USA:n
liittovaltio olisi vastuullisessa kansantaloudessa tai
yritystoiminnassa hyvin liki selvitystilaa, ellei peräti konkurssia.
USA:n liittovaltiolla on kuitenkin verottajana ja valuutan haltijana
eräs oikeus – painaa lisää rahaa, mitä muuten meidän
EU-kotoinen 1]
EKP:kin tekee. Tälle rahanpainannalle ja bittirahan
liikkeellepanolle ei ole täyttä vakuutta jos lainkaan. Otetaan siis
velkaa ilman mitään vastapainoa …
Rahalla
luodaan ostovoimaa, jolla taas modernisti ylläpidetää
ympäristösokeaa kasvuhokemaa. Velkaa ei voida luontoa syömättä
loputtomiin ottaa, kuten näyttää USA:ssa tapahtuvan jatkuvan
velkakaton noston myötä.
Tarvitseeko
maailma vihdoin USA:n rinnalle toisen vahvan valtion ja
kansantalouden – kyllä, ja siihen mandaattiin ei ole kuin yksi
varteenotettava vaihtoehto – se on Kiina 2],
maailman talousveturiksi nouseva suurimman tuotantokoneiston omaava
järjestelmä, joka käyttää ylivoimaisesti enitenkansallista
varallisuutta ympäristöohjelmiin.
US-dollari
ei ole enää kaikkivoipa – sen rinnalle nousee kiinalaisten
renmimbi eli juan ja toivottavasti meidän euromme - € …
3]
Mitä
me kirjoitimme jo vuosia sitten, kun USA:n velkaantuminen oli jo
tähtitieteellistä – poliitikot huusivat silti kasvua kasvun
perään --- ketkä muuten kantavat kokonaisvastuullista olemassolon
huolta – kansantalouden kasvua huutavat valtiot vai
greenpeacelaiset 4],
jotka ymmärtävät, että elämä tulee vain
luonnosta?
…
VIITTEET
...
[2007]
Maailman tarvitsee rinnakkaisvoimaa USA:n vastapainoksi
Kiina
sai starttikehoituksen jo edesmenneen Kiinan suuren miehen Deng
Xiaoping´
in kehotteena rikastua - näin tuli annettua maailman historian
suurimman mobilisaation komento. Jälkipolvet voivat sitten miettiä
50 vuoden kuluttua, mitä tämä kehote sai aikaan.
Viimeinen
eletty vuosisata oli eurooppalaisten ja amerikkalaisten,
jatkuen
aina 2020-luvulle saakka. Kiina on ottanut käyttöönsä osin samat
menetelmät hyväkseen ja haitakseen kuin millä valkoinen
markkinatalousmekanismi imi kehitys- ja öljymaiden raaka-aineet,
pilasi ilmakehän, saastutti pohjavedet ja rakensi maailman suurimmat
tuloerot.
Viimeisen
sadan vuoden aikana läntinen markkinatalous on syytänyt ilmakehään,
vesistöihin ja maaperään suunnattomat määrät vahingollisuutta,
jonka korjausurakat ovat lankeamassa jälkipolvillemme. Me emme
mukavuuteen, elintasoon ja elämän helppouteen tottuneina kykene
tekemään riittäviä muutoksia.
Kiinalainen
moottori – niin meille kuin heille
Kiina
otti vastaan länsimaiden investoinnit kiihdyttämään oman
tuotantokoneistonsa maailman suurimmaksi luomalla jättiläismarkkinat
ja loputtoman halvan työvoiman saannon osinko- ja tuottoherkille
länsisijoittajille ja yrityksille. Länsi haki/ hakee voimansa
menestymiseen halvoista "liukuhihnoista" ja läsnäolosta
maapallon yksillä suurimmista markkinoista.
Nyt
USA elää mm. Kiinan rahoittamana
USA
saa katettua jättiläismäiset vajeensa osin kiinalaisella työllä,
jotta voivat ostaa isänmaattomasti entistä enemmän kiinalaisia
halpatuotteita. Nyt vain odotetaan, kun kiinalaiset autot vyöryvät
länsimarkkinoille. Kiinassa riittää meihin nähden halpaa
työvoimaa, halpaa suunnitteluvoimaa ja halpaa liikkeenjohtovoimaa.
Tarkkaan ottaen me emme ole juuri missään tilanteessa tai tuotannon
vaiheessa parempia kuin kiinalaiset kolleegamme seuraavien 10 vuoden
aikana.
Suurin pelko eurooppalaisille ja amerikkalaisille on
Kiinan korkeateknologian valmistuminen kauppakuntoon (5 - 10 vuotta);
lentokoneet, erikoislaivat, kulkuvälineet, tietokoneet ja
ympäristötekniikkaan liittyvät tuotteet sekä järjestelmät.
YLE:n
Maailmannäyttämöllä pohdintaa aiheutti "pörssinotkahdus"
Kiinasta -
kyseessä
ei ollut edes mikään romahdus, vaan testi ja pieni ylilyönti
tottumattomilta sijoittajilta, joita Kiinassa kasvaa kuin
ansaitsemattomia optioita tekemättömälle työlle. Kiinassa
harjoitellaan innokkaasti länsimaalaista spekulaatiopolitiikkaa.
Kiina on ottamassa vahingokseen käyttöön juuri sen elementin,
millä miltei häviämme pelin - myös kiinalaiset haluavat rikastua
tekemättä juuri mitään.
Spekulaatioraha
on aina toisen työn ja tuottavuuden ulosmittausta, jossa tulonjaon
kohdisteellisuus ajaa ostovoimaa sellaisiin taskuihin, joihin se ei
oikeudenmukaisuus- ja työnjaollisuusperiaatteella edes kuuluisi.
Kiinan
suurin voima on innokkaan utelias kansa
He
ovat kiinnostuneita, tarkkoja ja vaativia - he osaavat myös
kilpailla. Kiina on yksi vanhimpia teollisuusvaltioita ollen jo
1800-luvulla maailman suurin teollisuusvaltio. Kiinassa on jo nyt
uudelleen maapallon suurin teräksen tuotanto.
Kiinassa
riittää oppinutta työvoimaa
Suurena
voimavarana Kiinalla on miltei mapallon jokaisessa maassa ahkeria,
valittamattomia ja vähään tyytyviä kansalaisiaan miljoonittain
työssä ja opiskelemassa. Kiina kasvattaa henkistä pääomaa
tehokkaasti hyödyntämällä kaikkialla maailmassa parhaiden
yliopistojen opit. Kiina koulututtaa ihmisiään kaikkialla.
Kiinalaisia tutkijoita on miltei kaikissa yliopistoissa, tutkijoiden
yleisin osallistujanimi ei ole enää Smith, nyt se on Li.
Kiinassa
valmistuu enemmän insinöreja kuin Euroopassa ja USA:ssa yhteensä
Meillä
ei ole syytä luulotella, että meidän insinöörit olisivat
parempia - se on harhaluulo. Kiina tuottaa myös muita ammattiosaajia
korkeakoulutuksella enemmän kuin koskaan. Voimme vain arvata, mitä
tapahtuu, kun tämä maapallon suurin koulutettu tietokeskittymä
mobilisoituu.
Kiinassa
on eräs merkittävän suuri asia;
se
on yhteenkuuluvuus, vaikkakin kiinalaisen pahin kilpailija on
kiinalainen itse. Kiinassa on keskimäärin voimakas kansallistunne,
kuten se on ollut voimatekijänä myös USA:ssa, kun se nousi
maapallon veturiksi ja maailmanpoliisiksi [USA:ssa
yhtenäistunnetta luo massiivinen isänmaallishenkinen
elokuvateollisuus].
Kiinassa
joukkovoimaa nostaa vuosisatainen kollektivismi, jolla ei ole juuri
mitään tekemistä perinteellisen kommunismin kanssa. Kiinassa perhe
ja suku ovat kaikki kaikessa; veri on vettä sakeampaa.
Voimme
koettaa löytää myös ongelmia Kiinasta
Saasteet,
juomavesi sekä sen löytäminen, raaka-aineiden riittävyys,
poikavaltaisuus ja elintasokuilu kaupunkien ja maaseudun välillä.
Löydämme myös kymmenet eri kansallisuudet, kielimurteet,
eriarvoisen maakuntahengen, keskinäisen kilpailun ja
paikallishallinnon korruption kuin myös paikallisviranomaisten
osittaisen mielivallan.
Kiinalaisiin
ongelmiin on yksi vahva vastavoima;
se
on Kiinan keskushallinto. USA:ssa vastaava voima on liittovaltio,
Euroopassa se voisi olla keskitetympi EU:n ylijohto. Kiinassa
keskushallinto on keisareiden Kiinan suora jatko. Keisari edusti
voimaa, pyhyyttä ja yhteenkuuluvuutta, mutta ennen kaikkea karismaa
ja luottamusta. Keskushallinto on Kiinan viimeinen sana.
Kiinan
korkein elin - istuva
politbyroo,
jossa on kommunismia vain tuo nimi. Kiinan kommunismi on nuori ilmiö
verrattuna keisareiden keskusvaltaan - kiellettyyn kaupunkiin [rak.
1400-luvun alkupuolella], joka nytkin on käytännössä olemassa
korkeimpien puoluejohtajien muureilla suojattuna uutena
asuinpaikkana. Kiinaa johtaa yhdeksan miestä, kaikki insinöörejä.
Keisaria ei ole, mutta keisarin valtaa käyttää pitkälti Hu
Jintao.
...Kiina
ei pyri selittelemään demokratian kaikkivoipaisuudella
Kiinassa
ei meidän kaltainen demokratia toimi, eivätkä he sitä edes
tarvitse. Kiina tarvitsee johtajaa, oikeudenmukaisuutta, luottamusta,
yhtenäisyyttä ja kansallista keskinäisvoimaa, jota se luo juuri
koko ajan omalla tavallansa.
Kiinalaiset
edelleen muistavat kunnioituksella nykyisen Kiinan luojan ja
perustajan Mao
Zedong
´in hänen osin epäonnistuneista kokeiluistaan huolimatta. Kiina
tarvitsee aina vahvan johtajan; 1325 miljoonaa ihmistä ei ohjata
vaalidemokratioilla ja vaalien tyhjillä puheilla. Kiina elää
voimakkaista päätöksistä, joihin kansalaiset voisivat luottaa.
Kiinassa tehdään myös virheitä, kuten tehdään meilläkin.
Kiinassa
kansankokous julistaa aiemmin ryhmissä päätetyt asiat koko
kansalle
Nyt
2007 pääministeri julisti yksinkertaisesti, ilman vaalilupausmaisia
lauseita mm. seuraavat päämäärät: säästö, toimintatehokkuus,
hyötysuhde, koulutus, tuotekehitys, ympäristöhuolehtiminen ja
maaseudun tuki. Kiinalaiset pitävät keskushallintoa lukkona, joka
on takuumies asioille. Paikallista hallintoa voidaan arvioida, mutta
keskushallinto pysyy koskemattomana, kuten keisarit heidän vahvuuden
aikoinaan.
...Kiina
seurailee mielellään länsivirtauksia,
he
ottivat amerikkalaiset pikaruokalat, yksityisautot ja omakotitalot.
Toivottavasti he eivät ota meiltä laitoskulttuuria, vanhainkoteja,
individualistista yksinoloamme, yksinäisyyttämme ja
puhumattomuuttamme lähimmäisillemme. Me Euroopassa olemme
menettämässä yhteishengen, yhteenkuuluvuuden ja kansallisen
tunteen omasta osaamisestamme. Kiinassa elää voimakas usko
ongelmien ratkaisukykyyn.
Kiina kerää nyt voimavaroja ja
toiminnan reservejä varautuen länsimaiden talouslamaan kuin myös
omaan pankkikriisiin. Kiina kykenee omalla kulutuksellaan ja
kansantaloudellaan estämään todennäköisen länsiromahduksen
vaikutuksen itseensä, se saattaa olla pelastus myös monille
pienille maille, kuten Suomelle.
Kiinalaisissa
on yksi ominaisuus ylitse muiden;
heillä
on uskomaton odottamisen taito, vaikka aina tuntuu siltä, että he
kiiruhtavat hengähdysvauhtia eteen päin - tosin vanhat sanonnat
kuuluuvatkin: kiiruhda hitaasti ja puutarhan hoito on maailman
tärkein asia, eikä sekään ole niin tärkeää.
...Kiinassa
puhaltavat nyt uudet tuulet niin ongelmissa,
ratkaisuissa
kuin valtapelissä, jossa meille kummallisella tavalla järjestys
säilyy ja systeemit toimivat [esim.
SARS epidemian hoito].
Kun laitamme Kiinan kartan Euroopan päälle, jää alle miltei koko
EU. Kiinan hallintomekanismit vertauksena Suomeen on kuin vertaisi
Enontekiötä Helsinkiin. Enontekiöläiset eivät kuulemma ole
halunneet neuvoa helsinkiläisiä, kuinka pääkaupunkiamme
johdetaan.
Samoin
länsimaat voisivat perehtyä omiin ongelmiin ja kansalaisten
hyvinvointiin kuin hakea meidän mielestä niitä kiinalaisia
ongelmia, jotka meidän silmäämme paistavat. Ovatko kiinalaiset
tulleet meitä neuvomaan; eivät
- he ovat tulleet tekemään kauppaa kanssamme, ja siinä piilee
mahdollisuutemme.
Lopuksi
voisi ottaa teoreettisen, mutta kiinnostavan loppulauseen:
Mikäli
jokainen kiinalainen ostaisi meiltä jotain kerran kuukaudessa,
kerrallansa 22 eurolla, olisi miltei meidän koko vientitoimintamme
katettu. Koko Kiinassa keskipalkka on nyt 65 euroa kuukaudessa
[2007].
Mutta
mitä Deng Xiaoping´in rikastumiskehoitus viime kädessä merkitsi?
Ilkka
Luoma
...
Kuva
1.
---
http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/417814279/
---
Kuvateksti
1.
Kuvan
aukeilla ja kentillä ei näkynyt satoihin vuosiin tavallisia
kansalaisia - Kielletty kaupunki sisälsi enimmillään mm. 20.000
eunukkipalvelijaa ja keisarin enimmillään 12.000 naisen haaremin.
Nyt kielletty kaupunki on suuri nähtävyys. Kiinan nykyjohto on
huolehtinut esikuvansa hyvin ja aluetta korjataan jatkuvasti. Keisari
Zhu Di aloitti kielletyn kaupungin rakentamisen 1400-luvun alussa,
jolloin Kiina oli maailman vaikutusvaltaisimpia maita maailmassa
omaten mm. maailman suurimman kauppalaivaston.
Kuva
2.
---
http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/417814284/
---
Kuvateksti
2.
Kielletyn
kaupungin Tienanmenin puoleinen pääportti, jossa vakaasti ja
pysyvästi sijaitsee nykyisen Kiinan perustajan Mao Zedong´n kuva.
Mao teki kokeiluja ja testasi huomisen systeemejä - tuolloin kokeet
suurelta osin epäonnistuivat, mutta jalostettuina nuo, ehkä parhaat
niistä, voisivat olla uuden ajan alkua markkinatalouden ajautuessa
omiin voittamattoman suuriin ongelmiinsa.
...Kuvia
saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä. Kuva
1.; B0004494.JPG,
5. marraskuuta 2004, klo 7:58 [FI]. Kuva 2.; B0004508.JPG,
5. marraskuuta 2004, klo 7:39 [FI].Copyright
by Ilkka Luoma 2004.
EXTRA
[2013]
---14102013---
BLOGs
24437
| 2678
| 2345
-IL
doc.:
uusi_maailmanvalta:kiina_14102013.doc – OpenOffice.org Writer
1452 | 13078