Ennen vaaleja tuntuu siltä, että pokkurointi kiihtyy niin älyttömäksi, jotta kansalaiset entisestään erkaantuvat ehdokaspoliitikkojen kosiskeluista. Sanotaan suoraan - kansalaiset toivovat varmasti rehellisyyttä ja osaamista. Retoriikka ei enää riitä - sirkushuvien jälkeen tarvitaan leipää!
[ ... kansalaiset elävät ajassa - niin hyvässä kuin pahemmassakin. Ryhmähenkeä tiivistetään yhteenkuuluvuusryhmissä, keinoja kehitetään, jalostetaan ja testataan. Kansakunta on juuri niin vahva kuin sen heikoimmat lenkit. Lenkkejä voidaan vahvistaa huomioimisella, päättävyydellä ja johtajuudella, johon luotetaan ... ]
Talouskehitys on osa inhimillisyyttä. Evoluution mennessä ääripisteeseensä, mm. tehokkuus-, kasvuntavoittelu- ja keräämisajattelussaan - on edessä paluu arkeen. Arki koittaa vähentämisenä, jossa kulutusta leikataan reippaasti ja energiankäyttö miltei puolitetaan. Kansakunta on mobilisoitava tuleviin tehtäviin, jotka eivät ole helppoja eivätkä miellyttäviä.
Muutoksen alle joutuvat verotus, kierrätys, kulutus, ruoka ja ulkomaankauppa. Erityisoperaatioita vaaditaan nuorten ja vanhusten osalle kuin maahanmuuton periaatteiden kohdalle. Syvälliseen tarkasteluun joutuvat perinnöt, koulutus, yhteenkuuluvuus, kansallinen identiteetti ja tarpeelliseksi tuntemisen elämänjano. Lopuksi joudumme käsittelemään eutanasian ja sairaanhoidon perusperiaatteita.
Verotus ja kierrätys 1/
Verotus käännetään koskemaan aiheuttamisperiaatetta - mitä enemmän kulutat sen enemmän maksat, mitä enemmän vahingoitat ympäristön luontaisia kiertoja - sitä suuremmin otat osaa kustannuksiin. Joudumme hyväksymään perusperiaatteen, jossa lopulta palautamme luontoon käyttämämme tekijät sellaisina, kuin ne sieltä otimme.
Kuluttamamme ruoka 2/
Syömme keskimäärin liikaa, syömme edelleen keskimäärin väärin kulutukseemme nähden. Kulutamme itseämme liian vähän syömäämme energiaan nähden ja kulutamme liikaa ympäristöämme kasvattamaamme ruokaa ajatellen. Ruoka hankitaan läheltä ja jakelukatju suoraviivaistetaan - näin väestökin hajaantuu laajemmalle erinomaisessa maassamme.
Ulkomaankauppa 3/
Suomi elää viennistä. Ulkomaankauppa käsittää puolet bruttokansantuotteestamme**/. Nyt lisäämme kilpailukykyämme ja alennamme kustannuksiamme ja/tai lisäämme laatua ja teknologian syvällisyyttää, sillä kokonaan emme rajoja voi sulkea. Suosimme kotimaista, vaikka hinta olisi korkeampi. Kannattaa maksaa kotimaisesta työllisyydestä, sillä se takaa verojen kautta tulontasauksen hätää kärsiville.
Nuoret 4/
Nuoret maksavat huomenna tulontasaukseen tarvittavat verot. Epätietoisille nuorille säädetään työllisyysvelvoite - vaikka valtion opastamana. Ihminen on luotu oppimaan uutta tai sitten tekemään työtä. Työ yhdistää ja koulutus lisää identiteettiä. Tehtävänsä hallitseva ihminen osaa olla kehumatta ylpeä ryhmästään ja itsestään. Monien vanhempien on opeteltava uudelleen se tärkein tehtävä: suvunjatkamisen jälkeinen kasvatusvelvollisuus ja esimerkkinä oleminen.
Vanhukset 5/
Kokeneet ja terveet ihmiset ovat työreservi. Kokemus täydentää innokkuutta. Ihmiset elävät entistä pidempään ja omaavat suurenevat perinnöt. Perinnöt menevät uuteen tarkasteluun, joko verotukseen tai omaehtoiseen oman elämän turvaamiseen niin terveyden- kuin sairaudenhoidossa. Yli puolet sairaanhoidon kustannuksista menevät noin kuuteen viimeiseen elinkuukauteen. Eutanasia ***/ tulee vääjäämättä lakitarkasteluun. Todistettavasti haluaville järjestetään kunniallinen poistuminen. Elämän jatkaminen ei ole itseisarvo - vaan tavoitteena on elämänlaatu.
Maahanmuutto 6/
Suomi tarvitsee uutta ahkeraa verta. Geenistöllinen monimuotoisuus takaa evoluution, jossa kansakunta pysyy vahvana. Suomessa asutaan suomalaisina, oli synnyinmaa "musta tai keltainen". Suomalainen identiteetti liittoutumattomana ilmiönä on ns. EU-harvinaisuus, josta mm. Ruotsi ja Itävalta pitävät kiinni. Suomi on hyvä maa elää suomalaisille****/. Suomessa noudatetaan suomalaista lakia, kulttuuria, perinteitä ja tapoja - niitä ei ole vaikea vieraankaan oppia tai edes kunnioittaa.
Identiteetti 7/
Suomi ja suomalaiset eivät tarvitse viisaiden ryhmää etsiä sellaista, minkä kansa tietää ja hallitsee. Olimme sitten kateellisia, hiljaisia, pää painuksissa tai mitä tahansa - niin tiukan paikan kohdatessa identiteettimme tulee väkevästi esille: "toveria tai kaveria emme jätä". Puimme nyrkkiä ja perkelettä, mutta vastuumme kannamme ja tätä identiteettiä ei tarvitse vahvistaa mistään pohdiskeluryhmästä.
Suomen kansa pitää päänsä ja elää tavallaan. Tämä tapa on kansallisen vahva tunne itsestämme. Kansa rakastaa Uunoa, aiemmin Severi Suhosta ja ihmisten puoluetta - Pasilan poliisit saavat myös hersyvät naurut - siinä meille identiteettiä - eikä keinotekoisena!
Menestys ja hyvänolontunne 8/
Raha ei ratkaise kaikkea. Rahaa on riittävästi, se vain jakaantuu ahneille ja vähemmän ahneille. Välttämättömyys näyttää paremmalta kuin onkaan - ahneus ja kateus ovat syntejä, jotka kasvattavat tahtoa, lujuutta ja menestystä. Nyt suhteellistamme näyttämisen välineet materiasta henkiseen kykyyn olla yhtä ja kykyyn olla sietävä kateuden ihanaa hedelmää kohtaan. Kansakunnan lujuus kasvaa vaikeuksista, joita ei saa peitellä.
Tunnustetaan tämä päivä ja toimitaan sen mukaisesti, sillä vaalea pohjoinen rotu elää väkevästi ja voi hyvin vähemmälläkin. Meillä on oikeus omaan reviiripuolustukseemme!
Lopuksi ~ johtajuus 9/
Suomen marsalkka Mannerheim on aina kansallisissa tutkimuksissa kautta aikain suosituin suomalainen. Puutteistaan huolimatta, joita meillä kaikilla on - Mannerheimiin luotettiin niinä hetkinä, kun olimme selkä seinää vasten. Suomalainen tarvitsee väkevän ja oikeudenmukaisen johtajan. Johtaja päättää ja johtajalla on valtaa.
Aiemmin Suomessa presidentit olivat johtajia - kansalaiset pitivät heistä, vaikka purnasivatkin. Vahva johtaja arvostaa kansan suurta mielipidettä ja pitää Suomen Naton ulkopuolella.
Tahdoton, vallaton ja filosofisesti munaton johtaja ei puhu kielellä, mitä tärkeimmät naapurimme ymmärtävät. Kansan suoraan valitsema presidentti vahtikoot välillisesti tehtyjä päätöksiä ja pelejä, mitä 200 puolueiden enemmän tai vähemmän ohjaksissa olevaa vasallia kiemuroivat.
*/ - http://fi.wikipedia.org/wiki/Liikekannallepano -
**/ - http://fi.wikipedia.org/wiki/Bruttokansantuote -
***/ - http://fi.wikipedia.org/wiki/Eutanasia -
***/ - http://ilkkaluoma.blogit.uusisuomi.fi/2009/05/20/voiko-toinen-ihminen-paattaa-lahimmaisensa-kuolemasta/ -
****/ - mukailtu kenraali Adolf Ehrnrooth´in kuuluisasta lausahduksesta Isänmaastaan ja suomalaisuudesta
Kirjoituksen väliotsikoiden alaviitteet
1/ - http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=kulutusverolle+pantava -
2/ - http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=l%C3%A4hialuetuotanto -
3/ - http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=Nostammeko+liikaa+palkkojamme -
4/ - http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=Vanhemmat+intoutuivat -
5/ - http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=vanhukset+ovat+osin -
6/ - http://ilkkaluoma.blogspot.com/2008/01/reviirien-ja-rajojen-avaaminen.html -
7/ - http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=ihmeellinen+yhteishenki -
8/ - http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=etsii+vaihtoehtoja -
9/ - http://ilkkaluoma.blogspot.com/2008/02/aika-ajoin-tuleva-kriisi-tarvitsee-aina.html -
Ilkka Luoma
http://www.facebook.com/first.ilkka
http://ilkkaluoma.vuodatus.net/
Kirjoitukseen liittyvä kuvakansio eduskunnasta, jossa päätettiin asioista~
lähinnä puolueohjauksessa, eikä välttämättä edustajien omien henkilökohtaisten vastuiden mukaisesti. Kansanedustaja on vastuussa vain valitsijoilleen ja Suomen lakikirjalle---
[kuvia liiteosoitteen alta saa käyttää vapaasti yllä olevan kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2008]
--- http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/28h8o+ilkka-luoma-eduskunta-paatti-.html ---
...
Sent:
Cc: timo.soini@eduskunta.fi ; anni.sinnemaki@eduskunta.fi ; jutta.urpiainen@eduskunta.fi ; jyrki.katainen@vm.fi ; matti.vanhanen@vnk.fi ; paavo.arhinmaki@eduskunta.fi ; paivi.rasanen@eduskunta.fi ; sauli.niinisto@eduskunta.fi ; presidentti@tpk.fi
Sent: Monday, July 27, 2009 1:26 PM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Hädän hetkellä ja vähän ennen sitä kansakunta mobilisoituu yhtenäiseksi
Kategoriat:
YHTEISKUNTA , TALOUS , YMPÄRISTÖ , MAANPUOLUSTUS , ITSENÄISYYS , NATO , KANSANTALOUS , POLITIIKKA , INHIMILLISYYS , EU , YHTEISÖLLISYYS , PUOLUSTUSVOIMAT , YMPÄRISTÖONGELMAT , EDUSKUNTA , DEMOKRATIA , KANSALAISVAIKUTE , VEROTUS , TYÖ , OIKEUS , ILMASTONMUUTOS
Sent_II:
Cc: lauri.lyly@sak.fi ; kimmo.sasi@eduskunta.fi ; stefan.wallin@eduskunta.fi ; juha.rehula@stm.fi ; paula.risikko@stm.fi ; paivi.rasanen@eduskunta.fi ; anni.sinnemaki@tem.fi ; paavo.arhinmaki@vasemmisto.fi ; jutta.urpilainen@sdp.fi ; eero.heinaluoma@eduskunta.fi ; jyri.hakamies@defmin.fi ; paavo.vayrynen@formin.fi ; mari.kiviniemi@vnk.fi ; raimo.sailas@vm.fi ; jyrki.katainen@vm.fi ; timo.soini@europarl.europa.eu
Sent: Thursday, February 24, 2011 11:32 AM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE: Koko kansan vaaliteesit - näilläkö menestyisimme?
[C][U] Kansakunnan ydintavoitteet - kuinka pärjäämme huomenna?
Näytetään tekstit, joissa on tunniste EDUSKUNTAVAALIT 2007. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste EDUSKUNTAVAALIT 2007. Näytä kaikki tekstit
perjantaina, helmikuuta 25, 2011
sunnuntaina, tammikuuta 14, 2007
Eduskuntavaalit yltäkylläisyyden ja ahdingon välimaastossa
Onko suomalainen yhteenkuuluvuudenhenki katoamassa? Sisukas Suomen kansa on ratkonut erimielisyydet saunassa - se on ollut puhdistautumisen riitti, kaikkinensa. Nytkö tuo yhteenkuuluvuus on vain muisto, kuin rikkoutunut saunanseinä muistuttamassa hengestä, jolla luotiin aiemmin ratkaisuja ongelmiin. Kuvassa purettu saunan seinä muistuttaa eilisestä - tälle alueelle nousee Suomen suurin satama ja vanha oli purettaman uuden kulutuksen tieltä. Vuosaaren satama Helsingissä tulee ottamaan vastaan tuhansia kontteja kulutustavaraa kaukomailta tyydyttämään ostamisen nälkäämme.Kysyttäessä pääministeriltä kuinka menee, saamme vastauksen oppikirjoihin tallennettavalla tavalla - hyvin menee. Kysyttäessä yksinasuvilta "ajopuilta" 1), yksinhuoltajilta, pätkätyöläisiltä, ilmaista sekä "pakollista" ylityötä tekeviltä ja vieläpä piilotyöttömiltä - vastaus on sieltäkin selvä: huonosti menee. Ongelma on siinä, että pääministeri on tavallansa oikeassa ja myös nämä yhteiskunnan hiljaisetkin ovat oikeassa.
Suomi on yritysmaailman kansainvälistymisbuumissa tuottanut historiallisen suuren vientiylijäämän viimeisten kymmenen vuoden aikana. Pääministeriltä voisi kysyä ohjeellisesti mihin nuo ylijäämät ovat menneet ja mikä sai aikaiseksi tuon kehityksen. Työpaikkojakin on luotu lisää, pääministeri jatkaa. Millaisia nuo uudet työpaikat ovat, ovatko ne neljä tuntia per päivä tai kolme kuukautta kerrallaan työsuhteita. Kuinka paljon uusista työpaikoista on yhteiskunnan rahoilla tuettuja suojatyöpaikkoja?
Suurin positiivinen muutos on asenneilmastossa; nyt - ilman hallituksen ja pääministerin vaikutusta - kädentaitoiset työt ovat nousseet arvoon ja arvostukseen. Nyt ovat säntillinen laattamies, ammattirappari, huolellinen automekaanikko, vastuullinen terveystyöläinen kuin asiansa osaava sähkömies/ -nainen yhteiskunnan osallisia tasa-arvoisempina kuin koskaan.
Kaikkien ei todellakaan tarvitse olla humanisteja, pikkuinsinöörejä [mihin katosivat ne oikeat opistoinsinöörit], valtiotieteilijöitä tai tradenomeja. Työnteon arvostukset ovat muutoksessa - järkevä, motivoiva, kannusteellinen ja tiimihenkinen työ on arvossansa, eikä niinkään väliä onko rintalapussa maalari tai lääkäri. Tärkeämpää on johtajan huolehtiva vastuu alaisistaan sekä tekijän osaamisvastuu tavoitteen saavuttamisesta.
Suomessa, nyt ennen eduskuntavaaleja, on enemmän yksinäisiä, piiloalkoholisoituneita, ylipainoisia, uupuneita, huomista hiljaa pelkääviä, enemmän velkaantuneita ja tietämättömiä huomisen tekemisestään kuin koskaan. Mutta hyvin menee; on työvoimapula 300.000 piilo - ja normaalityöttömän joukossa. Edelleen hyvin menee, vaikka on kiireempi kuin koskaan - monet vanhemmat ovat vähemmän jälkikasvunsa kanssa kuin milloinkaan ennen.
Onko kansakunta nimelta Suomi menettämässä identiteettiään, yhteenkuuluvuuttaan ja toisesta huolehtimistaan, kun arvosanoina ovat pelkästään kasvu, raha, suuremman tavoittelu ja ikuinen runsaudesta niukkuuden jako vähempi osaisille, jotka kansantalouden lakien mukaan joukkovoimana ovat osaltansa luoneet sen yltäkylläisyyden osalle - idealla kulutuksen puroista voittojen virrat muodostuvat harvojen taskuun.
Onko yhteiskunnan hyvinvointimalli otettu suoraan The Economist lehden kansikäppyröistä, joilla osoitetaan spekulaatiorahan merkityksen kasvua. Onko yhä vauraammaksi kasvava ylin kvartaali ihmisyhteisöstämme ihannoimassa toisen työn onnistumisen huomista arvioimista - sijoittelemalla nettimaailmassa yhä kiihkeämpään tahtiin spekulaatiorahoja sijoittajien oravanpyöräkoneistoon - nousemassa ahneuden perikuvaksi.
Pääministeri on tänään suositumpi kuin koskaan, koska parempaakaan ei löydy juuri tähän tilanteeseen. Vertaus johonkin on aina projisoitumista muihin tarjokkaisiin. Suomessa ei ole nyt kuin väliajan tarjokkaita yhteiskunnan päätöskoneiston huipulle. Elämme vedenjakajalla, konkreettisesti ja kuvainnollisesti.
Elämme juuri nyt siinä ratkaisevassa päätösilmapiirissa, jossa muutos on tehtävä. Paino maallisen hyvän, kulutuksen ihannoinnin ja kvartaalilukujen sijasta on kohdistettava ympäristöön, henkiseen hyvinvointiin ja vastuuseen yhteenkuuluvuudesta. Painotus on käännettävä uteliaisuuteen, oppimisen haluun ja ratkaisukykyyn - nyt päätavoitteena olevan ostovoiman lisäämisen sijasta.
Eduskuntavaaleissa kansakunta valitsee huomisen tekijät, sillä seuraavien neljän vuoden aikana on tehtävä riuskoja päätöksiä ja näistä päätöksistä ei moni äänestäjä pidä [ennuste: riuskoja päätöksiä ei tehdä].
Päättävän poliitikon vastuu on kokonaisuus ja ymmärrys huomisesta, ei tarve päästä seuraavalle vaalikaudelle. On itseasiassa nyt jo yhdentekevää, mistä viime kädessä mm. ilmastonmuutos on seurausta [ihmisestä vai luonnon omista hidasmuuttujista - vai molemmista], - on oleellisempaa ymmärtää, mitä teemme seuraavaksi.
Verotus on muutettava täysremontilla kulutuksen verottamiseksi. Oppimiskyvyn voimat on suunnattava ongelmaratkaisujen voimaksi. Kyky nähdä kanssaihmiset arvokkaiksi yhteistoimintavaroiksi luoden yhteenkuuluvuutta ja osallistumisen riemua - on kykynä muutettava teoiksi, joilla nämä lähinnä kulutukseen tapahtuvat muutokset hetkellisine epämukavuuksineen on kohdistettava.
Kansakunta on niin elinvoimainen, mitä se keskinäisyydessään yhteenkuuluvana voi esiintyä ja oikeasti toimia. Yhteinen henki ja luottamus johtokoneistoon ovat takeita muutoksien läpimenolle. Tänään kansalaiset -äänestäjät - eivät usko puoluepolitiikkaan. Ihmiset eroavat puolueista, he ovat monissa asioissa vastaan päättäjiä; Nato [osaksi], maahanmuuttajat, armeijan varustaminen, Helsingissä Sipoo - kaikissa näissä äänestäjillä on osin erilainen mielipide kuin päättäjillä. Toisaalta moni äänestäjä ei halua niitä muutoksia, jotka harvat poliitikot jo nyt ymmärtävät välttämättömiksi ja uskaltavat ne myös sanoa. Sanonnassa "tyyntä myrskyn edellä" voi olla vinha perä.
Tulevat eduskuntavaalit ovat vastuullisuuden vaalit, joissa asiat sanotaan niin kuin ne ovat. Ei tarvitse paapoa äänestäjää lupaamalla kymmenen hyvää ja kymmenen kaunista; nyt riittää, että ehdokas on rehellinen oma itsensä, sanoo vaikeatkin asiat suoraan ja haastaa kansalaiset keskusteluun huomisesta, jossa tehtävät ratkaisut eivät kaikkia miellytä.
Suomen kansa oli talvella 1939-1940 yhtenäisempi kuin koskaan, ja nuo asiat eivät olleet miellyttäviä - tuolla kuuluisalla talvisodan hengellä Suomi otti ja voitti siihen saakka historian suurimmat vaikeudet. Nyt meillä ei ole vastassa jokin maa, vaan omat tuotoksemme ylikulutuksesta johtuneina.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com
Suomi on yritysmaailman kansainvälistymisbuumissa tuottanut historiallisen suuren vientiylijäämän viimeisten kymmenen vuoden aikana. Pääministeriltä voisi kysyä ohjeellisesti mihin nuo ylijäämät ovat menneet ja mikä sai aikaiseksi tuon kehityksen. Työpaikkojakin on luotu lisää, pääministeri jatkaa. Millaisia nuo uudet työpaikat ovat, ovatko ne neljä tuntia per päivä tai kolme kuukautta kerrallaan työsuhteita. Kuinka paljon uusista työpaikoista on yhteiskunnan rahoilla tuettuja suojatyöpaikkoja?
Suurin positiivinen muutos on asenneilmastossa; nyt - ilman hallituksen ja pääministerin vaikutusta - kädentaitoiset työt ovat nousseet arvoon ja arvostukseen. Nyt ovat säntillinen laattamies, ammattirappari, huolellinen automekaanikko, vastuullinen terveystyöläinen kuin asiansa osaava sähkömies/ -nainen yhteiskunnan osallisia tasa-arvoisempina kuin koskaan.
Kaikkien ei todellakaan tarvitse olla humanisteja, pikkuinsinöörejä [mihin katosivat ne oikeat opistoinsinöörit], valtiotieteilijöitä tai tradenomeja. Työnteon arvostukset ovat muutoksessa - järkevä, motivoiva, kannusteellinen ja tiimihenkinen työ on arvossansa, eikä niinkään väliä onko rintalapussa maalari tai lääkäri. Tärkeämpää on johtajan huolehtiva vastuu alaisistaan sekä tekijän osaamisvastuu tavoitteen saavuttamisesta.
Suomessa, nyt ennen eduskuntavaaleja, on enemmän yksinäisiä, piiloalkoholisoituneita, ylipainoisia, uupuneita, huomista hiljaa pelkääviä, enemmän velkaantuneita ja tietämättömiä huomisen tekemisestään kuin koskaan. Mutta hyvin menee; on työvoimapula 300.000 piilo - ja normaalityöttömän joukossa. Edelleen hyvin menee, vaikka on kiireempi kuin koskaan - monet vanhemmat ovat vähemmän jälkikasvunsa kanssa kuin milloinkaan ennen.
Onko kansakunta nimelta Suomi menettämässä identiteettiään, yhteenkuuluvuuttaan ja toisesta huolehtimistaan, kun arvosanoina ovat pelkästään kasvu, raha, suuremman tavoittelu ja ikuinen runsaudesta niukkuuden jako vähempi osaisille, jotka kansantalouden lakien mukaan joukkovoimana ovat osaltansa luoneet sen yltäkylläisyyden osalle - idealla kulutuksen puroista voittojen virrat muodostuvat harvojen taskuun.
Onko yhteiskunnan hyvinvointimalli otettu suoraan The Economist lehden kansikäppyröistä, joilla osoitetaan spekulaatiorahan merkityksen kasvua. Onko yhä vauraammaksi kasvava ylin kvartaali ihmisyhteisöstämme ihannoimassa toisen työn onnistumisen huomista arvioimista - sijoittelemalla nettimaailmassa yhä kiihkeämpään tahtiin spekulaatiorahoja sijoittajien oravanpyöräkoneistoon - nousemassa ahneuden perikuvaksi.
Pääministeri on tänään suositumpi kuin koskaan, koska parempaakaan ei löydy juuri tähän tilanteeseen. Vertaus johonkin on aina projisoitumista muihin tarjokkaisiin. Suomessa ei ole nyt kuin väliajan tarjokkaita yhteiskunnan päätöskoneiston huipulle. Elämme vedenjakajalla, konkreettisesti ja kuvainnollisesti.
Elämme juuri nyt siinä ratkaisevassa päätösilmapiirissa, jossa muutos on tehtävä. Paino maallisen hyvän, kulutuksen ihannoinnin ja kvartaalilukujen sijasta on kohdistettava ympäristöön, henkiseen hyvinvointiin ja vastuuseen yhteenkuuluvuudesta. Painotus on käännettävä uteliaisuuteen, oppimisen haluun ja ratkaisukykyyn - nyt päätavoitteena olevan ostovoiman lisäämisen sijasta.
Eduskuntavaaleissa kansakunta valitsee huomisen tekijät, sillä seuraavien neljän vuoden aikana on tehtävä riuskoja päätöksiä ja näistä päätöksistä ei moni äänestäjä pidä [ennuste: riuskoja päätöksiä ei tehdä].
Päättävän poliitikon vastuu on kokonaisuus ja ymmärrys huomisesta, ei tarve päästä seuraavalle vaalikaudelle. On itseasiassa nyt jo yhdentekevää, mistä viime kädessä mm. ilmastonmuutos on seurausta [ihmisestä vai luonnon omista hidasmuuttujista - vai molemmista], - on oleellisempaa ymmärtää, mitä teemme seuraavaksi.
Verotus on muutettava täysremontilla kulutuksen verottamiseksi. Oppimiskyvyn voimat on suunnattava ongelmaratkaisujen voimaksi. Kyky nähdä kanssaihmiset arvokkaiksi yhteistoimintavaroiksi luoden yhteenkuuluvuutta ja osallistumisen riemua - on kykynä muutettava teoiksi, joilla nämä lähinnä kulutukseen tapahtuvat muutokset hetkellisine epämukavuuksineen on kohdistettava.
Kansakunta on niin elinvoimainen, mitä se keskinäisyydessään yhteenkuuluvana voi esiintyä ja oikeasti toimia. Yhteinen henki ja luottamus johtokoneistoon ovat takeita muutoksien läpimenolle. Tänään kansalaiset -äänestäjät - eivät usko puoluepolitiikkaan. Ihmiset eroavat puolueista, he ovat monissa asioissa vastaan päättäjiä; Nato [osaksi], maahanmuuttajat, armeijan varustaminen, Helsingissä Sipoo - kaikissa näissä äänestäjillä on osin erilainen mielipide kuin päättäjillä. Toisaalta moni äänestäjä ei halua niitä muutoksia, jotka harvat poliitikot jo nyt ymmärtävät välttämättömiksi ja uskaltavat ne myös sanoa. Sanonnassa "tyyntä myrskyn edellä" voi olla vinha perä.
Tulevat eduskuntavaalit ovat vastuullisuuden vaalit, joissa asiat sanotaan niin kuin ne ovat. Ei tarvitse paapoa äänestäjää lupaamalla kymmenen hyvää ja kymmenen kaunista; nyt riittää, että ehdokas on rehellinen oma itsensä, sanoo vaikeatkin asiat suoraan ja haastaa kansalaiset keskusteluun huomisesta, jossa tehtävät ratkaisut eivät kaikkia miellytä.
Suomen kansa oli talvella 1939-1940 yhtenäisempi kuin koskaan, ja nuo asiat eivät olleet miellyttäviä - tuolla kuuluisalla talvisodan hengellä Suomi otti ja voitti siihen saakka historian suurimmat vaikeudet. Nyt meillä ei ole vastassa jokin maa, vaan omat tuotoksemme ylikulutuksesta johtuneina.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com
KESKUSTELU ---------------------- TIEDE
1)
LAINAUS [ kts. blog - http://zitting.name/jukka/20041017Ajopuuteoria.html
Tie vain jatkuu jatkumistaanovelta mistä sen alkavan näin.Nyt se on kaukana edessä päin,jos voin, sitä joudun seuraamaan.Jaloin innokkain vaeltaenkunnes se tien suuremman kohtaapaikassa johon moni polku johtaa.Mihin sitten? Tiedä en! --- Tolkien
Kuva:
DSC_5723.JPG. 23. syyskuuta 2006. Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä. Linkki kuvaan --- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/355582240/ ---.
Kuvateksti:
Onko suomalainen yhteenkuuluvuudenhenki katoamassa? Sisukas Suomen kansa on ratkonut erimielisyydet saunassa - se on ollut puhdistautumisen riitti, kaikkinensa. Nytkö tuo yhteenkuuluvuus on vain muisto, kuin rikkoutunut saunanseinä muistuttamassa hengestä, jolla luotiin aiemmin ratkaisuja ongelmiin. Kuvassa purettu saunan seinä muistuttaa eilisestä - tälle alueelle nousee Suomen suurin satama ja vanha oli purettaman uuden kulutuksen tieltä. Vuosaaren satama Helsingissä tulee ottamaan vastaan tuhansia kontteja kulutustavaraa kaukomailta tyydyttämään ostamisen nälkäämme.
1)
LAINAUS [ kts. blog - http://zitting.name/jukka/20041017Ajopuuteoria.html
Tie vain jatkuu jatkumistaanovelta mistä sen alkavan näin.Nyt se on kaukana edessä päin,jos voin, sitä joudun seuraamaan.Jaloin innokkain vaeltaenkunnes se tien suuremman kohtaapaikassa johon moni polku johtaa.Mihin sitten? Tiedä en! --- Tolkien
Kuva:
DSC_5723.JPG. 23. syyskuuta 2006. Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä. Linkki kuvaan --- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/355582240/ ---.
Kuvateksti:
Onko suomalainen yhteenkuuluvuudenhenki katoamassa? Sisukas Suomen kansa on ratkonut erimielisyydet saunassa - se on ollut puhdistautumisen riitti, kaikkinensa. Nytkö tuo yhteenkuuluvuus on vain muisto, kuin rikkoutunut saunanseinä muistuttamassa hengestä, jolla luotiin aiemmin ratkaisuja ongelmiin. Kuvassa purettu saunan seinä muistuttaa eilisestä - tälle alueelle nousee Suomen suurin satama ja vanha oli purettaman uuden kulutuksen tieltä. Vuosaaren satama Helsingissä tulee ottamaan vastaan tuhansia kontteja kulutustavaraa kaukomailta tyydyttämään ostamisen nälkäämme.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)