perjantaina, heinäkuuta 27, 2007

Elämä on yhtä teatteria

ORIG JULKAISTU 27. heinäkuuta 2007
(kesäisin useat amatöörit viihdyttävät toisiaan ja toisilleen sadoissa kesäteattereissa)

[ ... kesäisen salmen rannalla siviiliviraltaan kirkkoherra vaatii "ohjaajana" ohjattaviaan esittämään draamaa yhä sykkeellisemmin - puolihävyttömästi siviiliviraltaan pankinjohtaja tokaisee suomalaisten olevan pilkkikansaa, kun aina ovat vonkaamassa reiälle - kts. Kuva 8. ... ]

Kesäteatteri on tavallisen suomalaisen ihmisen esitystä huumorilla arjen käyttäytymisestä, satiiria esitäntää tosielämän tabuista ja inhimillistä yhdessäolon huumoria toisillemme pitkin suven saarelmia ja notkelmia. Kesäteatteri on monen pienen paikkakunnan kulttuurillinen henkireikä ja paluuturistien kohtaantopaikka.

Elämä on yhtä teatteria - on totta ja tarua. Arkena teatteri alkaa aamukahvipöydässä työnjaolla ja tehtävälistan kertaamisella. Illalla teatteri jatkuu päivällispöydässä lasten viilettaessä kaikkialla muualla kuin kotona ja vanhempien juoksuina "harrasteisiinsa" niin sohville, kukkamaalle kuin lähipystypubiin viettämään vapaaillan teatteria kavereiden kera.

Elämä on tabuja ja kiellettyjä asioita, joita ei saa ääneen sanoa ja valoissa tehdä. Kesäteatteri rikkoo tabujen ja siveellisyyden kuin filosofiankin rajoja (viittaus kuvakertomuksen esitykseen). Kesäteatterissa nauramme sille, mille päivällä käännämme selkämme joko posket punoittaen tai mielen pohtiessa sen tarpeellisuutta ja hyödyllisyyttä.

Kesäteatterissa kohtaa moni arjensankari, niin yrittäjä-kotiäiti, opettaja kesälomaltaan kuin pappi tai pankinjohtaja. Kaikki hakevat mielenvirkeyttä, osallistumista ja esittämistä - olemmehan arkielämän virtuooseja ja saamme näin kerrankin toteuttaa sitä, mikä normaalissa elämänkulussa on kiellettyä, torjuttua ja paheksuttua. Tavallinen arjen käyttöäiti ja -isä kuin lapsetkin saavat kosketusta elämän näytelmäpuoleen ja vieläpä luvan perästä - kaiken kukkuraksi naapurin elli ja tarmo vieläpä yleisön seasta taputtavatkin.

Palkkaa ei kesäteattereissa juurikaan makseta, pääsylipputulotkin menevät useasti leijonille tai muille hyväntekijöille. Lippujen hinnat ovat kohtuullisia ja "kesäillan valssit" esitetään ulkona sateessa tai paisteessa. Kesäteatteri on on esiintyjille ja yleisölle kohtaanto sallitussa sallitsemattomista asioista - riippuen käsikirjoituksesta ja ohjaajasta. Tarjonta on vaihtelevaa, draamasta satiiriuden kautta komediaan, farssiin ja rakkauteen. Kesäteatteri on koko kansan perus-in, jossa tavallinen kohtaa tavallisen.

Kesäteatteri elää voimakasta renesanssia. Lava on esittäjälleen straada huomiseen, se on arjen kruunaus uskallukseen ja se on kilpailu itseensä uskalluksesta ja pelon voitosta. Kesäteatteri on yhteiskunnan peruspilareiden lavaloiste, jossa kohtaa tavallinen kansa, joka pitää yhteiskuntaa pienillä puroillaan pystyssä. Kesäteatteri on henkireikä, joka tuo toimintaa, osallistumista, yhteenkuuluvuutta kuin esiintymisen mielihyvääkin erotteeksi arjesta - syntyy kokemus rohkeudesta olla osana yleisön keskipistettä (tunnetustihan esiintyminen ja puheen pitäminen ovat peloista yksiä suurimmista).

Kesäteatterit elävät pienillä budjeteilla, mutta erityisesti talkoohengestä, jossa yhteenkuuluvuutta haetaan ja kasaan hitsataan. Ryhmätoiminta erityisesti pienillä paikkakunnilla on hyvin suotavaa, koska kiihtyvä elämänrytmi vaatii arjenvoimia ja näitä voimia saadaan kevennyksistä olla joukossa ja esiintyä tutuille ja tuntemattomille. Kesäteatteri on Elämän teatterin voitto arjesta juhlaan, vaikkakin pienimmät esiintyjät voivat uupua ilta illan perään toistetuissa näytelmäkuvioissa. Kesäteatteri on perussuomalaisen juhlahetki olla kerrankin elämänsä keskellä.

Ilkka Luoma
0400 607080
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com

LINKKI KESKUSTELUUN --- TIEDE [21224]
------------------------------------
Kuvakertomus kirjoitukseen "Kesäteatteri - elämä on yhtä teatteria"

Kuva 1
http://www.panoramio.com/photo/3531552

Teksti
Kesäteatterissa kohtaavat amatööreinä niin yleisö kuin näyttelijätkin. Tässä Vehmersalmen Junnu Vainion lauluihin perustuvassa komediassa kohtasivat myös siviilistä pankinjohtaja, opettaja ja pappi. Lapset ovat oleellinen osa Elämän mittaista näytelmädraamaa - niin arjessa kuin estraadilla. Yleisö piti näkemästään heinäkuisena iltana Kuopion Vehmersalmella Syvähiekan kesäteatterissa.

Kuva 2
http://www.panoramio.com/photo/3531522

Teksti
Kesäteatterissa Suomesta Ruotsiin muutto sai ansaitun pilkkunsa miehestä, joka edestään löysi mitä taakseen oli jättänyt. Harrastajavoimin esitetty komedia keräsi yleisön viihtymään asioiden pariin, joita arkisiviilissä ei sallittaisi, mutta huumorilla teatterissa hymyillen totena nyökyteltiin. Kaikki näyttelijät olivat amatöörejä, joilla oli oma siviilityö. Esiintyjäkaarti oli hyvin yhteen hitsattu ja yleisö aplodeerasi lopussa innostuneesti tutuille ihmisille, niin roolina kuin henkilöinä.

Kuva 3
http://www.panoramio.com/photo/3531517

Teksti
Kesäteatterissa kohtaa kansanmies toisensa. Syviä pohtivia tuntoja niin hilpeästi kuin hiukan vakavamminkin kohtasi yleisö Syvähiekassa Kuopion Vehmersalmella heinäkuisena iltana kauniin luonnon ympäröimänä. Amatöörien esitys oli kuin humoristista draamaa elävästä koko Elämän mittaisesta elämän teatterista, missä ihminen kohtasi inhimillisesti toisensa ja yhdessä.

Kuva 4
http://www.panoramio.com/photo/3531512

Teksti
Kesäteatteri kuuluu Suomen suveen. Joukko aivan tavallisia elämän peruspilareita kohtasi yleisönsä nöyrästi ja elävästi kertoen sitä arkitarinaa, mikä useasti tosielämässä jää puhumattomuuden puolelle. Taustalla joukko iloisia lapsia kirmasi vedessä, eivät kuuluneet näytelmään, toki kuuluivat Elämän mittaiseen tosinäytelmään, jossa ihminen etsii toistaan.

Kuva 5
http://www.panoramio.com/photo/3531504

Teksti
Mitä olisi kesä ilman kesäteatteria. Amatöörit niin lavalla kuin lehtereillä. Koko kansan huviksi ja iloksi kesäteattereita pidetään joka niemen notkossa ja saarelmassa. Kesäteatteri on helpottava henkireikä moneen niin ahdistavaan arkeen, jossa totuutta peitetään ja sitä kesäteatteriin katsomaan tullaan. Käsikirjoituksia ja ohjauksia on joka lähtöön, ja kaikille on sävyä kunkin mieltymyksen mukaan. Ehkä tulevaisuudessa tavallinen kansa tekee kiertomatkailua esityksestä toiseen löytääkseen tuntoja syviä ja hehkua lämmintä. Teatteri yhdistää, onhan Elämäkin tarua ihmeellisempää arjen ponnistusta Elämän mittaisessa teatterissa.

Kuva 6
http://www.panoramio.com/photo/3531499

Teksti
Kättä päälle, sanoi kauppias ja voiton kotiin kantoi. Paluumuuttaja Ruotsista kohtasi elämän taakse jätetyt kohtalot ja palasi synnyinkonnuilleen, kuten vielä arkielämän teatterissakin niin monet kypsään ikään päässeet, maalla juurensa ravinneet. Näytelmässä kohtaavat niin lapsi, nuori kuin vanhempikin unohtamatta iloista elämän kypsyyttä, jota tässäkin näytelmässä viekoittelevasti esille tuotiin. Teatteri yhdistää ja löytää syvyyttä ja sävyä kullekin valintansa mukaisesti.

Kuva 7
http://www.panoramio.com/photo/3531492

Teksti
Suomalaisen järven rannalla amatöörien joukko kiittää katsojiaan. He antoivat vilpittömästi kaikkensa ja yleisö piti näkemästään. Rivikansa kohtasi itsensä hymyillen sellaiselle, jota arjessa laistetaan. Tosielämää on mukava katsoa lasien lävitse esitettynä mukamastotuutena tietäen arkielämän sisältävän juuri niitä elementtejä, joille vapautuneesti, mutta ehkä hammasta purren, kesäteattereissa aika ajoin koemme ja esitetyille kommelluksille nauramme.

Kuva 8
http://www.panoramio.com/photo/3275709

Teksti
Ensimmäinen kuva Syvähiekan kesäteatterin esityksestä "Albatrossi ja Heiskanen" [ Junnu Vainion laulujen pohjalta, Jukka Virtasen kirjoittamana sekä Pentti Pesän ohjaamana ] - 12.7.2007, klo 19:00. "Hersyvää esitystä tavallisten ihmisten pilkkijöistä, jotka aina vonkaavat reiälle" - lainaus esityksen aivotuotoksista; - savolaisella huumorilla, tiedättehän, että vastuu siirtyi samalla kuulijoille ;)

sunnuntaina, heinäkuuta 22, 2007

Mikä on oikea puun hinta Venäjältä ja omista metsistämme


ORIG JULKAISTU 28. kesäkuuta 2007
(uutisointi ja poliitikot intoilevat sormi pystyssä, kun Venäjä haluaa säätää pyöreän puun hintaa ulkomaille)


[ ... metsä on juuri niin arvokas kuin on kaupallista kysyntää, siis ihmisille. Luonto taas kokonaisuudessaan on täysin riippuvainen monimuotoisista ja eri elinvaiheissaan olevista metsistä - niin Suomessa kuin muuallakin maapallolla ... ]

Suomi aloitti rikastumisen, kun huomasimme halvan vesivoiman, tiivissyiset havupuumetsiköt ja ennakkoluulottomat patruunat, jotka halusivat tervan jälkeen jalostaa rahaansa ja duunarien työtä. Pelkän pyöreän puun vienti sellaisenaan ei kasvata kansantaloutta laajasti hyvinvoinnin suuntaan.

Venäjän tsaari Vladimir Putin kertoi jo julkisesti useampi vuosi sitten, että pyöreän puun vienti saa loppua. Samaan kertomukseen kuului sisältyneen huomautus jalostamisesta ja tuotekehityksestä kuin myös investoinneista lisäarvon tuottamisen puolelle.

Suomi saa vielä halpaa puuraaka-ainetta tehtailleen Venäjältä. Suomi jalostaa paperia, kartonkia ja vaneria yms. mekaanista jatkojalostetta entistä automatoisoiduimmilla tehtaillaan. Länsimaalainen markkinatalous, laatu ja Neuvostoliiton vaihdantakauppa kilpailuttivat tuotteemme sellaisiksi, että saimme viimeisten 50 vuoden aikana siitä osin sen hyvinvoinnin, mikä meillä juuri nyt on. Suomi eli metsästä.

Raaka-aine on tuotteiden lähtökohta. Metsänomistaja on saanut takavuosina mukavat korvaukset luonnonkasvusta ja hoitotyöstä, mitä hän panosti metsiinsä. Elintason nousun myötä palkat, maataloustuotteet ja muukin hintataso nousi ja metsäyhtiöt suuntasivat raaka-ainekatseensa halvan hinnan Venäjälle. Suomi sai näin yksipuolista hintaetuutta velivenäläisiltä - me yksinkertaisesti hyödynsimme uuden Venäjän epäselvät metsien omistus- ja hallintaoikeudet.

Venäjä on raaka-aineviejä. Venäjä saa varallisuutensa öljystä, kaasusta ja kivihiilestä, siis raaka-aineista. Markkinatalous suosii jatkojalostamista. Raaka-aineviejä ei kehitä omaa osaamistaan, innovaatiot ja tuotekehitys jää ohuelle pohjalle. Putin halusi muutoksen asiaan ja junailee verot ja tullit mm. pyöreälle puulle, jotta jatkojalostus olisi houkuttelevaa itse Venäjällä. Putin haluaa investointeja, osaamista ja innovaatiota omaan maahansa tuottamaan laajempaa hyvinvointia koko maalle, eikä pelkille metsäosuuksien "omistajille", jotka edustavat vain kapeaa sektoria koko Venäjän elinkeinoelämässä.

Suomi hyötyy kallistuvasta Venäjän puuraaka-aineesta. Nyt tulee taloudellisemmaksi hankkia raaka-aine kotimaasta. Palaamme pelimme lähtöruutuun. Pyöreä puu omista metsistä, jalostus omissa, joskin runsaasti ulkomaalaisten omistamissa tehtaissa, mutta erityisesti kotimaisella työvoimalla. Mikäli meillä ei ole markkinataloudellisesti hyödyllistä valmistaa paperia, kartonkia ja vaneria, syy ei ole puun kantohinnoissa, vaan hinnoittelussa ja elintasomme korkeudessa.

Mikäli palkkamme ja muut kustannukset ovat liian korkeita, niin meidän on pakko karsia kustannuksia tai lisätä jalostusastetta. Kaikkien kulukomponenttien tulee olla kilpailukykyisiä, niin raaka-aineiden, palkkojen kuin mm. palkkasivukulujen. Työllisyys onkin sitten yhteiskuntapolitiikkaa ja valtiollamme ovat instrumentit säätämään kotimaisen työn kilpailukykyä.

On ymmärrettävää, että Venäjä nostaa tulleja (kukapa vain raaka-ainetta myisi, emme ainakaan me). Venäläiset haluavat nostaa jalostusastetta, kuten meidänkin on pakko tehdä pärjätäksemme maapallollisessa globaalikilpailussa. Venäjän ei tarvitse subventoida halvalla puuraaka-aineella yhteiskuntaamme ja metsäteollisuuttamme.

Kilpailukykymme tehdään Suomessa, ei venäläisen yhteiskunnan alle markkinahinnoiteltujen metsävarojen tuontitoiminnalla. Kansantaloudellisesti paras ratkaisu on koko tuotantoketjun pysyttäytyminen omassa maassamme ja mitä pidemmälle jalostetun tuotteen viemme maailmalle, sen paremmin maksamme mm. energialaskuamme, koska olemme tuontiriippuvainen markkinatalousmaa.

Ilkka Luoma

ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com
LINKKI KESKUSTELUUN --- TIEDE [20574]

Kuvakertomus ylläolevaan aiheeseen;
kuvia saa käyttää vapaasti aiheesta kirjoitetun tekstin yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma - 2007.

Kuva 1
---
http://www.panoramio.com/photo/2974048 --- DSC_7771.JPG -- 1634 kB.

Teksti
Motti per pino(kuutiometri), halkopinot odottavat polttajiansa. Vuosituhannet metsä on antanut lämmikkeen ihmisille, vuosituhannet metsä on tasapainoittanut ilmastoa ja "niellyt" hiilidioksidia. Kuinka käytämme metsät, ratkaisee elintasoamme, mutta erityisesti elinmahdollisuuksiamme. Kuvan klapipinot menevät grillaukseen Pohjois-Karjalaisessa lomakylässä.

Kuva 2
---
http://www.panoramio.com/photo/2974020 --- DSC_7769.JPG -- 1465 kB.

Teksti
Orava vahtii ihmiskulkijaa, koettaa peloitella tai kiinnittää huomion itseensä pelastaakseen pesänsä. Ihminen on vuosisatoja tuhonnut metsiä, metsien eläimiä ja vuosimiljoonaista harmoniaa itsekkäästi, vain oman etunsa nimissä. Suomi seisoi 50%:sti puujaloilla taloudeltaan vuosikymmenet, nyt puuta on saanut pilkkahintaan Venäjältä, jossa orava samalla lailla vahtii ja suojelee pesäänsä.

Kuva 3
---
http://www.panoramio.com/photo/2973981 --- IMG_1342.JPG -- 3448 kB.

Teksti
Suomi on saanut edullisesti raakapuuta Venäjältä, nyt tsaari Putin on säätämässä tulleja kannustaakseen omaehtoista lisäarvoa ja jatkojalostusta omaan maahansa. Kuvassa todennäköisesti suomalaista raakapuuta nousseella hinnalla metsänomistajien iloksi menossa meidän omaan jalostukseen Puhoksessa, Pohjois-Karjalassa.

Kuva 4
---
http://www.panoramio.com/photo/2981407 --- b0000151.JPG

Teksti
Suomalainen metsänomistaja hyötyy todennäköisesti, kun Venäjä nostaa puutullejaan. Kuvassa syvällä Suomen maankamaralla lastataan taatusti kotimaista pyöreää puuta jalostettavaksi kotimaan tehtaissa. Me emme harrasta markkinatalousmaana raaka-aineiden vientiä, kuten Venäjä - joka näin auttoi aikansa kansantalouttamme halvalla raaka-aineella.