokratia toimi, eivätkä he sitä edes
tarvitse. Kiina tarvitsee johtajaa, oikeudenmukaisuutta, luottamusta,
yhtenäisyyttä ja kansallista keskinäisvoimaa, jota se luo juuri
koko ajan omalla tavallansa.
Kiinalaiset
edelleen muistavat kunnioituksella nykyisen Kiinan luojan ja
perustajan Mao
Zedong
´in hänen osin epäonnistuneista kokeiluistaan huolimatta. Kiina
tarvitsee aina vahvan johtajan; 1325 miljoonaa ihmistä ei ohjata
vaalidemokratioilla ja vaalien tyhjillä puheilla. Kiina elää
voimakkaista päätöksistä, joihin kansalaiset voisivat luottaa.
Kiinassa tehdään myös virheitä, kuten tehdään meilläkin.
Kiinassa
kansankokous julistaa aiemmin ryhmissä päätetyt asiat koko
kansalle
Nyt
2007 pääministeri julisti yksinkertaisesti, ilman vaalilupausmaisia
lauseita mm. seuraavat päämäärät: säästö, toimintatehokkuus,
hyötysuhde, koulutus, tuotekehitys, ympäristöhuolehtiminen ja
maaseudun tuki. Kiinalaiset pitävät keskushallintoa lukkona, joka
on takuumies asioille. Paikallista hallintoa voidaan arvioida, mutta
keskushallinto pysyy koskemattomana, kuten keisarit heidän vahvuuden
aikoinaan.
Kiina
seurailee mielellään länsivirtauksia,
he
ottivat amerikkalaiset pikaruokalat, yksityisautot ja omakotitalot.
Toivottavasti he eivät ota meiltä laitoskulttuuria, vanhainkoteja,
individualistista yksinoloamme, yksinäisyyttämme ja
puhumattomuuttamme lähimmäisillemme. Me Euroopassa olemme
menettämässä yhteishengen, yhteenkuuluvuuden ja kansallisen
tunteen omasta osaamisestamme. Kiinassa elää voimakas usko
ongelmien ratkaisukykyyn.
Kiina kerää nyt voimavaroja ja
toiminnan reservejä varautuen länsimaiden talouslamaan kuin myös
omaan pankkikriisiin. Kiina kykenee omalla kulutuksellaan ja
kansantaloudellaan estämään todennäköisen länsiromahduksen
vaikutuksen itseensä, se saattaa olla pelastus myös monille
pienille maille, kuten Suomelle.
Kiinalaisissa
on yksi ominaisuus ylitse muiden;
heillä
on uskomaton odottamisen taito, vaikka aina tuntuu siltä, että he
kiiruhtavat hengähdysvauhtia eteen päin - tosin vanhat sanonnat
kuuluuvatkin: kiiruhda hitaasti ja puutarhan hoito on maailman
tärkein asia, eikä sekään ole niin tärkeää.
...Kiinassa
puhaltavat nyt uudet tuulet niin ongelmissa,
ratkaisuissa
kuin valtapelissä, jossa meille kummallisella tavalla järjestys
säilyy ja systeemit toimivat [esim. SARS epidemian hoito]. Kun
laitamme Kiinan kartan Euroopan päälle, jää alle miltei koko EU.
Kiinan hallintomekanismit vertauksena Suomeen on kuin vertaisi
Enontekiötä Helsinkiin. Enontekiöläiset eivät kuulemma ole
halunneet neuvoa helsinkiläisiä, kuinka pääkaupunkiamme
johdetaan.
Samoin
länsimaat voisivat perehtyä omiin ongelmiin ja kansalaisten
hyvinvointiin kuin hakea meidän mielestä niitä kiinalaisia
ongelmia, jotka meidän silmäämme paistavat. Ovatko kiinalaiset
tulleet meitä neuvomaan; eivät
- he ovat tulleet
tekemään kauppaa kanssamme,
ja siinä piilee mahdollisuutemme.
Lopuksi
voisi ottaa teoreettisen, mutta kiinnostavan loppulauseen:
Mikäli
jokainen kiinalainen ostaisi meiltä jotain kerran kuukaudessa,
kerrallansa 22 eurolla, olisi miltei meidän koko vientitoimintamme
katettu. Koko Kiinassa keskipalkka on nyt 65 euroa kuukaudessa. Mutta
mitä Deng Xiaoping´in rikastumiskehoitus viime kädessä merkitsi?
...
Ilkka
Luoma
EXTRA
2013
...
Kuva
1.
---
http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/417814279/
---
Kuvateksti
1.
Kuvan
aukeilla ja kentillä ei näkynyt satoihin vuosiin tavallisia
kansalaisia - Kielletty kaupunki sisälsi enimmillään mm. 20.000
eunukkipalvelijaa ja keisarin enimmillään 12.000 naisen haaremin.
Nyt kielletty kaupunki on suuri nähtävyys. Kiinan nykyjohto on
huolehtinut esikuvansa hyvin ja aluetta korjataan jatkuvasti. Keisari
Zhu Di aloitti kielletyn kaupungin rakentamisen 1400-luvun alussa,
jolloin Kiina oli maailman vaikutusvaltaisimpia maita maailmassa
omaten mm. maailman suurimman kauppalaivaston.
Kuva
2.
---
http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/417814284/
---
Kuvateksti
2.
Kielletyn
kaupungin Tienanmenin puoleinen pääportti, jossa vakaasti ja
pysyvästi sijaitsee nykyisen Kiinan perustajan Mao Zedong´n kuva.
Mao teki kokeiluja ja testasi huomisen systeemejä - tuolloin kokeet
suurelta osin epäonnistuivat, mutta jalostettuina nuo, ehkä parhaat
niistä, voisivat olla uuden ajan alkua markkinatalouden ajautuessa
omiin voittamattoman suuriin ongelmiinsa.
...Kuvia
saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä. Kuva
1.; B0004494.JPG,
5. marraskuuta 2004, klo 7:58 [FI]. Kuva 2.; B0004508.JPG,
5. marraskuuta 2004, klo 7:39 [FI].Copyright
by Ilkka Luoma 2004.
…
---01092013---
doc.:
usa_lle_vastavoimakiinasta_01092013.doc – OpenOffice.org Writer
1515
| 13556
