(Kaikki alkaa
aina pienestä perhosen siiven iskusta |*… joitain
vuosia sitten eduskuntamme sääti pikavipeille |** 50
prosentin korkokaton – idea oli estää koronkiskonta. Luottomäärä rajattiin
2.000 euroon. Nyt nyhtötalous nostaa jälleen päätään – LINKKI |1.
[ … kansalainen Erkki
mietiskelee miksi pitää saada ostaa, vaikka kukkaron pohja näkyy. Elämme
tavara- ja kulutusyhteiskunnassa, jossa väijyy salakavala näyttö- ja
vertailutalous |2, tuumii Erkki …
… kansalainen
Liisa ei osta mitään turhaa, hän suosii minimalismia|3,
kierrätystä ja kirpputoreja. Liisa on asiantuntija käytetyn tavaran osalta;
lisäksi hän ei osta mitään turhaa – minimalismi oli ottanut Liisan haltuunsa.
Liisa miettii turhasta tyhjässä kodissaan avaruutta, joka antaa rauhoittavan
olon – ei ole häiritseviä näkö- ja kokemushavaintoja aivojen rasitteeksi |4… ]
…
|1 Pikavippikorot taivaisiin ~ http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000004476231.html
-
Nyhtötalous tarkoittaa kasvua, lisää – nopeammin ja enemmän kerralla
(Nyt Valio lanseerasi uuden maitopurkkikoonkin
– 1,75 litraa, ollaan samassa pakkauskoossa kuin amerikkalaiset olivat jo 1990 –
luvulla, jolloin kaikki oli jo suurempaa kuin meillä – pesukoneista autoihin)
Nyhtötalouden osuvin merkki on korot, jotka eräät uskonnot
kieltävät ansiottomana ansaintana. Niin tai näin, nyt yleinen korkotaso on
alhainen – ennätysalhainen, jopa miinusmerkkinen. Nyt syödään säästöjä.
Siirtyvätkö säästöt nollakorkoisilta käyttelytileiltä sukanvarteen? Lisääntyykö
kotikassakaappien myynti?
Korko on keksintö, jolla se, jolla on liikaa, voi tienata
tekemättä mitään muuta kuin valvoa lainan saajan luottokelpoisuutta ja
lyhennyserien toimivuutta. Korossa ei ole ravintoa, hivenaineita eikä
vitamiineja, mutta siinä on ostovoimaa. Tämän ostovoiman eräät luottoyhtiöt
ovat havainneet julman tehokkaasti.
Suomessa lienee vajaat puolimiljoonaa luottohäiriöistä?
[Yli 370.000 vaikeuksia maksaa laskujaan ~
http://www.hs.fi/talous/a1467600519058
- ]
Pikavipit toistensa päälle kumuloivat kierteen, joka
työllistää ja rikastuttaa perintäyhtiöt. Tässä kohtaa on
oikeudenmukaisuusperiaatteella kysyttävä, että miltä näyttäisi rahatalous,
taseet ja tulos, jos kaikki – aivan kaikki – hoitaisivat aina jokaisen laskun
säntillisesti eräpäivänä sovitulla summalla? Tämä on pakko kysyä, sillä tuolla
tarkkuudella ja luotettavuudella olisi massiivinen merkitys koko maailman
talouteen!
Nyhtäminen ja ahneutta – ja ahneus on
taas kilpailun sairas olomuoto
Entä jos eduskunta ja EU-komissio säätävät yleisen
korkokaton - vaikkapa viisi prosenttia? Miten tämä kiinteä korko vaikuttaisi kautta
linjan kansantalouksiin, maailman talouteen – tai vieläkin radikaalimmin: ”Islam
kieltää koron oton. Entä jos kiellämme koko koron, mitä tapahtuisi?”
Tähän kohtaan on pakko kysyä, kuka antaisi lainaa, kun se ei
enää olisi liiketointa, vaan yhteiskuntatoimintaa. Laina on pääsäännön mukaan
toisen ansaitseman ylijäämän kiertoon laittoa |5 – synnyttääkseen kulutusta, harva ottaa lainaa
laittaakseen sen pankkiin.
Voitto
Mitä voitto merkitsee? Kirjanpito määrittää tuloksen, jonka
halutaan olevan voitollinen, jotta voidaan hyviä omistajia ja/tai tekijää/
tekijöitä muunkin ansainnan muodolla kuin palkkatyö. Voitto antaa myös nykykäsityksen
mukaan mahdollisuuden kehittää ja kasvattaa toimintaa – tehdä korvaus- ja
tuotannon lisäysinvestointeja. Korko on myös voittoa, kuten tulojen ja menojen
positiivinen erotus, tietty.
Voitto on merkki jostain – kuinka ahne
yhtiö tai toimija on
Mikä on kohtuullinen voitto? Voitto on veteen piirretty
viiva. Olisiko se tuo viisi prosenttia? Voisi olla, sillä maksimivoiton rajoittaminen
aikaansaisi enemmän menoja eli kulutusta. Lopultahan me törmäämme aina
tulonjakoon, ostovoimaeroihin ja kulutusnäkymään kuluttajittain |6.
Lopulta ei ole mitään muuta kuin yksilön kuluttamista, josta johtuu nykyinen ympäristökaaos, joka
näyttäytyy mediassa nimeltä ilmastonmuutos |7. Kulutus on epätasaista – voidaan sanoa,
että lännenmies on syönyt kehitysmaiden riisikupeilta viimeiset 150 vuotta.
Entä sitten? Sitä sitten, että kulutusvipeillä luodaan ”pakonomaista”
mahdollisuutta kuluttaa lisää ja ostaa sellaistakin, jota ei tarvita!
Voiton ja koron ahnehdinta
Läntinen yhteiskunta on markkinataloutta, jossa vapaa
kilpailu säätelee kulutusta, joka taas synnytti tuon kuuluisan näyttö- ja vertailutalouden.
Sosiaalinen yhteiskunta sääti inhimillisyyslakeja hillitsemään tätä kasvavaa
tuloeroa eri ihmisten ja ihmisryhmien välillä.
Kansainvälisesti on sanottu, että globalisaatio |8 tasaa pitkällä aikavälillä valtioiden välisiä
kulutuseroja. Tämä ei ole mahdollista, ellei kaikille anneta samoja eväitä eli
edessämme on koko maapallonpinnan uudelleenjako.
Nyt toisilla valtioilla on liikaa ja toisilla liian vähän.
Puhummeko epäkelvoista valtioista – valitettavasti näin, toiset ovat liian
riippuvaisia toisista ja toiset puoliryöstävät toisia – omaksi edukseen. Me
mittaamme tänään tätä ryöstöä ja kulutushegemoniaa käsitteellä bruttokansantuote.
Nyhtötalouskäsitteeseen takaisin
Miten sinä
näet oman kulutuksesi? Onko sinulla jo liikaa tavaroita kotonasi? Tekeekö
tavara sinut onnelliseksi? Veikkaan ettei tee. Jätetään hymistely – tämän päivän
markkinatalous perustuu kulutukseen, ostaminen luo työtä, joka on yhä enemmän
palvelua.
Robotit
tekevät kohta kaiken ja yhä enemmän, jokaiselle jotain ja näin maapallo
hiljalleen kiihtyen tukehtuu, kun pohjoinen Jäämerikin näyttää kohta sulavan
käsiin! |9
…
Osaammeko sopeutua siten, kuten
evoluutio sen määrää tässä ja nyt –
… katsomatta huomiseen,
vaan pohjautuen keräytyneeseen kokemukseen ja siitä oppimiseen. Opimmeko nyt
yhdennellätoista hetkellä? Ellemme opi, toiset tulevat saamaan liikaa vettä
taivaalta, toisten odotellessa sitä jopa vuosikausia |10.
Nyhtötalous on illassaan, ja nyt katsomme miten me osaamme varautua
siihen. Suomi tulee saamaan pidemmällä juoksulla paljon ilmastopakolaisia.
Viimeinen kysymys: ”Onko meidän vastuullisesti otettava heidät vastaan, vai
puolustaudummeko siihen omavaraisuuden reviiripuolustuksena? |11”
…
Nythtötalous on mukaelma erinomaisen positiivisesta ilmiöstä
ravintokehityksen saralta – nimeltä nyhtöpossu ja lopulta nyhtökaura. Nyhtö on
hieno sana, niin positiivisena mielleyhtymänä ravinnosta kuin negatiivisena
tapana toimia.
…
|*
Kerrotaan tarinaa perhosesta, joka yhdellä
siiven iskulla ia aikaan sai jatkumon ja kasvavan kierteen siten, että toisella
puolella maapalloa syntyi hirmumyrsky – perustuu oletukseen, että kaikki
vaikuttaa kaikkeen ja kaikella on yhteys kaikkeen!
|2 Kohti
sopeutustaloutta ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131588-nayttotaloudesta-sopeutumistalouteen
-
|3
Minimalismi – ilo ja autuus tyhjyydestä! ~ https://minimalisminilo.wordpress.com/
-
|4
Muutakin kuin vähentämistä ~ http://www.huililehti.net/vieraasta-kynasta-minimalismi-on-enemman-kuin-tavaran-karsimista/
-
|5 Laina
on huomisen syömistä – etukäteen ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/02/velka-syo-huomista-etukateen.html
-
|6
Äärituloerot ja tasaeläke! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/02/aarituloerot-ja-tasaelake.html
-
|7 Gaia
kuumenee, jäähdytellään! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/gaia-kuumenee-kytketaanko-jaahdytys.html
-
|8
Globalisaatio ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/10/globalisaatio-nykyihmisen-lailla.html
-
|10
Etelä-Eurooppa kuivuu ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/kasvuhokeman-mahdottomuus-kay-luonnolle.html
-
|11 Omavaraisuutta reviiripuolustuksella ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/12/reviirien-hallinnalla-omavaraisuuden.html
-
Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä
...
DOC Nyhtötalouden luoma kierre ympäristökatastrofiksi – Microsoft
Word Starter
PVM 23112016
|901|