Vuoden yhdistys- ja lobbaustapahtuma julkaisuvapaa XX.11.2007
Ympäristöteollisuusyhdistys on perustettu
REKISTERINUMERO 197.613/ päätöspvä 21. marraskuuta 2007
Suomi on tunnetusti ollut ja on korkeateknologiamaa nimenomaan vientitoiminnan osalta. Suomi on myös suuresti viennistä riippuvainen maa; voidaankin sanoa, että vienti on tuonut jo yli sadan vuoden ajan vaurautta ja työtä maallemme. Ensin oli terva, sitten metsä ja juuri nyt elektroniikka. Huomenna meillä on ympäristöteknologia ja sen kokonaisosaaminen – koordinointikyky ja järjestelmien yhdistäjä ja kehittäjä.
..........
NYT Tänään maailman suurimpia teollisuuden aloja ovat kulkuneuvot, matkailu ja energia. Kaikki nämä liittyvät suoraan ympäristöteknologioihin ja vaikutteihin, jotka näemme, koemme ja haistamme ympärillämme. Maapallo kuluttaa tänään enemmän kuin se tuottaa. Ihmiskunta muuntaa, päästää ja siirtää materiaa ja energiaa laajemmin kuin koskaan aiemmin. Seuraukset ovat näkyvillä.
ME Suomalainen insinööri, keksijä, innnovaattori ja osaaja on kehittänyt mailman maineeseen monia ideoita, toteutuksia, projekteja sekä kombinoituja systeemejä. Huomenna Suomi ei voi olla bulkkituottaja. Me voimme olla vain erikoisosaaja, joka löytää juuri ne osa-alueet, joissa voimme olla edelläkävijä ja tiennäyttäjä.
TEEMME Ympäristö koskee meitä kaikkia. Suomalainen ympäristöosaaminen on korkeatasoiseksi havaittu ja osaamme kehittää ja luoda ratkaisuja. Suomalainen ympäristöosaaminen on hajallaan etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. Uusi suomalainen menestys on ympäristöklusteri, jossa yhdistetään suomalainen osaaminen maailman markkinoille. Kysyntä on taattu, sen sijaan meidän löytäminen ei ole sitä vielä.
MENESTYKSEN Nyt perustettu Ympäristöteollisuusyhdistys tulee olemaan lobbari, vaikuttaja, tunnetuksi tekijä sekä yhdistäjä suomalaiselle ympäristöosaamiselle. Yhdistys on nyt perustettu. Aloitamme jäsenmarkkinoinnin. Haemme kaikki suomalaiset ympäristöosaajat yhteen ja koordinoimme osaamisalueet – tästä syntyy konsepti – suomalaisen osaamisen konsepti, jolle tehdään tunnettuus ja tarve.
Yhdistys on osaltansa myös aktiivisten kansalaisten ja ympäristöteknologiaosaajien vuoropuhelufoorumi, sillä ilman vastuullista kansalaista ei ole myöskään kestävää yhteiskuntaa eikä puhdasta elinvoimaista ympäristöä.
__________________________
Lisätiedot:
Puheenjohtaja Ilkka Luoma, 0400 607080 --- ilkka.luoma@keskipiste.fi
Ympäristöteollisuusyhdistys ry.http://www.environs.fi [ avataan myöhemmin ]
torstaina, marraskuuta 29, 2007
maanantaina, marraskuuta 26, 2007
Suomen istuva hallitus osoitti rivakkaa päätös- ja vastuukykyä
Sanotaan, että eduskunta on kansan tahto ja äänestäjät pienoiskoossa - on sitten niin tai näin, niin yksinkertainen enemmistö ratkaisi pitkästä aikaa ensimmäisen pakkolain hädän edessä.
Tärähtänyt kuva istuvasta hallituksesta, joka runnoi Tehy-pakkolain läpi osoittaen ainakin kykyä saada tahtonsa läpi tiukan paikan edessä - Suomen perustuslaki velvoittaa ja edellyttää.___________________________________
Cc: markku.jalonen@kuntaliitto.fi ; jaana.laitinen-pesola@tehy.fi ; tuija.brax@om.fi ; erkki.tuomioja@eduskunta.fi ; kimmo.sasi@eduskunta.fi
Sent: Tuesday, November 13, 2007 10:38 AM
Subject: MIELIPIDE: Istuva hallitus osoitti nopeaa päätöskykyä ja vastuunkantoa
__________________________________________________
(Matti Vanhasen hallitus sääti täsmäohjatusti ns. hätätilalain yhteiskuntaa uhkaavaa välitöntä vaaraa torjumaan - yhteiskunnassa on oikeuksia ja ... velvollisuuksia)
[ ... sairaalat varautuvat voimakkaisiin supistuksiin ennen H-hetkeä. Tarvitaan vain pääkallokeli, ja katastrofi on irtisanoutumisten toteutuessa valmis. Perustuslaki määrää merkittäviä asioita kansalaisoikeuksiksi, mutta myös velvollisuuksiksi. Hallitus halusi kantaa vastuunsa ja sääti ennätysnopeasti yhden Suomen rauhanajan merkittävimmistä "hätätilalaeista" ... ]
Matti Vanhasen 2.hallitus näytti toimintakykynsä. Ministerit virkamiehineen tukenaan markkinatalouskansanedustajat säätivät määrätietoisesti ennakkotapauksen, mikä huomenna ja lähitulevaisuudessa voi olla pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Yhteiskunnan on varauduttava myös muihin vääjäämättömiin uhkiin - olikin hyväksi näyttää jo nyt toimintakyky tiukan paikan edessä.
Kansakunta on ajautumassa terveydenhuollon kriisiin rahan ja ostohalutavoittelun edessä. Lupauksia on annettu ja lupauksia ymmärretään myös laistetun. Epäselvästi annetut vaalilupaukset nostattivat nypytyksen pintaan erityisesti koulutetun hoitohenkilökunnan osalta. Huolimattomasti vaalilupauksia antaneiden poliitikkojen vastaveto "väärin ymmärrettyjen" lupauksien tulkitsijoiden suivaannukseen operoitiin täsmälailla.
Ottamatta kantaa itse syyhyn eli Tehy-irtisanoutumisuhkaan, on todettava, että maan hallitus osoitti pontevaa tarmoa tiukan paikan edessä, kun vielä perustuslain kohdat olivat asettamassa valtioneuvoston jäsenille jopa valtakunnanoikeuden uhkaa. Onkin yhteiskunnallemme hyväksi, että maan hallitus kykenee tarvittaviin toimiin nopeidenkin uhkien ja haasteiden edessä.
Rinnastamatta millään lailla meneillään olevaa Tehy-työtaistelua huomisen mahdollisiin ja todennäköisiin ulko- ja sisäsyntyisiin uhkiin ja todellisiin vaaroihin, on ainoastaan eduksi, että hallitus on näin saanut kokemusta, kuinka lakiteitse säädetään turvatoimia koko kansakuntamme eduksi.
Pakkolait ovat osa huomista arkea. Ei tarvitse kauas katsella, kun merkittävät kansalaisia vaarantavat meistä itsestämme riippuvat ja meistä riippumattomat tekijät kutovat uhkia turvaverkkoihimme. Vaarat ovat todellisia, ilmasto muuttuu, ydinvoimaonnettomuus voi olla rajan takana ja polttoaineiden ja energian osalta voivat käyttökatastrofit olla lähempänä kuin arvaammekaan.
Olemme ulkoistusaallon, taitamattoman EU-politiikan ja businessahneen myyntivimman myötä menettäneet paljon toiminnallista itsenäisyyttä ajautuen suurempaan riippuvuussuhteeseen kuin koskaan aikaisemmin. Ei tarvita suurta häiriötä maailmalta, kun logistiikkamme, verkkomme ja riippuvuussuhteemme ovat koetuksella, ja nuo uhat voivat tarvita väkeviä ja rivakoita lakimuutoksia ja -säätöjä hyvinkin pikaisesti.
Ottamatta kantaa mahdollisiin Tehy-taistelun seuraamuksiin, on jo nyt sisäisiä uhkia järkyttämään yhteiskuinnan toimivuutta. Pinnan alla muhii mielenterveysvaikeudet turvaverkkojen ulkopuolelle tipahtaneiden osallistumattomien taholta - tämä voi aikaansaada epätoivoisia tekoja lisää. Onkin vain eduksi, että maan hallitus on treenannut pikalakioperaatioissa, se onkin näyttänyt tältä osin kykyä huolehtia asioista kansakunnan etujen valvojana.
Ottamatta kantaa Tehy-operaation oikeutuksesta, tarpeellisuudesta ja palkkavaateista, on hyvin selvää, että Suomi kohtaa ongelmansa mm. voimakkaasti muuttuvana ikääntymisenä. Ikäjakaumapyramidi saattaa keikahtaa nutulleen, ja tämän vääjäämättä muodostuvan ongelman edessä hallitus on jo tällä vaalikaudella. Terveydenhuollon kokonaisremontti ja varauma ongelmiin voivat aikaansaada radikaaleja pakko- ja pikalakeja pelastamaan järkevästi kansalaisia.
Koko terveydenhoitojärjestelmä tarvitsee kouriintuntuvat korjaustoimenpiteet. Maksukykymme suurenevista perinnöistä huolimatta ei tule riittämään kasvaviin kustannuksiin, mitä koko terveydenhoitojärjestelmä aikaansaa mm. jatkuvasti kohoavien kustannusten vuoksi. Toimenpiteet torjumaan kasvavia terveudenhuollon menoja kohtaan vaativat lakeja, joita takavuosina ei oltaisi voitu edes ajatella.
Kansakunnan etu on toimintakykyinen hallitus tiukan paikan edessä. Olemme paistatelleet kulutusjuhlan pauloissa jo hämmästyttävän kauan. Vastarekyyli on edessä - näin on aina ollut - nousua seuraa lasku. Ei ole pirun maalailua seinälle varautumalla ydinvoimalatuhoon, rajuihin talvimyrskyihin, maailmanlaajuiseen USA vetoiseen talouslamaan, EU-kriisiin, ruokatuotannon vakaviin häiriöihin ja yhteiskuntarauhattomuuteen, kansalaisten kyllästyessä nykyisiin politiikan jeesmiehiin ja naisiin kestohymyineen ja teflonpukuineen.
Ottamatta sen enempää kantaa nykyhallituksen yleiseen taitoon hoitaa asioita, on koko yhteiskunnan etu, että hallitus on osoittanut kykynsä säätää lakeja nopeasti koko yhteiskunnan turvaksi. Toivottavasti Tehy-lain sisältö ei muodosta entistä suurempia ongelmia, mikäli se ei käytännössä toimikkaan. Toivottavasti tiukka laki muuttaa sovittelulautakunnan neuvotteluaktiviteettia kompromissiherkempään suuntaan ja äänestävä kansa ratkaiskoon sitten seuraavissa vaaleissa oliko annetut vaalilupaukset sitä taikka tätä.
Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE [23978]
http://ilkkaluoma.blogspot.com
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvien käyttö sallittu vapaasti kirjoituksen yhteydessä, copyright by Ilkka Luoma 2007)
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/5877450 ---
Teksti
Tärähtänyt kuva istuvasta hallituksesta, joka runnoi Tehy-pakkolain läpi osoittaen ainakin kykyä saada tahtonsa läpi tiukan paikan edessä - Suomen perustuslaki velvoittaa ja edellyttää.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/5877464 ---
Teksti
Pääministeri Vanhanen toppuuttelee kansanedustajia, ettei tässä ole työtaistelun esto, vaan kansakunnan edun varjelu perustuslain edessä.
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/5877487 ---
Teksti
Sanotaan, että eduskunta on kansan tahto ja äänestäjät pienoiskoossa - on sitten niin tai näin, niin yksinkertainen enemmistö ratkaisi pitkästä aikaa ensimmäisen pakkolain hädän edessä.
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/5877501 ---
Teksti
Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö oli äänikuningas ja ratkaisi merkittävästi Kokoomuksen vaalivoittoa. Toinen ratkaiseva syy saattoi olla annetut epäselvät vaalilupaukset (tai vaikeasti ymmärrettävät) mm. koulutetulle hoitohenkilökunnalle - kantaako poliitikot vastuuta antamistaan vaalilupauksista?
Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/5877534 ---
Teksti
Eduskunnan varapuhemies Sepoo Kääriäinen (kesk) tarkkailee mitä aateveljet pekkaroivat Kokoomuksen Ben Zyskovitsin kanssa, kuvassa Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Kalli ja entinen kuntaministeri Manninen.
Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/5877550 ---
Teksti
Puhemies Niinistö pohtii kuinka tässä nyt näin kävi. Onnistuuko Tehy-pakkolaki myös sen toteutuksessa, jää vielä tätä kirjoitettaessa nähtäväksi. Ainakin tuli todistetuksi - oli sähläilyä tai ei - että hallitus kykenee tekemään nopeita ja tehokkaita päätöksiä lainsäädännössä - se ei liene huono ominaisuus, kun astumme huomisen epävarmaan maailmaan.
Kuva 7
--- http://www.panoramio.com/photo/5877574 ---
Teksti
Linjaansa hakeva ja nahkaansa mahdollisesti luova oppositio-SDP ei kyennyt altavastaajavähemmistönä estämään Tehy-pakkolain syntyä, olivat he sitten kuinka oikeassa tahansa - viime kädessä.
Cc: markku.jalonen@kuntaliitto.fi ; jaana.laitinen-pesola@tehy.fi ; tuija.brax@om.fi ; erkki.tuomioja@eduskunta.fi ; kimmo.sasi@eduskunta.fi
Sent: Tuesday, November 13, 2007 10:38 AM
Subject: MIELIPIDE: Istuva hallitus osoitti nopeaa päätöskykyä ja vastuunkantoa
__________________________________________________
(Matti Vanhasen hallitus sääti täsmäohjatusti ns. hätätilalain yhteiskuntaa uhkaavaa välitöntä vaaraa torjumaan - yhteiskunnassa on oikeuksia ja ... velvollisuuksia)
[ ... sairaalat varautuvat voimakkaisiin supistuksiin ennen H-hetkeä. Tarvitaan vain pääkallokeli, ja katastrofi on irtisanoutumisten toteutuessa valmis. Perustuslaki määrää merkittäviä asioita kansalaisoikeuksiksi, mutta myös velvollisuuksiksi. Hallitus halusi kantaa vastuunsa ja sääti ennätysnopeasti yhden Suomen rauhanajan merkittävimmistä "hätätilalaeista" ... ]
Matti Vanhasen 2.hallitus näytti toimintakykynsä. Ministerit virkamiehineen tukenaan markkinatalouskansanedustajat säätivät määrätietoisesti ennakkotapauksen, mikä huomenna ja lähitulevaisuudessa voi olla pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Yhteiskunnan on varauduttava myös muihin vääjäämättömiin uhkiin - olikin hyväksi näyttää jo nyt toimintakyky tiukan paikan edessä.
Kansakunta on ajautumassa terveydenhuollon kriisiin rahan ja ostohalutavoittelun edessä. Lupauksia on annettu ja lupauksia ymmärretään myös laistetun. Epäselvästi annetut vaalilupaukset nostattivat nypytyksen pintaan erityisesti koulutetun hoitohenkilökunnan osalta. Huolimattomasti vaalilupauksia antaneiden poliitikkojen vastaveto "väärin ymmärrettyjen" lupauksien tulkitsijoiden suivaannukseen operoitiin täsmälailla.
Ottamatta kantaa itse syyhyn eli Tehy-irtisanoutumisuhkaan, on todettava, että maan hallitus osoitti pontevaa tarmoa tiukan paikan edessä, kun vielä perustuslain kohdat olivat asettamassa valtioneuvoston jäsenille jopa valtakunnanoikeuden uhkaa. Onkin yhteiskunnallemme hyväksi, että maan hallitus kykenee tarvittaviin toimiin nopeidenkin uhkien ja haasteiden edessä.
Rinnastamatta millään lailla meneillään olevaa Tehy-työtaistelua huomisen mahdollisiin ja todennäköisiin ulko- ja sisäsyntyisiin uhkiin ja todellisiin vaaroihin, on ainoastaan eduksi, että hallitus on näin saanut kokemusta, kuinka lakiteitse säädetään turvatoimia koko kansakuntamme eduksi.
Pakkolait ovat osa huomista arkea. Ei tarvitse kauas katsella, kun merkittävät kansalaisia vaarantavat meistä itsestämme riippuvat ja meistä riippumattomat tekijät kutovat uhkia turvaverkkoihimme. Vaarat ovat todellisia, ilmasto muuttuu, ydinvoimaonnettomuus voi olla rajan takana ja polttoaineiden ja energian osalta voivat käyttökatastrofit olla lähempänä kuin arvaammekaan.
Olemme ulkoistusaallon, taitamattoman EU-politiikan ja businessahneen myyntivimman myötä menettäneet paljon toiminnallista itsenäisyyttä ajautuen suurempaan riippuvuussuhteeseen kuin koskaan aikaisemmin. Ei tarvita suurta häiriötä maailmalta, kun logistiikkamme, verkkomme ja riippuvuussuhteemme ovat koetuksella, ja nuo uhat voivat tarvita väkeviä ja rivakoita lakimuutoksia ja -säätöjä hyvinkin pikaisesti.
Ottamatta kantaa mahdollisiin Tehy-taistelun seuraamuksiin, on jo nyt sisäisiä uhkia järkyttämään yhteiskuinnan toimivuutta. Pinnan alla muhii mielenterveysvaikeudet turvaverkkojen ulkopuolelle tipahtaneiden osallistumattomien taholta - tämä voi aikaansaada epätoivoisia tekoja lisää. Onkin vain eduksi, että maan hallitus on treenannut pikalakioperaatioissa, se onkin näyttänyt tältä osin kykyä huolehtia asioista kansakunnan etujen valvojana.
Ottamatta kantaa Tehy-operaation oikeutuksesta, tarpeellisuudesta ja palkkavaateista, on hyvin selvää, että Suomi kohtaa ongelmansa mm. voimakkaasti muuttuvana ikääntymisenä. Ikäjakaumapyramidi saattaa keikahtaa nutulleen, ja tämän vääjäämättä muodostuvan ongelman edessä hallitus on jo tällä vaalikaudella. Terveydenhuollon kokonaisremontti ja varauma ongelmiin voivat aikaansaada radikaaleja pakko- ja pikalakeja pelastamaan järkevästi kansalaisia.
Koko terveydenhoitojärjestelmä tarvitsee kouriintuntuvat korjaustoimenpiteet. Maksukykymme suurenevista perinnöistä huolimatta ei tule riittämään kasvaviin kustannuksiin, mitä koko terveydenhoitojärjestelmä aikaansaa mm. jatkuvasti kohoavien kustannusten vuoksi. Toimenpiteet torjumaan kasvavia terveudenhuollon menoja kohtaan vaativat lakeja, joita takavuosina ei oltaisi voitu edes ajatella.
Kansakunnan etu on toimintakykyinen hallitus tiukan paikan edessä. Olemme paistatelleet kulutusjuhlan pauloissa jo hämmästyttävän kauan. Vastarekyyli on edessä - näin on aina ollut - nousua seuraa lasku. Ei ole pirun maalailua seinälle varautumalla ydinvoimalatuhoon, rajuihin talvimyrskyihin, maailmanlaajuiseen USA vetoiseen talouslamaan, EU-kriisiin, ruokatuotannon vakaviin häiriöihin ja yhteiskuntarauhattomuuteen, kansalaisten kyllästyessä nykyisiin politiikan jeesmiehiin ja naisiin kestohymyineen ja teflonpukuineen.
Ottamatta sen enempää kantaa nykyhallituksen yleiseen taitoon hoitaa asioita, on koko yhteiskunnan etu, että hallitus on osoittanut kykynsä säätää lakeja nopeasti koko yhteiskunnan turvaksi. Toivottavasti Tehy-lain sisältö ei muodosta entistä suurempia ongelmia, mikäli se ei käytännössä toimikkaan. Toivottavasti tiukka laki muuttaa sovittelulautakunnan neuvotteluaktiviteettia kompromissiherkempään suuntaan ja äänestävä kansa ratkaiskoon sitten seuraavissa vaaleissa oliko annetut vaalilupaukset sitä taikka tätä.
Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE [23978]
http://ilkkaluoma.blogspot.com
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvien käyttö sallittu vapaasti kirjoituksen yhteydessä, copyright by Ilkka Luoma 2007)
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/5877450 ---
Teksti
Tärähtänyt kuva istuvasta hallituksesta, joka runnoi Tehy-pakkolain läpi osoittaen ainakin kykyä saada tahtonsa läpi tiukan paikan edessä - Suomen perustuslaki velvoittaa ja edellyttää.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/5877464 ---
Teksti
Pääministeri Vanhanen toppuuttelee kansanedustajia, ettei tässä ole työtaistelun esto, vaan kansakunnan edun varjelu perustuslain edessä.
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/5877487 ---
Teksti
Sanotaan, että eduskunta on kansan tahto ja äänestäjät pienoiskoossa - on sitten niin tai näin, niin yksinkertainen enemmistö ratkaisi pitkästä aikaa ensimmäisen pakkolain hädän edessä.
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/5877501 ---
Teksti
Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö oli äänikuningas ja ratkaisi merkittävästi Kokoomuksen vaalivoittoa. Toinen ratkaiseva syy saattoi olla annetut epäselvät vaalilupaukset (tai vaikeasti ymmärrettävät) mm. koulutetulle hoitohenkilökunnalle - kantaako poliitikot vastuuta antamistaan vaalilupauksista?
Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/5877534 ---
Teksti
Eduskunnan varapuhemies Sepoo Kääriäinen (kesk) tarkkailee mitä aateveljet pekkaroivat Kokoomuksen Ben Zyskovitsin kanssa, kuvassa Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Kalli ja entinen kuntaministeri Manninen.
Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/5877550 ---
Teksti
Puhemies Niinistö pohtii kuinka tässä nyt näin kävi. Onnistuuko Tehy-pakkolaki myös sen toteutuksessa, jää vielä tätä kirjoitettaessa nähtäväksi. Ainakin tuli todistetuksi - oli sähläilyä tai ei - että hallitus kykenee tekemään nopeita ja tehokkaita päätöksiä lainsäädännössä - se ei liene huono ominaisuus, kun astumme huomisen epävarmaan maailmaan.
Kuva 7
--- http://www.panoramio.com/photo/5877574 ---
Teksti
Linjaansa hakeva ja nahkaansa mahdollisesti luova oppositio-SDP ei kyennyt altavastaajavähemmistönä estämään Tehy-pakkolain syntyä, olivat he sitten kuinka oikeassa tahansa - viime kädessä.
Julkinen joukkoliikenne ilmaiseksi kaikille
Paikallisjunat ovat huomisen joukkoliikennevälineitä ylivoimaisen hyötysuhteen, paikallissaasteettomuuden ja tarkkojen aikataulujen vuoksi. Suuret kaupungit voivat kompensoida VR:ää kustannuksissa, kun nämäkin kulkuvälineet lähiliikenteessä asetetaan ilmaisiksi kaikelle kansalle.
Miltei kaikissa kaupungeissa on lähiliikennettä linja-autoilla. Nämä asetetaan ilmaisiksi, jotta yksityisautoilu vähentyy oleellisesti. Ilmainen joukkoliikenne on yhteiskunnalle ja ympäristölle edullisempaa kuin holtittomasti kasvava yksityisautoilu ruuhkaisissa keskustoissa._____________________________
Cc:
jussi.pajunen@hel.fi ; niilo.jarviluoma@ytv.fi ; hannu.penttila@ytv.fi ; saara.karhu@eduskunta.fi ; martti.korhonen@eduskunta.fi ; anu.vehvilainen@mintc.fiCc:
Sent: Monday, November 12, 2007 5:38 PM
Subject: MIELIPIDE: Paljon puhetta, vähän tekoja - julkinen joukkoliikenne ilmaiseksi kaikille
______________________________
(ihmiset ovat innostuneita puhumaan, mutta teot jäävät kulutuksen vähentämisessä olemattomiksi - yksi keino vähentää kulutustamme on toteuttaa käyttäjilleen ilmainen julkinen joukkoliikenne)
[ ... kipristelemme päästöjen, rankkasateiden, lumettoman talven ja kulutusähkymme parissa. Ajamme yksityisautoillamme yhä enemmän, yhä lyhempiä matkoja ja aina vaan useammin. Samalla emme huomanneet kasvaneemme maailman lihavimmaksi kansaksi, omaehtoinen liike on pysähtynyt ... ]
Ruuhkat tiivistyvät sekä arkipäivistyvät, katupöly lisääntyy, melusaaste kasvaa ja ainoastaan kesto-/sietokymme vähentyy. Henkilöauto on kaupungeissa vaivalloisen vaivattomuuden väline, jolla myös näytämme kulutus- ja ostovoimakykyämme. Henkilöautot ovat todellinnen ruuhkien ja niukan rakennusmaan aiheuttaja numero 1. Vähentääksemme ruuhkia, melua ja päästöjä on julkista liikennettä kehitettävä käyttöaktiiviseen suuntaan.
Yhteiskunta voisi laskea energia-, käyttö- ja kulkemisen taseen sekä liikkumisen tehokkuusasteen vertailussa julkinen liikenne vs. yksityisautoilu. Saattaisi olla, että yhteiskunta ja ympäristö säästäisivät rahaa, ihmistä, luontoa ja hermojamme runsaasti, jos julkinen liikenne muodostaisi merkittävimmän osan ihmisvirrallisesta kokonaisliikenteestämme.
Yksityisautoilua ei voi estää, sitä voidaan vain verottaa juuri siinä suhteessa, mikä on sen osuus ruuhkista, melusta, päästöistä ja energiankäytöstä kuljetettua henkilökilometriä kohden.
Tietullit ovat osa säätelevää verotusta liikenteen osalta. Emme kiellä henkilöautolla tuloa keskustoihin, vaan säädämme julkisen vaihtoehdon niin houkuttelevaksi, että ihmiset siirtyvät käyttämään jalkojaan ja julkista liikennettä enemmän kuin omia autojaan.
Pysäköintikustannukset keskustoissa pitää säätää sellaisiksi, että todella mietitään kannattaako ajaa henkilöautolla yksin muutamien kilometrien matkan pysäköidäkseen uudelleen.
Julkinen liikenne voidaan asettaa ilmaiseksi käyttäjilleen - käytä niin paljon kuin haluat ja tarvitset, milloin tahansa. Julkisen liikenteen käyttöasteen lisääntyessä pitää vuoroja tihentää, mutta silloin se puree ja yksityisautoilu vähentyy keskustoissa ja kaupungeissa.
Vastavuoroisesti saamme paremman kaupunki-ilman, meluttomamman kaupunkikuvan, vähemmän päästöjä sekä enemmän kulkutilaa jakeluautoille, polkupyöräilijöille ja jalankulkijoille kuten hälytysajoneuvoille. Liikenneturvallisuus parantuu myös merkittävästi ruuhkien ja kiristyneen "kiire jo on" - mentaliteetin vähentymisen vuoksi.
Julkiset kulkuneuvot ja -välineet käyttävät kaasua, sähköä ja (ehkä) biopolttoaineita. Vähentynyt yksityisautoilu kaupungeissa vähentää myös henkilöautojen kulutusta, koska lyhyet paljon kuluttavat kaupunkiajot jäävät minimiin - jää enemmän polttoainetta pitkiin kesämökki- ja mummolareissuihin - maanteillähän auto kuluttaa vähemmän kuin kaupungeissa.
Kaupungeissa on tunnetusti pula tonttimaasta. Vähentyvä yksityisautoilu ja lopulta sen kokonaan kieltäminen vapauttaa runsaasti uutta rakennus-, puisto- ja ympäristömaata muuhun käyttöön ihmisten omaehtoisen liikkumisen ehdoilla. On laskettu, että mm. Saksan länsiosassa asfaltti- ja kestopäällysteet ottavat koko alueen pinta-alasta jo kuusi prosenttia - kaikki tuo on poissa luonnon omasta kiertokulusta ja vihertuotannosta.
Jokainen kunta ja kaupunki lähtee luonnollisesti omista tarpeistaan ja vastuistaan - kaikki eivät ehkä tarvitse näin radikaaleja toimia pelastaakseen omaa mikroympäristöänsä ja kansalaistensa mielenrauhaa.
Säädetään julkinen liikenne ilmaiseksi, asetetaan tietullit ja nostetaan kuntien veroäyriä yhdellä prosentilla ja vastineeksi kuntalaiset saavat tiheät ja riittävästi kaikkialle ulottuvat julkisen liikenteen vuorot ja aikataulut. Samalla nostetaan käytön lisääntymisen vuoksi julkisen liikenteen kulkuvälineiden tuotekehitys sille tasolle, että niiden ympäristökuormitus puolittuu uusien innovaatioiden myötä.
Parhaaksi lahjaksi ihmiset saavat enemmän osallistumista ja vuorovaikutusta toisistansa, koska vieruspenkille voi istahtaa juuri se oikea kauan etsitty ja odotettu kumppani - joka tuo uutta elämänintoa käyttämään myös omia jalkojaan kohentamaan kuntoa.
Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE [23958]
http://ilkkaluoma.blogspot.com
............................
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttää vapaasti yllä olevan kirjoituksen yhteydessä, copyright by Ilkka Luoma 2007)
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/5837547 ---
Teksti
Paikallisjunat ovat huomisen joukkoliikennevälineitä ylivoimaisen hyötysuhteen, paikallissaasteettomuuden ja tarkkojen aikataulujen vuoksi. Suuret kaupungit voivat kompensoida VR:ää kustannuksissa, kun nämäkin kulkuvälineet lähiliikenteessä asetetaan ilmaisiksi kaikelle kansalle.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/5837616 ---
Teksti
Miltei kaikissa kaupungeissa on lähiliikennettä linja-autoilla. Nämä asetetaan ilmaisiksi, jotta yksityisautoilu vähentyy oleellisesti. Ilmainen joukkoliikenne on yhteiskunnalle ja ympäristölle edullisempaa kuin holtittomasti kasvava yksityisautoilu ruuhkaisissa keskustoissa.
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/5837685 ---
Teksti
Pääkapunkiseudulla Helsinki, Vantaa ja Espoo rakennetaan huomattavasti lisää metrolinjoja, jotta saadaan yksityisautoilua vähennettyä reippaasti. Metro on myös käyttäjilleen ilmainen kuin myös raitiovaunut. Kunnat voivat nostaa kunnallisveroa yhdellä prosentilla sekä asettaa tietullit keskustoihin, joilla osaksi kustannetaan ilmaista joukkoliikennettä.
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/5837747 ---
Teksti
Joukkoliikenne on kuin tuubi, jonne saadaan siirtometriä kohden ylivoimainen määrä matkustajia. Joukkoliikenne voi hoitaa tehokkaasti miltei kaikkien ihmisten liikkumisen tarpeet lyhyillä matkoilla yhdistettynä jalankulkuun ja pyöräilyyn. Hyvällä käyttösuhteella voidaan järkevästi lisätä vuoroja tyydyttämään tiheääkin linjatarvetta. Täysi bussi on tulevaisuuspassi ympäristölle.
Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/5859990 ---
Teksti
Espoon Leppävaarassa kohtaa niin rautatie- kuin linja-autokuljetus. Ostoskeskus Sello on solmukohta, jossa tehokkaasti ihmisvirroilta otetaan ostovoimaa busineksen kautta jaettavaksi eteenpäin. Joukkoliikenne syöttää kuluttajia kuin karjaa viheriäille kulutuksen laitumille.
(ihmiset ovat innostuneita puhumaan, mutta teot jäävät kulutuksen vähentämisessä olemattomiksi - yksi keino vähentää kulutustamme on toteuttaa käyttäjilleen ilmainen julkinen joukkoliikenne)
[ ... kipristelemme päästöjen, rankkasateiden, lumettoman talven ja kulutusähkymme parissa. Ajamme yksityisautoillamme yhä enemmän, yhä lyhempiä matkoja ja aina vaan useammin. Samalla emme huomanneet kasvaneemme maailman lihavimmaksi kansaksi, omaehtoinen liike on pysähtynyt ... ]
Ruuhkat tiivistyvät sekä arkipäivistyvät, katupöly lisääntyy, melusaaste kasvaa ja ainoastaan kesto-/sietokymme vähentyy. Henkilöauto on kaupungeissa vaivalloisen vaivattomuuden väline, jolla myös näytämme kulutus- ja ostovoimakykyämme. Henkilöautot ovat todellinnen ruuhkien ja niukan rakennusmaan aiheuttaja numero 1. Vähentääksemme ruuhkia, melua ja päästöjä on julkista liikennettä kehitettävä käyttöaktiiviseen suuntaan.
Yhteiskunta voisi laskea energia-, käyttö- ja kulkemisen taseen sekä liikkumisen tehokkuusasteen vertailussa julkinen liikenne vs. yksityisautoilu. Saattaisi olla, että yhteiskunta ja ympäristö säästäisivät rahaa, ihmistä, luontoa ja hermojamme runsaasti, jos julkinen liikenne muodostaisi merkittävimmän osan ihmisvirrallisesta kokonaisliikenteestämme.
Yksityisautoilua ei voi estää, sitä voidaan vain verottaa juuri siinä suhteessa, mikä on sen osuus ruuhkista, melusta, päästöistä ja energiankäytöstä kuljetettua henkilökilometriä kohden.
Tietullit ovat osa säätelevää verotusta liikenteen osalta. Emme kiellä henkilöautolla tuloa keskustoihin, vaan säädämme julkisen vaihtoehdon niin houkuttelevaksi, että ihmiset siirtyvät käyttämään jalkojaan ja julkista liikennettä enemmän kuin omia autojaan.
Pysäköintikustannukset keskustoissa pitää säätää sellaisiksi, että todella mietitään kannattaako ajaa henkilöautolla yksin muutamien kilometrien matkan pysäköidäkseen uudelleen.
Julkinen liikenne voidaan asettaa ilmaiseksi käyttäjilleen - käytä niin paljon kuin haluat ja tarvitset, milloin tahansa. Julkisen liikenteen käyttöasteen lisääntyessä pitää vuoroja tihentää, mutta silloin se puree ja yksityisautoilu vähentyy keskustoissa ja kaupungeissa.
Vastavuoroisesti saamme paremman kaupunki-ilman, meluttomamman kaupunkikuvan, vähemmän päästöjä sekä enemmän kulkutilaa jakeluautoille, polkupyöräilijöille ja jalankulkijoille kuten hälytysajoneuvoille. Liikenneturvallisuus parantuu myös merkittävästi ruuhkien ja kiristyneen "kiire jo on" - mentaliteetin vähentymisen vuoksi.
Julkiset kulkuneuvot ja -välineet käyttävät kaasua, sähköä ja (ehkä) biopolttoaineita. Vähentynyt yksityisautoilu kaupungeissa vähentää myös henkilöautojen kulutusta, koska lyhyet paljon kuluttavat kaupunkiajot jäävät minimiin - jää enemmän polttoainetta pitkiin kesämökki- ja mummolareissuihin - maanteillähän auto kuluttaa vähemmän kuin kaupungeissa.
Kaupungeissa on tunnetusti pula tonttimaasta. Vähentyvä yksityisautoilu ja lopulta sen kokonaan kieltäminen vapauttaa runsaasti uutta rakennus-, puisto- ja ympäristömaata muuhun käyttöön ihmisten omaehtoisen liikkumisen ehdoilla. On laskettu, että mm. Saksan länsiosassa asfaltti- ja kestopäällysteet ottavat koko alueen pinta-alasta jo kuusi prosenttia - kaikki tuo on poissa luonnon omasta kiertokulusta ja vihertuotannosta.
Jokainen kunta ja kaupunki lähtee luonnollisesti omista tarpeistaan ja vastuistaan - kaikki eivät ehkä tarvitse näin radikaaleja toimia pelastaakseen omaa mikroympäristöänsä ja kansalaistensa mielenrauhaa.
Säädetään julkinen liikenne ilmaiseksi, asetetaan tietullit ja nostetaan kuntien veroäyriä yhdellä prosentilla ja vastineeksi kuntalaiset saavat tiheät ja riittävästi kaikkialle ulottuvat julkisen liikenteen vuorot ja aikataulut. Samalla nostetaan käytön lisääntymisen vuoksi julkisen liikenteen kulkuvälineiden tuotekehitys sille tasolle, että niiden ympäristökuormitus puolittuu uusien innovaatioiden myötä.
Parhaaksi lahjaksi ihmiset saavat enemmän osallistumista ja vuorovaikutusta toisistansa, koska vieruspenkille voi istahtaa juuri se oikea kauan etsitty ja odotettu kumppani - joka tuo uutta elämänintoa käyttämään myös omia jalkojaan kohentamaan kuntoa.
Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE [23958]
http://ilkkaluoma.blogspot.com
............................
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttää vapaasti yllä olevan kirjoituksen yhteydessä, copyright by Ilkka Luoma 2007)
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/5837547 ---
Teksti
Paikallisjunat ovat huomisen joukkoliikennevälineitä ylivoimaisen hyötysuhteen, paikallissaasteettomuuden ja tarkkojen aikataulujen vuoksi. Suuret kaupungit voivat kompensoida VR:ää kustannuksissa, kun nämäkin kulkuvälineet lähiliikenteessä asetetaan ilmaisiksi kaikelle kansalle.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/5837616 ---
Teksti
Miltei kaikissa kaupungeissa on lähiliikennettä linja-autoilla. Nämä asetetaan ilmaisiksi, jotta yksityisautoilu vähentyy oleellisesti. Ilmainen joukkoliikenne on yhteiskunnalle ja ympäristölle edullisempaa kuin holtittomasti kasvava yksityisautoilu ruuhkaisissa keskustoissa.
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/5837685 ---
Teksti
Pääkapunkiseudulla Helsinki, Vantaa ja Espoo rakennetaan huomattavasti lisää metrolinjoja, jotta saadaan yksityisautoilua vähennettyä reippaasti. Metro on myös käyttäjilleen ilmainen kuin myös raitiovaunut. Kunnat voivat nostaa kunnallisveroa yhdellä prosentilla sekä asettaa tietullit keskustoihin, joilla osaksi kustannetaan ilmaista joukkoliikennettä.
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/5837747 ---
Teksti
Joukkoliikenne on kuin tuubi, jonne saadaan siirtometriä kohden ylivoimainen määrä matkustajia. Joukkoliikenne voi hoitaa tehokkaasti miltei kaikkien ihmisten liikkumisen tarpeet lyhyillä matkoilla yhdistettynä jalankulkuun ja pyöräilyyn. Hyvällä käyttösuhteella voidaan järkevästi lisätä vuoroja tyydyttämään tiheääkin linjatarvetta. Täysi bussi on tulevaisuuspassi ympäristölle.
Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/5859990 ---
Teksti
Espoon Leppävaarassa kohtaa niin rautatie- kuin linja-autokuljetus. Ostoskeskus Sello on solmukohta, jossa tehokkaasti ihmisvirroilta otetaan ostovoimaa busineksen kautta jaettavaksi eteenpäin. Joukkoliikenne syöttää kuluttajia kuin karjaa viheriäille kulutuksen laitumille.
sunnuntaina, marraskuuta 25, 2007
Ihmiset jakavat virheitä ja ongelmia
(Ykköspuheenaiheeksi noussut Tehy-ratkaisu oli riemua ja voiton huumaan, kunnes alkoi siitä johtuvien ongelmien ja virheiden ruodinta)
[ ... kehityspalavereissa analysoidaan tehtyjä virheitä ja koetetaan löytää malleja, joilla ne korjataan. Kiitoksen paikka ja kannustavuuden hetki on suhteessa paljon pienempi,mitä se ansaitsisi - kunnes siinäkin ajaudutaan vääjäämättä ongelmiin, joita jaetaan osallisille tieten tai tahtomatta ... ]
Yhteiskunnan määräävin tehtävä on todellisuudessa jakaa niukkuutta. Suurin runsaus taas sijaitsee ongelmien ja virheiden alueella. Onnistumisten määrä on yllättävän pieni, ja jos hyvä tulos saavutetaan, niin siitäkin löydämme virheen ja ongelman alkulähteen. Yksinkertaisesti kaikkea ei voi jakaa tasan, eikä oikein. Virheet ovat suurin kehityksen mitta vertailutaloudessa.
Virhe/virheet syntyy kun tavoitetta ei saavutettu suunnitelman mukaisesti. Tavoite voi olla lopullinen päämäärä tai sitten välimittaus, joita projektit ja prosessit ovat monimutkaistuvassa maailmassa täynnänsä. Syntyy virheiden jako ja ongelmien tunnistus - koska täydellisesti yksimielistä lopputulosta ei voida saavuttaa - vähintäänkin se muuttuu seuraavassa vaiheessa, kun kehitys evaluoi seuraavan malli- ja tietosukupolven.
Me elämme jatkumossa, jossa virhe muuntaa itseään tiedon ja osaamisen (myös ymmärryksen) kasvaessa. Toisistaan vahvempaan riippuvuussuhteeseen osin komplisoitunut ymmärryksien esille tuomisen tahto luo hyväksymisongelmia. Hyvän ja pahan tiedon puu kehitettiin jo tuhansia vuosia sitten.
Tiedon määrä tunnetusti kasvaa - samalla tieto-osien yhdistelytaito haasteellistuu ja luo entistä enemmän vaihtoehtoja. Lisääntyvät vaihtoehdot synnyttävät kehitykselle mahdollisia etenemisreittejä siksi paljon, että moniarvoinen päätösprosessi ajaa ratkaisuvaihtoehtoja entistä enemmän virheisiin ja ongelmiin. Näin on syntynyt lisääntynyt virheiden jako.
Mielipide on aina hyväksymiskysymys. Vallitsevat ja "todistetut" tosiasiat ovat määrääviä, kunnes riittävän vahva ja "todistettu" vaihtoehto siirtää edellisen historiaan kokonaan tai osittaisena. Einstein ei tiennyt sellaista, mitä tiedämme ja "todistamme" tänään.
Oikeuslaitoksissa tehdään joka arkipäivä virheitä, koska kaikki käsiteltävään tapahtumaan liittyvät todisteet ja tosiasiat eivät tule esille tai ne esitetään uskottavasti väärin. Moniarvoisuus ei ole yleisesti hyväksyntää, vaan itsellistä näkemystä "hyvästä ja pahasta/ oikeasta ja väärästä". Voidaan siis sanoa, että usein alempi aste siirtää virheitä ja ongelmia hovioikeuteen ja korkeimpaan arvioitavaksi uudeksi tuomioksi. Oikeusjärjestelmään luotu monitasomalli hyväksyy jo itsessään virheiden synnyn ja näin mahdollistaa moniarvoisemman ratkaisumahdollisuuden.
Tieteessä vahvin ja todistetuin ratkaisu tai esitys vie voiton. Mitä useampi tiedemies/-nainen hyväksyy tuloksen, sen varmempi on sen tunnustus. Vielä 10 vuotta sitten ilmaston lämpeneminen oli ristiriitoja synnyttävä keskustelualue. Nyt vankka enemmistö on sitä mieltä, että ihminen aiheuttaa lämpenemisen, ... (unohtamalla samalla monet muut jopa suuremmat ihmisperäiset ongelmat).
Ilmastokeskustelussa virheet ovat nyt jaetut. Vain yksi asia on varma - me emme tiedä kaikkia vaikuttimia, jotka aiheuttavat nyt nimenomaan ihmiskunnalle ongelmia ilmaston lämpenemisen kautta. Koko maapalloa ajatellen saattaa olla kokonaiseliöstölle jopa eduksi - pitkällä tarkastelulla, että ilmastonmuutos kaikkinensa säätää biosfääriä...(mutta mihin suuntaan?) - Kysymykseksi jääkin missä oli virhe ja ongelma kenelle?
Pikaisesti säädetty työn pakkolaki Tehy-johdannaisena oli monien mielestä suuri virhe - tällekkin löytyy peruste. Todellisuudessa pakkolaki oli juuri oikea ratkaisu. Pakkolakimallin tarve kasvaa ongelmien ja virheidemme lisääntyessä. Voidaankin sanoa, että pakkolain vastustajat sanovat, että nyt jaettiin virhe huomiselle - ja kannattajat sanovat, että nyt luotiin yksi ratkaisu huomisen ongelmille. Kummassakin tapauksessa jaettiin yhteiskunnallisesti virheitä ja ongelmia. Täyttä hyväksyntää ei ole koskaan juuri mikään laki saanut.
Geenistöllisesti koko eliökunta jakaa virheitä ja ongelmien siemeniä. Näin on ehkä myös jossain "kokonaiskäyttöjärjestelmänä" säädetty. Joihinkin olosuhteisiin oli virhe syntyä kaksi linnun poikasta - toinen, heikompi työnnetään vahvemman toimesta pesästä. Säätely on lähtöisin jostain, se pitää yllä tasapainoa [? vahvemman laki] - virheet ovat todiste näiden välttämättömyydestä - miksi toinen poikasista ei kyennyt vastustamaan sitä kohtaan tehtyä virhettä?
Ihmiskunta on säädellyt itse suurimmat virheet ja ongelmat - ja se on puuttuminen yksipuolisesti miltei kaikkeen, jotka vaikuttavat meistä ulkopuolisiin tekijöihin (ylitimme rajamme). Olemme levittäneet ja jakaneet virheemme ongelmiksi itsellemme ja nimenomaan muille. Voimmekin filosofisesti sanoa, että täysin virheettömiä ratkaisuja ei ole - "ensimmäinen virhe" sattui jo alkuräjähdyksessä [Big Bang], kun tuntemattomasta syystä olematon löysi rajattoman, ...tämän tapahtuman syystä olemme nyt tässä.
Ilkka Luoma
0400 607080
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com
KESKUSTELU --- TIEDE
______________________________________
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttä vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2007)
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/6116788 ---
Teksti
Kaupat kasvavat suuremmiksi ja suuremmiksi, se voi olla virhe, liikkumisen tarpeemme kasvaa. Sen sijaan suuri virhe voi olla viljan ja kasvien muuntaminen liikennpolttoaineiksi. Tai olisiko se onni maataloudelle, koska ruoan hinta nousisi sille kuuluvaan arvoonsa?
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/6116808 ---
Teksti
Yksityisautoilu on merkittävä ongelma. Onko suuri virhe, kun yhteiskunta ei säätele ihmisten liikkumista, esim. asettamalla julkisen joukkoliikenteen ilmaiseksi, poistaisiko se joukon ongelmia vai syntyisikö siitä entisestään virheitä?
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/6116841 ---
Teksti
Maailmalla hätä kasvaa, se johtuu tehdyistä ihmisen omista virheistä. Oliko Suomelle suuri virhe päästää pakolaisia, elintasopakolaisia ja "pakolaisia" Suomeen osoittamaan mieltään asioista, johin meillä ei ole suoraa yhteyttä? Vai olisiko vieläkin suurempi virhe, jos sulkisimme rajat tietyiltä tulijoilta?
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/6116864 ---
Teksti
Suomi on yksi aktiivisimmista kirjastopalveluiden käyttäjistä. Yhteiskunta nipistää niukkuudessaan kirjastojen määrärahoja, tehdäänkö siinä suuri virhe, koska kirjasto on yksi sivistyksen, oppimisen, uteliaisuuden tyydyttämisen ja sosiaalisen kohtaamisen luonnollisista ja vapaaehtoisista paikoista.
[ ... kehityspalavereissa analysoidaan tehtyjä virheitä ja koetetaan löytää malleja, joilla ne korjataan. Kiitoksen paikka ja kannustavuuden hetki on suhteessa paljon pienempi,mitä se ansaitsisi - kunnes siinäkin ajaudutaan vääjäämättä ongelmiin, joita jaetaan osallisille tieten tai tahtomatta ... ]
Yhteiskunnan määräävin tehtävä on todellisuudessa jakaa niukkuutta. Suurin runsaus taas sijaitsee ongelmien ja virheiden alueella. Onnistumisten määrä on yllättävän pieni, ja jos hyvä tulos saavutetaan, niin siitäkin löydämme virheen ja ongelman alkulähteen. Yksinkertaisesti kaikkea ei voi jakaa tasan, eikä oikein. Virheet ovat suurin kehityksen mitta vertailutaloudessa.
Virhe/virheet syntyy kun tavoitetta ei saavutettu suunnitelman mukaisesti. Tavoite voi olla lopullinen päämäärä tai sitten välimittaus, joita projektit ja prosessit ovat monimutkaistuvassa maailmassa täynnänsä. Syntyy virheiden jako ja ongelmien tunnistus - koska täydellisesti yksimielistä lopputulosta ei voida saavuttaa - vähintäänkin se muuttuu seuraavassa vaiheessa, kun kehitys evaluoi seuraavan malli- ja tietosukupolven.
Me elämme jatkumossa, jossa virhe muuntaa itseään tiedon ja osaamisen (myös ymmärryksen) kasvaessa. Toisistaan vahvempaan riippuvuussuhteeseen osin komplisoitunut ymmärryksien esille tuomisen tahto luo hyväksymisongelmia. Hyvän ja pahan tiedon puu kehitettiin jo tuhansia vuosia sitten.
Tiedon määrä tunnetusti kasvaa - samalla tieto-osien yhdistelytaito haasteellistuu ja luo entistä enemmän vaihtoehtoja. Lisääntyvät vaihtoehdot synnyttävät kehitykselle mahdollisia etenemisreittejä siksi paljon, että moniarvoinen päätösprosessi ajaa ratkaisuvaihtoehtoja entistä enemmän virheisiin ja ongelmiin. Näin on syntynyt lisääntynyt virheiden jako.
Mielipide on aina hyväksymiskysymys. Vallitsevat ja "todistetut" tosiasiat ovat määrääviä, kunnes riittävän vahva ja "todistettu" vaihtoehto siirtää edellisen historiaan kokonaan tai osittaisena. Einstein ei tiennyt sellaista, mitä tiedämme ja "todistamme" tänään.
Oikeuslaitoksissa tehdään joka arkipäivä virheitä, koska kaikki käsiteltävään tapahtumaan liittyvät todisteet ja tosiasiat eivät tule esille tai ne esitetään uskottavasti väärin. Moniarvoisuus ei ole yleisesti hyväksyntää, vaan itsellistä näkemystä "hyvästä ja pahasta/ oikeasta ja väärästä". Voidaan siis sanoa, että usein alempi aste siirtää virheitä ja ongelmia hovioikeuteen ja korkeimpaan arvioitavaksi uudeksi tuomioksi. Oikeusjärjestelmään luotu monitasomalli hyväksyy jo itsessään virheiden synnyn ja näin mahdollistaa moniarvoisemman ratkaisumahdollisuuden.
Tieteessä vahvin ja todistetuin ratkaisu tai esitys vie voiton. Mitä useampi tiedemies/-nainen hyväksyy tuloksen, sen varmempi on sen tunnustus. Vielä 10 vuotta sitten ilmaston lämpeneminen oli ristiriitoja synnyttävä keskustelualue. Nyt vankka enemmistö on sitä mieltä, että ihminen aiheuttaa lämpenemisen, ... (unohtamalla samalla monet muut jopa suuremmat ihmisperäiset ongelmat).
Ilmastokeskustelussa virheet ovat nyt jaetut. Vain yksi asia on varma - me emme tiedä kaikkia vaikuttimia, jotka aiheuttavat nyt nimenomaan ihmiskunnalle ongelmia ilmaston lämpenemisen kautta. Koko maapalloa ajatellen saattaa olla kokonaiseliöstölle jopa eduksi - pitkällä tarkastelulla, että ilmastonmuutos kaikkinensa säätää biosfääriä...(mutta mihin suuntaan?) - Kysymykseksi jääkin missä oli virhe ja ongelma kenelle?
Pikaisesti säädetty työn pakkolaki Tehy-johdannaisena oli monien mielestä suuri virhe - tällekkin löytyy peruste. Todellisuudessa pakkolaki oli juuri oikea ratkaisu. Pakkolakimallin tarve kasvaa ongelmien ja virheidemme lisääntyessä. Voidaankin sanoa, että pakkolain vastustajat sanovat, että nyt jaettiin virhe huomiselle - ja kannattajat sanovat, että nyt luotiin yksi ratkaisu huomisen ongelmille. Kummassakin tapauksessa jaettiin yhteiskunnallisesti virheitä ja ongelmia. Täyttä hyväksyntää ei ole koskaan juuri mikään laki saanut.
Geenistöllisesti koko eliökunta jakaa virheitä ja ongelmien siemeniä. Näin on ehkä myös jossain "kokonaiskäyttöjärjestelmänä" säädetty. Joihinkin olosuhteisiin oli virhe syntyä kaksi linnun poikasta - toinen, heikompi työnnetään vahvemman toimesta pesästä. Säätely on lähtöisin jostain, se pitää yllä tasapainoa [? vahvemman laki] - virheet ovat todiste näiden välttämättömyydestä - miksi toinen poikasista ei kyennyt vastustamaan sitä kohtaan tehtyä virhettä?
Ihmiskunta on säädellyt itse suurimmat virheet ja ongelmat - ja se on puuttuminen yksipuolisesti miltei kaikkeen, jotka vaikuttavat meistä ulkopuolisiin tekijöihin (ylitimme rajamme). Olemme levittäneet ja jakaneet virheemme ongelmiksi itsellemme ja nimenomaan muille. Voimmekin filosofisesti sanoa, että täysin virheettömiä ratkaisuja ei ole - "ensimmäinen virhe" sattui jo alkuräjähdyksessä [Big Bang], kun tuntemattomasta syystä olematon löysi rajattoman, ...tämän tapahtuman syystä olemme nyt tässä.
Ilkka Luoma
0400 607080
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com
KESKUSTELU --- TIEDE
______________________________________
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttä vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2007)
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/6116788 ---
Teksti
Kaupat kasvavat suuremmiksi ja suuremmiksi, se voi olla virhe, liikkumisen tarpeemme kasvaa. Sen sijaan suuri virhe voi olla viljan ja kasvien muuntaminen liikennpolttoaineiksi. Tai olisiko se onni maataloudelle, koska ruoan hinta nousisi sille kuuluvaan arvoonsa?
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/6116808 ---
Teksti
Yksityisautoilu on merkittävä ongelma. Onko suuri virhe, kun yhteiskunta ei säätele ihmisten liikkumista, esim. asettamalla julkisen joukkoliikenteen ilmaiseksi, poistaisiko se joukon ongelmia vai syntyisikö siitä entisestään virheitä?
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/6116841 ---
Teksti
Maailmalla hätä kasvaa, se johtuu tehdyistä ihmisen omista virheistä. Oliko Suomelle suuri virhe päästää pakolaisia, elintasopakolaisia ja "pakolaisia" Suomeen osoittamaan mieltään asioista, johin meillä ei ole suoraa yhteyttä? Vai olisiko vieläkin suurempi virhe, jos sulkisimme rajat tietyiltä tulijoilta?
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/6116864 ---
Teksti
Suomi on yksi aktiivisimmista kirjastopalveluiden käyttäjistä. Yhteiskunta nipistää niukkuudessaan kirjastojen määrärahoja, tehdäänkö siinä suuri virhe, koska kirjasto on yksi sivistyksen, oppimisen, uteliaisuuden tyydyttämisen ja sosiaalisen kohtaamisen luonnollisista ja vapaaehtoisista paikoista.
lauantaina, marraskuuta 10, 2007
Venäjän uhkaa vai mahdollisuuksia - kolmiyhteys, joka ei petä
Saksalainen 2. maailmansodan aikainen rynnäkkövaunu, jonka saksalaiset 1944 antoivat edullisesti - sen "kannella" seisoo Venäjn tsaari ja tämän takana Suomen valtioneuvoston linna.
perjantaina, marraskuuta 09, 2007
Tehy ahdistaa vaalilupaukset ja -vihjeet tiukoille
----- Original Message ----- ORIG. 15th Oct.2007
From: Ilkka Luoma
Cc: juha.rehula@eduskunta.fi ; juhani.palomaki@superliitto.fi ; sirpa.asko-seljavaara@eduskunta.fi ; kimmo.kiljunen@eduskunta.fi ; paula.risikko@stm.fi ; jaana.laitinen-pesola@tehy.fi
Sent: Monday, October 15, 2007 9:00 PM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE: Tehy ahdistaa lupauksista poliittista vastuunkantoa esille
________________________
[ ... kansakunnan etu ja turvallisuus vaativat poliittista vastuunkantoa annetuista vaalilupauksista. Täyttyikö mitta vihjaisuista, että hoitajatkin ovat ansainneet työtään vastaavan palkan - ennen vaaleja annettu toivo kuoppakorotuksista rapautui ministeripaikkojen varmistumisten jälkeen? ... ]
Tehy taistelee vakaasti, yksimielisesti, mutta vaarallisesti - kansakunnan turvallisuus tulee uhkausten mahdollisesti toteuduttua horjuttamaan hengenvaarallisesti yhteiskuntaamme sen sisältä. Nykyhallitus sen sijaan askaroi erityisesti Kokoomuksen johdolla ulkoisissa uhissa, työntäen mm. Suomea USA johteiseen Natoon.
Täyttyikö tehyläisten mitta - kokivatko he kuvainnollisesti leikkausveitsen työnnön alle vatsansa? Annettiinko ääniä palkkioiksi ainakin annetuista lupausvihjeistä parempiin palkkoihin. Tehy on tosissaan - 30 euroa kansanedustajille oli viesti, että vaalilupaus ja todellinen käytäntö eivät kohdanneet.
Saiko Kokoomus vaalivoittonsa Niinistön ansioiden lisäksi juuri näistä ristiriitaisista ja ehkä osin toteennäyttämättömistä lupauksista? Kokiko juuri Tehy joukkoineen tulleensa petetyiksi? Vielä ennen todellista dramatiikkaa kansakunta jakaantuu enemmistönä tehyläisten taakse - antaen arvon ja hyväksynnän palkkataistelulle.
Gallupeissa kansalaiset myös ilmaisivat olevansa valmiit maksamaan vaikkapa täsmäveroa, jotta terveyden- ja sairaanhoito tulevat järjestetyiksi purkamatta tältä osin hyvinvointiyhteiskuntaamme.Yhtälö näyttää selvältä...
Tulisiko poliitikkojen osoittaa vastuuta, mikäli kokevat pistosta mielissään ehkä turhan toivorikkaista lupauksista. Kokoomuksen vaalivoitto ei ollut suuren suuri. Voikin olla täysin mahdollista, että mm. valtiovarainministeriö miehitettiin juuri hoitajien ja heidän lähipiiriensä äänillä - äänestäjillä ollen vakaa luottamus annettujen vaalivihjeiden lunastuksista.
Vastuullinen politiikka on niin positiivisten kuin negatiivistenkin tapahtumien puintia. Alkava mahdollinen taistelu irtisanomisineen vaarantaa kiistatta yhteiskuntamme peruspilareita. Tehyn voi olla vaikea vetäytyä kunniallisesti näistä vaateistaan, joille laskentapohjan todennäköisesti muodosti laaja ja yksityiskohtainen ansiotasokeskustelu juuri ennen vaaleja - johon muuten osallistuivat kaikki eduskuntaan haikailevat puolueet.
Yhteiskuntamme nimissä on annettava suuri tunnustus taistelutahdosta, jota nyt lähes yksimielisesti osoitetaan - mitta on selvästi täynnä ja kansakunta vaarassa. On vain yksi keino antaa kunniallinen tie vetäytyä osaksi ilmeisen kestämättömistä, mutta sinänsä ansaituista palkankorotuksista - se on poliittinen vastuunkanto ja suoraviivaisten johtopäätöksien veto.
Kansakunnan etujen nimissä on vakava hetki arvioida poliittista vastuunkantoa pelastamaan tilanne, ennen kuin tapahtuu sellaista, joka nostaa kansan syvät rivit menehtymisten myötä mielenosoituksiin, joissa tulee painamaan suuri hätä ja inhimillisyys. Kansakunnan taistelutahto voi vielä osoittautua yhtä lujaksi kuin tehyläisten.
Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE [23273]
http://ilkkaluoma.blogspot.com
_________________________________
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttää vapaasti mielipidekirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2006)
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/5327019 ---
Teksti
MediHeli on kallis, mutta tehokas - on pelastanut kiistatta paljon ihmishenkiä. Mikäli Tehyn irtisanoutumiset toteutuvat, on varmaa, että samalla alkaa pitkä tie ulkoistuksiin, yksityistämisiin, tehostamisiin ja yksilöiden työtaakan uusjakoon, jossa hyötysuhdetta nostetaan. On saatava aikaiseksi enemmän vähemmällä väellä. On saatava enemmän suoritteita lyhyemmässä ajassa. Helikopteri on useasti riittävän ajoissa paikalla. Tehostaminen ei ole aina hyvinvoinnin purkamista.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/5327058 ---
Teksti
Tehy aloittaa mahdollisen taistelun enemmän tai vähemmän luvatuista palkankorotuksista suurissa yksiköissä. Meilahti Helsingissä on monien erikoisoperaatioiden ainut paikka Suomessa - täällä huippuosaaminen kohtaa monien potilaiden hengenpelastuksina. Myös hoitohenkilökunnan osaaminen on täällä huippuluokkaa - entä kun he irtisanoutuvat, mistä tilalle uudet - ei mistään, ... ainakaan nopeasti. Vääjäämättä mahdollisesti alkava irtisanoutumisaalto muuttaa sairaan- ja terveydenhoidon rakenteita. Pääseekö kaikki takaisin töihin, sitten myöhemmin? Pitäisikö ammattiryhmiä eripuraan ajava ja kansalaisia barrikadeille peruuttamattomien vahinkojen sattuessa ajava konflikti estää poliittisella vastuunkannolla? Tekeekö osalliset poliitikot omaehtoisia päätöksiä suoraselkäisinä toimijoina pelastaakseen historiallisen välirikon tapahtumisen?
From: Ilkka Luoma
Cc: juha.rehula@eduskunta.fi ; juhani.palomaki@superliitto.fi ; sirpa.asko-seljavaara@eduskunta.fi ; kimmo.kiljunen@eduskunta.fi ; paula.risikko@stm.fi ; jaana.laitinen-pesola@tehy.fi
Sent: Monday, October 15, 2007 9:00 PM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE: Tehy ahdistaa lupauksista poliittista vastuunkantoa esille
________________________
[ ... kansakunnan etu ja turvallisuus vaativat poliittista vastuunkantoa annetuista vaalilupauksista. Täyttyikö mitta vihjaisuista, että hoitajatkin ovat ansainneet työtään vastaavan palkan - ennen vaaleja annettu toivo kuoppakorotuksista rapautui ministeripaikkojen varmistumisten jälkeen? ... ]
Tehy taistelee vakaasti, yksimielisesti, mutta vaarallisesti - kansakunnan turvallisuus tulee uhkausten mahdollisesti toteuduttua horjuttamaan hengenvaarallisesti yhteiskuntaamme sen sisältä. Nykyhallitus sen sijaan askaroi erityisesti Kokoomuksen johdolla ulkoisissa uhissa, työntäen mm. Suomea USA johteiseen Natoon.
Täyttyikö tehyläisten mitta - kokivatko he kuvainnollisesti leikkausveitsen työnnön alle vatsansa? Annettiinko ääniä palkkioiksi ainakin annetuista lupausvihjeistä parempiin palkkoihin. Tehy on tosissaan - 30 euroa kansanedustajille oli viesti, että vaalilupaus ja todellinen käytäntö eivät kohdanneet.
Saiko Kokoomus vaalivoittonsa Niinistön ansioiden lisäksi juuri näistä ristiriitaisista ja ehkä osin toteennäyttämättömistä lupauksista? Kokiko juuri Tehy joukkoineen tulleensa petetyiksi? Vielä ennen todellista dramatiikkaa kansakunta jakaantuu enemmistönä tehyläisten taakse - antaen arvon ja hyväksynnän palkkataistelulle.
Gallupeissa kansalaiset myös ilmaisivat olevansa valmiit maksamaan vaikkapa täsmäveroa, jotta terveyden- ja sairaanhoito tulevat järjestetyiksi purkamatta tältä osin hyvinvointiyhteiskuntaamme.Yhtälö näyttää selvältä...
Tulisiko poliitikkojen osoittaa vastuuta, mikäli kokevat pistosta mielissään ehkä turhan toivorikkaista lupauksista. Kokoomuksen vaalivoitto ei ollut suuren suuri. Voikin olla täysin mahdollista, että mm. valtiovarainministeriö miehitettiin juuri hoitajien ja heidän lähipiiriensä äänillä - äänestäjillä ollen vakaa luottamus annettujen vaalivihjeiden lunastuksista.
Vastuullinen politiikka on niin positiivisten kuin negatiivistenkin tapahtumien puintia. Alkava mahdollinen taistelu irtisanomisineen vaarantaa kiistatta yhteiskuntamme peruspilareita. Tehyn voi olla vaikea vetäytyä kunniallisesti näistä vaateistaan, joille laskentapohjan todennäköisesti muodosti laaja ja yksityiskohtainen ansiotasokeskustelu juuri ennen vaaleja - johon muuten osallistuivat kaikki eduskuntaan haikailevat puolueet.
Yhteiskuntamme nimissä on annettava suuri tunnustus taistelutahdosta, jota nyt lähes yksimielisesti osoitetaan - mitta on selvästi täynnä ja kansakunta vaarassa. On vain yksi keino antaa kunniallinen tie vetäytyä osaksi ilmeisen kestämättömistä, mutta sinänsä ansaituista palkankorotuksista - se on poliittinen vastuunkanto ja suoraviivaisten johtopäätöksien veto.
Kansakunnan etujen nimissä on vakava hetki arvioida poliittista vastuunkantoa pelastamaan tilanne, ennen kuin tapahtuu sellaista, joka nostaa kansan syvät rivit menehtymisten myötä mielenosoituksiin, joissa tulee painamaan suuri hätä ja inhimillisyys. Kansakunnan taistelutahto voi vielä osoittautua yhtä lujaksi kuin tehyläisten.
Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE [23273]
http://ilkkaluoma.blogspot.com
_________________________________
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttää vapaasti mielipidekirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2006)
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/5327019 ---
Teksti
MediHeli on kallis, mutta tehokas - on pelastanut kiistatta paljon ihmishenkiä. Mikäli Tehyn irtisanoutumiset toteutuvat, on varmaa, että samalla alkaa pitkä tie ulkoistuksiin, yksityistämisiin, tehostamisiin ja yksilöiden työtaakan uusjakoon, jossa hyötysuhdetta nostetaan. On saatava aikaiseksi enemmän vähemmällä väellä. On saatava enemmän suoritteita lyhyemmässä ajassa. Helikopteri on useasti riittävän ajoissa paikalla. Tehostaminen ei ole aina hyvinvoinnin purkamista.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/5327058 ---
Teksti
Tehy aloittaa mahdollisen taistelun enemmän tai vähemmän luvatuista palkankorotuksista suurissa yksiköissä. Meilahti Helsingissä on monien erikoisoperaatioiden ainut paikka Suomessa - täällä huippuosaaminen kohtaa monien potilaiden hengenpelastuksina. Myös hoitohenkilökunnan osaaminen on täällä huippuluokkaa - entä kun he irtisanoutuvat, mistä tilalle uudet - ei mistään, ... ainakaan nopeasti. Vääjäämättä mahdollisesti alkava irtisanoutumisaalto muuttaa sairaan- ja terveydenhoidon rakenteita. Pääseekö kaikki takaisin töihin, sitten myöhemmin? Pitäisikö ammattiryhmiä eripuraan ajava ja kansalaisia barrikadeille peruuttamattomien vahinkojen sattuessa ajava konflikti estää poliittisella vastuunkannolla? Tekeekö osalliset poliitikot omaehtoisia päätöksiä suoraselkäisinä toimijoina pelastaakseen historiallisen välirikon tapahtumisen?
perjantaina, marraskuuta 02, 2007
Ihana kuluttamisen draama ja tragedia
Hierarkia on osa kulutusepätasapainoa. Osa syö liikaa lihoen ja osa kuolee nälkään. Varsovassa kuninkaan linna, jossa huokuu valta, voima ja kulutuskyky. Kansa maksoi aina viime kädessä kuninkaansa mielihalut ja -oikut. Tänä päivänä meillä on sama kulutuksen kilvoittelu näyttömekanismina paremmuudestamme ja vaikutusvallastamme. Länsimaissa ja muuallakin ostovoima on miehinen potenssi.
Kiinassa lohikäärme tuottaa onnea. Tuottaako dragon kiinalaisille onnea olla kiinnittymättä tapaamme kuluttaa ja käyttää ympäristöämme. Kiinalaiset voivat yhteiskunnassansa tehdä nopeita muutoksia järjestelmänsä vuoksi. Voi olla, että se on ainut keino tehdä jotain ratkaisevaa, johon meidän länsidemokraattinen markkinamekanismi ei taivu. Katsommeko lopulta myös omaan napaan?
Kääntääkö vihdoin peruskansalainen liialliselle kulutukselle selkänsä, vai avaako hän aina kulutusalttarien ovet? Muuntuuko arvoasetelmamme lähemmäksi luontoa ja ympäristöä ymmärryksen herätessä mistä elinvoimamme saamme.
________________________
----- Original Message ----- 27th Oct. 2007 - ORIG -
From: Ilkka Luoma
To: Mielipidekirjoitukset
Cc: jaana.laitinen-pesola@tehy.fi ; Ahonen Jouko ; vesa.keskinen@tuuri.fi ; henry.sukari@ideapark.fi ; mikael.jungner@yle.fi
Sent: Saturday, October 27, 2007 12:53 PM
Subject: MIELIPIDE: Ihana kuluttamisen draama ja tragedia
(huomioiva kulutus on välttämättömyyksien täyttöä - kaiken muun ollessa hiljalleen ongelmia kasvattavaa ympäristön liikakäytöllistä rasitetta --- YLE vastuullisesti ja merkittävästi tukee uutta ajattelua ja arvomaailmaa mm. ympäristö- ja luontodokumenttiensa välityksellä)
[ ... ikääntynyt ja mahoutunut markkinatalous tuottovaateiden ohjaamana siirtelee panoksia, ostovoimaa ja ympäristörasitteita globaalisti maasta toiseen tavoitellessaan suurinta mahdollista voittoa synnyttäen samalla toivoa "paremmasta" ja pelkoa "paremman" menetyksestä ... ]
Peruspaperin ja muutoinkin massasarjojen valmistus päättyy Suomessa kustannuskriisiin, koska emme kykene kilpailemaan vähemmän ostovoimaisen työpanoksen kanssa. Venäjän valtion puutullit ovat keinotekoinen selitys kilpailukyvyttömyydellemme. Sveitsiläiset valmistavat Rado kelloja loppuasiakashintaan 3000 euroa ja 45 grammaa per kappale - omassa maassaan.
Ihminen taloudellisessa evoluutiossaan hamusi päivästä toiseen lisää, helpommin ja nopeammin. Kasvuntalous edellytti kysyntää ja jos kysyntä ei omasta maasta tuonut riittävää tuottoa, piti suunnata maailmalle. --- Suomesta tuli metsäjättiläinen kasvattaen ympäristökuormitusosuutemme maailman huipulle - samalla synnytimme maailman parhaan taidon suunnitella ja hallita prosesseja ja menetelmiä - osasimmepa sen myös synkronoida konsultoinniksi - huomisen menestysmahdollisuudeksemme?
Suomi osasi asiansa ja kehitti maailman huipulle valmistusmenetelmät, niin sellussa, paperissa, kännyköissä kuin loistoristelijöissäkin. Olemme kekseliästä kansaa, mutta pysähdyimme tyytyväisyyteemme ja nostimme panoskustannuksemme liian korkealle liian yksinkertaisissa tehtävissä. Bulkin teko siirtyy vääjäämättä halvempien toveriemme maihin (vapaaehtoisena kehitysapuna) - ja sinne missä markkinakysyntä on kulman takana.
Koko ihmiskunta loittoni ratkaisevan askeleen luonnosta huomatessaan omaehtoisen mielihalutyydyttämisen maistuvan makealta. Alkoi erkaantuminen ympäristöstä ja samassa katosi ote luontoon, jolta kuitenkin saamme kaiken sen välttämättömyyden, joka mahdollistaa ainoan oleellisen toimintamme - sopusuhtaisen lisääntymisen.
Kasvukulutimme itsemme ylipainoisiksi yksinäisiksi individualisteiksi ja kadotimme otteen äiti maahan ja geenistölliseen perintöömme. Jätimme yhteenkuuluvuusryhmämme heitteille ja keskityimme itsekkään kuluttamisen maailmaan.
Kulutus on pyhä markkinatalouden kasvuhokema. Kiihkeydessämme kasvatimme osuutemme suomalaisina suuremmaksi, mitä väestöpohjamme edellytti. Kasvatimme osaamisellamme tuotannon sellaiseksi, jossa synnytimme täydellisen riippuvuuden ulkomaankaupasta. Kasvatimme osuutemme luonto- ja ympäristörasitteena maailman huipulle. Olimme jo globaaliudessa ennen kuin siitä puhuttiin.
Maksamme nyt hintaa kasvavan kulutuksen tavoittelusta ja ihannoimisesta. Riitelemme palkoista, haluamme lisää, jopa 24 prosenttia. Syyksi ilmoitamme verrannollisuuden, haluammehan elää palkkaoikeudenmukaisuudessa (mitä se on?). Hikeennyimme kun luokkajaoton yhteiskuntamme jakaantui kulutuskykyluokkiin omistajina, johtajina ja lopulta peruskuluttajina. Toiset ahnehtivat, kasasivat ja söivät muille tarkoitettua, omien ne itselleen luulolla olla ansaitsevampi kuin muut.
Tiedonvälitys on jo kansalaistasolla - tietomme on ajantasaista, huhupitoista ja kateutta herättävää. Kateus aiheuttaa katkeruutta: miksi hän, miksi en minä. Työtä tekeväkin haluaa kuluttaa - enemmän ja enemmän. Nyt myös työtä tekemätönkin haluaa lisää ja lisää. Asunto suurenee, auton leveys leviää, kesämökki saa sähköt ja ulkomailla käydään entistä tiuhemmin. Lisää ja lisää - mittaamme itseämme muihin kulutuksen määrillä ja hinnoilla.
Kulutus ja sen kasvu johtaa maapallon mahdottomaan yhtälöön - sormeilimme tuon yhtälön muuttujat sellaisiksi, jossa ihmiskunta otti osuuden yli muiden, riistimme elämisen edellytyksiä sieltä, jotka aiemmin muodostivat sopusointua ja harmoniaa. Kulutimme yksinkertaisesti maapallon vastareaktioon, jota nyt ennustellaan elokuvissa, tiedemiesten kalvosarjoissa ja lopulta kansalaisten pelkona huomisen mahdottomuutena.
Länsimaissa kaltaisemme demokratia on toivottomasti myöhässä, reaktiomme kulutuksen hillitsemiseksi ovat liian hitaat. Ainoana reaktionamme löydämme syyn kasvavista maista; Kiina ja Intia etunenässä, joiden liikakulutus tuhoaa maapallon, unohtaen kuitenkin kuka aloitti tämän kulutusiloittelun vailla vertaa. Kiinan pelastus tulee olemaan vuosituhansia vanha yhteiskuntajärjestys, jossa päätökset syntyvät viimeisellä rajalla nopeasti ja tehokkaasti.
Länsimaalainen kulutusorientoitunut markkinademokratia on suurimman haasteensa edessä - emme voi yksinkertaisesti kuluttaa niin paljon kuin nyt - henkilöä kohden. Kaltaisemme tavan levitessä kasvaviin maihin on maapallon kyky jatkuvuuden luojana lopullisesti päättymässä. Ympäristö ottaa oman käyttöjärjestelmänsä ohjaamana uuden suunnan, jossa elinolot saattavat käydä ihmisille mahdottomiksi - elämän silti jatkuessa tavallansa.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com
KESKUSTELU --- TIEDE
[23559]
_____________________________________
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä, copyright by Ilkka Luoma 2006, 2007)
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/5563065 ---
Teksti
Kääntääkö vihdoin peruskansalainen liialliselle kulutukselle selkänsä, vai avaako hän aina kulutusalttarien ovet? Muuntuuko arvoasetelmamme lähemmäksi luontoa ja ympäristöä ymmärryksen herätessä mistä elinvoimamme saamme.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/5563079 ---
Teksti
Ihmiskunta matkustaa ja lentää enemmän kuin koskaan. Juuri nyt otettiin maailman suurin lentokone käyttöön (Airbus), saadaan jopa 800 ihmistä kerralla valtamerien taakse, kuulemma paremmalla hyötysuhteella. Linnut ovat aina matkailleet omin fyysisin voimin säästäen sitä kuitenkin yhteistyöllä lentäen "kurkiauroina" - aaltoefektinä.
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/5563085 ---
Teksti
Maapallolla ihminen on ainut eläin joka käyttää itsestään ulkoista energiaa lämmittääkseen ja valaistakseen itseään ja lähipiiriänsä. Tästä alkoi kierre, jossa nyt elämme. Valmistautuuko luonto ympärillämmme tekemään nyt omat muutokset eliminoidakseen ihmiskunnan työnnäytteet epäkelpoina harmonialle?
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/5563110 ---
Teksti
Kiinassa lohikäärme tuottaa onnea. Tuottaako dragon kiinalaisille onnea olla kiinnittymättä tapaamme kuluttaa ja käyttää ympäristöämme. Kiinalaiset voivat yhteiskunnassansa tehdä nopeita muutoksia järjestelmänsä vuoksi. Voi olla, että se on ainut keino tehdä jotain ratkaisevaa, johon meidän länsidemokraattinen markkinamekanismi ei taivu. Katsommeko lopulta myös omaan napaan?
Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/5563124 ---
Teksti
Markkinamekanismi keksi lisätäkseen kulutuksen tehokkuutta ostoskeskukset, joissa ihminen voisi ostaa kaiken tarpeellisen ja tarpeettoman nopeasti, helposti ja tehokkaasti. Kiertonopeus on meidän hokemajargonia, johon kulminoituu koko kulutuksen tuhoava voima.
Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/5563146 ---
Teksti
Puolassa, entisessä suunnitelmataloudessa, markkinavoimat jylläävät ikuista lauluaan - lisää kulutusta, lisää tavaraa ja entistä nopeammin. Onko kuvassa meneillään oleva "mielenosoitus" esimerkki mainonnan huippuosaamisesta vai ajattelemattomasta voiton tavoittelusta, jossa kaikki osatekijät uhrautuvat kulutuskasvun alle.
Kuva 7
--- http://www.panoramio.com/photo/5563159 ---
Teksti
Hierarkia on osa kulutusepätasapainoa. Osa syö liikaa lihoen ja osa kuolee nälkään. Varsovassa kuninkaan linna, jossa huokuu valta, voima ja kulutuskyky. Kansa maksoi aina viime kädessä kuninkaansa mielihalut ja -oikut. Tänä päivänä meillä on sama kulutuksen kilvoittelu näyttömekanismina paremmuudestamme ja vaikutusvallastamme. Länsimaissa ja muuallakin ostovoima on miehinen potenssi.
Kuva 8
--- http://www.panoramio.com/photo/5563202 ---
Teksti
Itse Julius Ceasar, joka oli soturikeisari valloittaen jopa voittamattomia gallialaisia. Kaiken Julius teki vain sen vuoksi, että Rooma sai yhä enemmän ja enemmän kulutettavaa provinsseista, kunnes degeneroitui voimakkaampien kansojen alle. Loputon yltäkylläisyyden ja orgioiden tavoittelu heikentää kansakunnan kunnes viriilimpi, vahvempi ja nokkelampi tulee ja voittaa. Veni, Vidi ja vici.
Kuva 9
--- http://www.panoramio.com/photo/5563226 ---
Teksti
Päinvastoin kuin linnut, jotka lentävät omin voimin lisääntymään, suuntaa ihminen omia voimia säästäen ja muiden energiaa käyttäen ostosparatiiseihin hamuamaan tavaroita ja palveluita hemmotellakseen itseään. Varsovalaisessa ostoskeskuksessa liukuportaat vievät ihmisiä nopeasti ja tehokkaasti ostosalttarilta toiselle. Nyt puhutaan, että Suomen Mikkeliin ollaan väsäämässä jätevedenpuhdistamon tilalle innoittelu parkkia tavoitteena ostoseuforia - milloin riittävyys tulee eteen? Ymmärrämmekö muitakin elämänarvoja kuin kuluttaminen ja ostaminen - heräämmekö milloin?
Kuva 10
--- http://www.panoramio.com/photo/5563231 ---
Teksti
Uutisointi medioi vähempiosaisten lisääntyvää hätää. Kirkko huolehtii vapaaehtoisesti heikoista/työttömistä/työhaluttomista/masentuneista/rattailta pudonneista/sairaista..., muiden valittaessa, että 10-12 prosenttia palkkoihin ei riitä, kun taas "johonkin kuoppaan" pudonnut koettaa elää 500 eurolla, jota toisaalla vaaditaan lisää joka kuukaudelle - missä menee vimmoittuneen kulutuksemme rajat? Kuinka loputtomiin hamuamme ja kulutamme ympäristöämme loppuun?
From: Ilkka Luoma
To: Mielipidekirjoitukset
Cc: jaana.laitinen-pesola@tehy.fi ; Ahonen Jouko ; vesa.keskinen@tuuri.fi ; henry.sukari@ideapark.fi ; mikael.jungner@yle.fi
Sent: Saturday, October 27, 2007 12:53 PM
Subject: MIELIPIDE: Ihana kuluttamisen draama ja tragedia
(huomioiva kulutus on välttämättömyyksien täyttöä - kaiken muun ollessa hiljalleen ongelmia kasvattavaa ympäristön liikakäytöllistä rasitetta --- YLE vastuullisesti ja merkittävästi tukee uutta ajattelua ja arvomaailmaa mm. ympäristö- ja luontodokumenttiensa välityksellä)
[ ... ikääntynyt ja mahoutunut markkinatalous tuottovaateiden ohjaamana siirtelee panoksia, ostovoimaa ja ympäristörasitteita globaalisti maasta toiseen tavoitellessaan suurinta mahdollista voittoa synnyttäen samalla toivoa "paremmasta" ja pelkoa "paremman" menetyksestä ... ]
Peruspaperin ja muutoinkin massasarjojen valmistus päättyy Suomessa kustannuskriisiin, koska emme kykene kilpailemaan vähemmän ostovoimaisen työpanoksen kanssa. Venäjän valtion puutullit ovat keinotekoinen selitys kilpailukyvyttömyydellemme. Sveitsiläiset valmistavat Rado kelloja loppuasiakashintaan 3000 euroa ja 45 grammaa per kappale - omassa maassaan.
Ihminen taloudellisessa evoluutiossaan hamusi päivästä toiseen lisää, helpommin ja nopeammin. Kasvuntalous edellytti kysyntää ja jos kysyntä ei omasta maasta tuonut riittävää tuottoa, piti suunnata maailmalle. --- Suomesta tuli metsäjättiläinen kasvattaen ympäristökuormitusosuutemme maailman huipulle - samalla synnytimme maailman parhaan taidon suunnitella ja hallita prosesseja ja menetelmiä - osasimmepa sen myös synkronoida konsultoinniksi - huomisen menestysmahdollisuudeksemme?
Suomi osasi asiansa ja kehitti maailman huipulle valmistusmenetelmät, niin sellussa, paperissa, kännyköissä kuin loistoristelijöissäkin. Olemme kekseliästä kansaa, mutta pysähdyimme tyytyväisyyteemme ja nostimme panoskustannuksemme liian korkealle liian yksinkertaisissa tehtävissä. Bulkin teko siirtyy vääjäämättä halvempien toveriemme maihin (vapaaehtoisena kehitysapuna) - ja sinne missä markkinakysyntä on kulman takana.
Koko ihmiskunta loittoni ratkaisevan askeleen luonnosta huomatessaan omaehtoisen mielihalutyydyttämisen maistuvan makealta. Alkoi erkaantuminen ympäristöstä ja samassa katosi ote luontoon, jolta kuitenkin saamme kaiken sen välttämättömyyden, joka mahdollistaa ainoan oleellisen toimintamme - sopusuhtaisen lisääntymisen.
Kasvukulutimme itsemme ylipainoisiksi yksinäisiksi individualisteiksi ja kadotimme otteen äiti maahan ja geenistölliseen perintöömme. Jätimme yhteenkuuluvuusryhmämme heitteille ja keskityimme itsekkään kuluttamisen maailmaan.
Kulutus on pyhä markkinatalouden kasvuhokema. Kiihkeydessämme kasvatimme osuutemme suomalaisina suuremmaksi, mitä väestöpohjamme edellytti. Kasvatimme osaamisellamme tuotannon sellaiseksi, jossa synnytimme täydellisen riippuvuuden ulkomaankaupasta. Kasvatimme osuutemme luonto- ja ympäristörasitteena maailman huipulle. Olimme jo globaaliudessa ennen kuin siitä puhuttiin.
Maksamme nyt hintaa kasvavan kulutuksen tavoittelusta ja ihannoimisesta. Riitelemme palkoista, haluamme lisää, jopa 24 prosenttia. Syyksi ilmoitamme verrannollisuuden, haluammehan elää palkkaoikeudenmukaisuudessa (mitä se on?). Hikeennyimme kun luokkajaoton yhteiskuntamme jakaantui kulutuskykyluokkiin omistajina, johtajina ja lopulta peruskuluttajina. Toiset ahnehtivat, kasasivat ja söivät muille tarkoitettua, omien ne itselleen luulolla olla ansaitsevampi kuin muut.
Tiedonvälitys on jo kansalaistasolla - tietomme on ajantasaista, huhupitoista ja kateutta herättävää. Kateus aiheuttaa katkeruutta: miksi hän, miksi en minä. Työtä tekeväkin haluaa kuluttaa - enemmän ja enemmän. Nyt myös työtä tekemätönkin haluaa lisää ja lisää. Asunto suurenee, auton leveys leviää, kesämökki saa sähköt ja ulkomailla käydään entistä tiuhemmin. Lisää ja lisää - mittaamme itseämme muihin kulutuksen määrillä ja hinnoilla.
Kulutus ja sen kasvu johtaa maapallon mahdottomaan yhtälöön - sormeilimme tuon yhtälön muuttujat sellaisiksi, jossa ihmiskunta otti osuuden yli muiden, riistimme elämisen edellytyksiä sieltä, jotka aiemmin muodostivat sopusointua ja harmoniaa. Kulutimme yksinkertaisesti maapallon vastareaktioon, jota nyt ennustellaan elokuvissa, tiedemiesten kalvosarjoissa ja lopulta kansalaisten pelkona huomisen mahdottomuutena.
Länsimaissa kaltaisemme demokratia on toivottomasti myöhässä, reaktiomme kulutuksen hillitsemiseksi ovat liian hitaat. Ainoana reaktionamme löydämme syyn kasvavista maista; Kiina ja Intia etunenässä, joiden liikakulutus tuhoaa maapallon, unohtaen kuitenkin kuka aloitti tämän kulutusiloittelun vailla vertaa. Kiinan pelastus tulee olemaan vuosituhansia vanha yhteiskuntajärjestys, jossa päätökset syntyvät viimeisellä rajalla nopeasti ja tehokkaasti.
Länsimaalainen kulutusorientoitunut markkinademokratia on suurimman haasteensa edessä - emme voi yksinkertaisesti kuluttaa niin paljon kuin nyt - henkilöä kohden. Kaltaisemme tavan levitessä kasvaviin maihin on maapallon kyky jatkuvuuden luojana lopullisesti päättymässä. Ympäristö ottaa oman käyttöjärjestelmänsä ohjaamana uuden suunnan, jossa elinolot saattavat käydä ihmisille mahdottomiksi - elämän silti jatkuessa tavallansa.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com
KESKUSTELU --- TIEDE
[23559]
_____________________________________
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä, copyright by Ilkka Luoma 2006, 2007)
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/5563065 ---
Teksti
Kääntääkö vihdoin peruskansalainen liialliselle kulutukselle selkänsä, vai avaako hän aina kulutusalttarien ovet? Muuntuuko arvoasetelmamme lähemmäksi luontoa ja ympäristöä ymmärryksen herätessä mistä elinvoimamme saamme.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/5563079 ---
Teksti
Ihmiskunta matkustaa ja lentää enemmän kuin koskaan. Juuri nyt otettiin maailman suurin lentokone käyttöön (Airbus), saadaan jopa 800 ihmistä kerralla valtamerien taakse, kuulemma paremmalla hyötysuhteella. Linnut ovat aina matkailleet omin fyysisin voimin säästäen sitä kuitenkin yhteistyöllä lentäen "kurkiauroina" - aaltoefektinä.
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/5563085 ---
Teksti
Maapallolla ihminen on ainut eläin joka käyttää itsestään ulkoista energiaa lämmittääkseen ja valaistakseen itseään ja lähipiiriänsä. Tästä alkoi kierre, jossa nyt elämme. Valmistautuuko luonto ympärillämmme tekemään nyt omat muutokset eliminoidakseen ihmiskunnan työnnäytteet epäkelpoina harmonialle?
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/5563110 ---
Teksti
Kiinassa lohikäärme tuottaa onnea. Tuottaako dragon kiinalaisille onnea olla kiinnittymättä tapaamme kuluttaa ja käyttää ympäristöämme. Kiinalaiset voivat yhteiskunnassansa tehdä nopeita muutoksia järjestelmänsä vuoksi. Voi olla, että se on ainut keino tehdä jotain ratkaisevaa, johon meidän länsidemokraattinen markkinamekanismi ei taivu. Katsommeko lopulta myös omaan napaan?
Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/5563124 ---
Teksti
Markkinamekanismi keksi lisätäkseen kulutuksen tehokkuutta ostoskeskukset, joissa ihminen voisi ostaa kaiken tarpeellisen ja tarpeettoman nopeasti, helposti ja tehokkaasti. Kiertonopeus on meidän hokemajargonia, johon kulminoituu koko kulutuksen tuhoava voima.
Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/5563146 ---
Teksti
Puolassa, entisessä suunnitelmataloudessa, markkinavoimat jylläävät ikuista lauluaan - lisää kulutusta, lisää tavaraa ja entistä nopeammin. Onko kuvassa meneillään oleva "mielenosoitus" esimerkki mainonnan huippuosaamisesta vai ajattelemattomasta voiton tavoittelusta, jossa kaikki osatekijät uhrautuvat kulutuskasvun alle.
Kuva 7
--- http://www.panoramio.com/photo/5563159 ---
Teksti
Hierarkia on osa kulutusepätasapainoa. Osa syö liikaa lihoen ja osa kuolee nälkään. Varsovassa kuninkaan linna, jossa huokuu valta, voima ja kulutuskyky. Kansa maksoi aina viime kädessä kuninkaansa mielihalut ja -oikut. Tänä päivänä meillä on sama kulutuksen kilvoittelu näyttömekanismina paremmuudestamme ja vaikutusvallastamme. Länsimaissa ja muuallakin ostovoima on miehinen potenssi.
Kuva 8
--- http://www.panoramio.com/photo/5563202 ---
Teksti
Itse Julius Ceasar, joka oli soturikeisari valloittaen jopa voittamattomia gallialaisia. Kaiken Julius teki vain sen vuoksi, että Rooma sai yhä enemmän ja enemmän kulutettavaa provinsseista, kunnes degeneroitui voimakkaampien kansojen alle. Loputon yltäkylläisyyden ja orgioiden tavoittelu heikentää kansakunnan kunnes viriilimpi, vahvempi ja nokkelampi tulee ja voittaa. Veni, Vidi ja vici.
Kuva 9
--- http://www.panoramio.com/photo/5563226 ---
Teksti
Päinvastoin kuin linnut, jotka lentävät omin voimin lisääntymään, suuntaa ihminen omia voimia säästäen ja muiden energiaa käyttäen ostosparatiiseihin hamuamaan tavaroita ja palveluita hemmotellakseen itseään. Varsovalaisessa ostoskeskuksessa liukuportaat vievät ihmisiä nopeasti ja tehokkaasti ostosalttarilta toiselle. Nyt puhutaan, että Suomen Mikkeliin ollaan väsäämässä jätevedenpuhdistamon tilalle innoittelu parkkia tavoitteena ostoseuforia - milloin riittävyys tulee eteen? Ymmärrämmekö muitakin elämänarvoja kuin kuluttaminen ja ostaminen - heräämmekö milloin?
Kuva 10
--- http://www.panoramio.com/photo/5563231 ---
Teksti
Uutisointi medioi vähempiosaisten lisääntyvää hätää. Kirkko huolehtii vapaaehtoisesti heikoista/työttömistä/työhaluttomista/masentuneista/rattailta pudonneista/sairaista..., muiden valittaessa, että 10-12 prosenttia palkkoihin ei riitä, kun taas "johonkin kuoppaan" pudonnut koettaa elää 500 eurolla, jota toisaalla vaaditaan lisää joka kuukaudelle - missä menee vimmoittuneen kulutuksemme rajat? Kuinka loputtomiin hamuamme ja kulutamme ympäristöämme loppuun?
tiistaina, lokakuuta 30, 2007
Kansalaisen avoin kirje medialle - Mikä Venäjässä hirvittää?
----- Original Message -----
From: Ilkka Luoma
To: Merja.Yla-Anttila@mtv3.fi ; petri.sarvamaa@yle.fi ; atte.jaaskelainen@yle.fi ; mikael.jungner@yle.fi
Cc: esko.aho@sitra.fi ; erkkituomioja@hotmail.com ; ilkka.kanerva@formin.fi ; janne.virkkunen@hs.fi ; okivinen@kolumbus.fi
Sent: Wednesday, October 17, 2007 9:56 PM
AVOIN KIRJE UUTISOIJILLE, PÄÄTTÄJILLE ja VAIKUTTAJILLE
Subject: TV- uutisointi vauhkoontui, miksi? -- MIELIPIDE: Millaista Suomea ajetaan pyssyn piippuun - Nato pakkopullaa
Hei,
Venäläinen lähetystöneuvos totesi mielipiteensä Natosta, Suomen asemasta ja nimenomaan Venäjän omasta mielipiteestä ja näkemyksestä Naton mahdollisesta laajentumisesta. Onko venäläisiltä mielipiteen vapaa muodostus kielletty? Onko venäläisiltä uhkien toteaminen kielletty sanaleikki?
TV-uutisointi innostui niin puoli 9, kuin Kympillä ja vieläpä A-studiossa Petri Sarvamaan johdolla koetettiin Esko Ahoa kaikin keinoin sanomaan, että "nyt on piru merrassa - venäläiset palauttelevat Neuvostoliiton aikoja..." ( asioista hiukan enemmän tietävä Aho toppuutteli yli-innostunutta Sarvamaata rauhoitellen Venäjän pitkällä historialla :-)
Poliitikot Häkämiestä lukuunottamatta ovat jo ymmärtäneet, että Venäjä on mahdollisuuksia luova rajanaapuri eikä takavuosien mörkö. Miksi uutisointi niin YLE:nä kuin MTV:nä, lähes vauhkoontuneena, maalailee YYA:ta, sotilaallista konsultointia ja muuta Neuvostoliitto hömppää - oli suorastaan kolmeen kertaan uhaksi, kun Venäjä ehdottaa sotilasharjoituksia, ... harjoitteleehan Suomi muidenkin kanssa. Mikä TV - uutismediaa oikein vaivaa?
Kansa on myös sanonut sanasensa, riippumatta mm. Hesarin pakkopullasta ja Olli Kivisen kolumneista. Siis poliitikot, pääministeri, ja erityisesti lupamaksuja maksavat ja televisiomainoksia katsovat kuin painettua mediaa lukevat, ottavat kansalaisina taas rauhallisesti ja äänestäjien enemmistönä tyrmäävät Naton meille turhana, jopa vaarallisena.
Mikä uutisointia vaivaa, miksi sieltäkin koetetaan maalata uhkakuvia ja syöttää pakkopullaa niin katsojille kuin lukijoille - jäämme odottamaan kansalaisreaktioita.
Ennustaisin, että kansalaiset pitivät mukavana ajanvietteenä lähetystöneuvoksen jutustelua kertaa kolme :-) ... tuumaten, että velivenäläinen vastasi kolminkertaisella "uraa" huudolla annettuun haasteeseen --- kansalaisten jäädessä odottamaan potenssikorotuksia ainakin Häkämieheltä [ pisteliäällä, mutta hyväntahtoisella huumorilla ].
Kriittistä, mutta tasapuolista uutisointia kansalaiskeskustelujen pohjaksi,
Ystävällisesti
Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
PS.
Alla kansalaisen mielipidekirjoitus Olli Kivisen HS-kolumnin kirvoittamana 12. syyskuuta 2007.
---------------------------------------
----- Original Message -----
From: Ilkka Luoma
Cc: janne.virkkunen@hs.fi ; okivinen@kolumbus.fi ; paavo.vayrynen@formin.fi ; ilkka.kanerva@formin.fi ; reetta.merilainen@hs.fi
Sent: Wednesday, September 12, 2007 8:32 AM
Subject: MIELIPIDE: Millaista Suomea ajetaan pyssyn piippuun - Nato pakkopullaa
Kuinka Suomea ajetaan pyssyn piippuun - Nato, pakkopulla?
(HS-uutisointi tiistaina 11.9. - "vieläkin enemmistö Natoa vastaan")
[ ... Helsingin Sanomien vakiokolumnisti Olli Kivinen riemuitsee historian takaa perinteen painolastit nilkoissa Kekkos-vihaisena ajoilta, "jolloin puhuminen oli kielletty". Onko leukojen louskuttelu vapauden ja kriittisen keskustelun arvopohjaa, ymmärtämättä mitä kielellinen muotoilu voi kokonaisvahinkona aiheuttaa ...]
Helsingin Sanomat innostui mittauttamaan Nato-asenteita sekä mielipiteitä Venäjästä. Se oli rehellistä peliä se. Mutta mitä oli se peli, mitä otsikoilla ja bouldauksilla haluttiin sanoa: "Vieläkin Nato-vastaisuutta, --- epävarmojen kansalaisten määrä noussut".
Todellisuudessa pidemmällä tarkastelujaksolla Hesarin mittauksessa ei epävarmojen määrä ollut muuttunut nimeksikään. Todellisuudessa kansakunta äänestäjinä ilmaisee koko ajan vuodesta toiseen selvää viestiä poliitikoille: "Pitäkää sormet erossa Natosta, ja ei Venäjä meille niin paha karhu ole", - sitä vastoin poliitikot annettua mandaattia vastaan Russia kolmanteen ilmaisuilla pikkunäppärästi lohkoilevat, kosiskellessaan omia mieltymyksiään.
Tosiasia on se, että niin Helsingin Sanomat kuin huippukolumnisti menneiltä aikakausilta yrittää ahtaa suomalaisille Nato-viestiä kuin käärmettä pyssyyn. Kansa ei Suomessa Natoa halua. Kuinka monta kertaa se täytyy tarkistaa ja mitata? Onko tilanne sama kuin aikoinaan "kaikenmaailman kivisten" ilakointi, kun Urho Kekkonen ystävyyttä alvariinsa todisteli villasikajahdeissa tovereille Neuvostoliitossa? No, jos galluppeja jaksaa tehdä jatkuvasti niin saattaa sinne tilastovirheen kautta pujahtaa otsikointi: "Suomen kansa muutti linjansa, nyt halutaankin Natoa enemmän".
Venäjän karhua herätellään kaikesta pienestäkin, venäläinen sotilaskone lensi liki Norjan rajaa - se on uutinen ilmaistavaksi turvallisuushaasteena. Miksi media on mennyt pienen klikin vipuun tekemällä Venäjästä pelotetta ja Natosta pelastajaa. Maailmanlaajuisesti ajatellen Nato/USA lienee suurempi uhka kuin Venäjä. Ketkä ovat juuri nyt Irakissa, onko Irak ollut menestys? USA:n kansa haluaa sotilaansa Irakista pois. Milloin presidentti George W. Bush kuuntelee kansaansa?
Kuunteleeko Suomessa nykykykyhallitus milloin valitsijoitaan? Kansa ei antanut mm. Kokoomukselle mandaattia sormeilla kysymyksiä Natosta pakkopullana. Kokoomus tietää, että vaalivoitto tuli pitkälti Sauli Niinistön äänestäjiltä, ja se ei riitä korskeiluun nokkeluuksilla turvallisuushaastepuheina USA:ssa. Niin huomion kipeitä me ei olla kansakuntana, että rähmällään tarvitsisi olla (kuten ennen) - ei USA:n suuntaan, kuin ei Venäjänkään.
Miksi muutamat suuret mediat yrittävät kaikin keinoin survoa ajatuksia kansan mieliin? Eikö media luota heidän kulunsa maksaviin lukijoihin? Tarkkaavainen lukija huomasi heti tiistain Helsingin Sanomista, että otsikointi, 2.sivun kolumni menneitä ajoilta oli tarkoitushakuista häivemanipulointia tehden Venäjästä uhan ja Natosta pelastajan. Meillä suuri kansa on tiennyt koko ajan mikä on vapaata arvokeskustelua mm. Venäjästä, kuin myös USA:sta.
Nyt voidaan sanoa - kuuluisan sanotun sanan mukaisesti: "Kyllä kansa tietää..." - se on juuri niin. Iloksemme vikuroivista kolumneista ja otsikoista huolimatta HS ilmaisi jutuissaan koko totuuden kunhan jaksoi kaikki rivit lukea. Kyllä kansa "luki" ja ymmärsi Häkämiehenkin koko jutun - se vain oli ytimeltään niin häkellyttävän lyhyt - muu oli pehmennystä, kun huomasi ylittäneensä normioituneet rajat. Kansainväliseen politiikan hoitoon ei kuulu pontevoituminen kerkeäksi suuren edessä kieli sinipunaisena. Suurta viisautta on katsoa kaikkiin suuntiin pyllistämättä kenellekkään.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com
............
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
( kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2007 )
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/4580389 --- [892kB]
Teksti
Suomi jäi Talvisodassa yksin 1939. Jatkosodassa Kolmas Valtakunta auttoi omista lähtökohdista myös Suomea ratkaisevasti Neuvostoliittoa vastaan. Kuvan rynnäkkötykkivaunu osallistui kesän 1944 ratkaisutaisteluihin. Suomi pelasti viime kädessä itse itsensä, taitavasti. Emme tarvitse Natoa tänään - ja tämän suuri kansa tietää.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/4580403 --- [706kB]
Teksti
Helsinkiä puolustettiin Neuvostoliiton pommikoneita vastaan mm. saksalaisten toimittamilla 88-millisillä ilmatorjuntatykeillä. Sulkutuli toimi erinomaisesti ja pääkaupunki säilyi hyvin helmikuun 1944 pommituksista huolimatta. Pienenä kansana Suomen oli luotettava itseensä. Niin on nytkin: Turvaamme itseemme, osaamiseen ja riittävän vahvaan ja moderniin armeijaan, joka pohjaa taistelutahtonsa asevelvollisuuslaista. Suomen ei tule "koskaan" luopua varusmiesarmeijasta. Suomi ei tarvitse Natoa.
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/4580445 --- [659kB]
Teksti
Suomi sai muutamia Hawker Hurricane II C hävittäjiä Englannista, mutta nämä koneet eivät suuria saavutuksia taisteluissa saavuttaneet. Pääpaino erityisesti 1944 ilmataisteluissa oli Saksasta ostetuilla/ saaduilla Messerschmitt Bf-109 hävittäjillä. Kuvan kone on todellinen harvinaisuus, se on alkuperäisessä kunnossa! Moni ulkomaalainen kuvautti itsensä jostain syystä sinisen hakaristin vieressä. 19. elokuuta 2007 - Senaatin tori, Hki - Veteraanijärjestön 50 vuotisjuhla.
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/4580468 --- [822kB]
Teksti
Kaukoidästä tullut nousevan Kiinan kansalaista kiehtoi suomalainen sotilas täysissä varusteissaan - halusi kuvauttaman itsensä juuri tuossa paikassa. Suomalainen itsenäisyys, riippumattomuus ja puolueettomuus sotilasliitoista lähtevät riittävän suuresta asevalvollisuusreserviarmeijasta, moderneista varusteita ja aseista sekä kansallisesta hengestä kuin myös erikoisjoukoista. Suomi ei pelkää Venäjää, Suomen ei tarvitse kumarrella USA:ta, eikä Suomen tarvitse liittyä USA:n johtamaan Natoon. Tämän Suomen kansa tietää, lukuisat gallupit sen todistavat vuodesta toiseen kolumnistien ja Helsingin Sanomien jupinoista huolimatta.
Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/4580492 --- [861kB]
Teksti
Saksalaisen Zundapp sotamoottoripyörän erikoisasiantuntija selostaa YLE:lle mitä tuo pyörä on historiassaan nähnyt. Pyörä on alkuperäinen ja tuolloisen maailman parhaaksi kehuttu. Suomi sai runsaaasti apua Saksasta kun hätä oli suurin 1944 kesällä. Tuolloin Suomi ei ollut yksin, ei ollut myöskään tiukasti liittoutunut, vaan piti "pienen hajuraon saksalaiseen hapankaaliin" - ollen kuitenkin aseveli aina Lapin sodan alkuun saakka. Tänään Saksa on Natossa, mutta halunnee rakentaa EU:lle hiljalleen oman liittonsa ottaen "hajuraon" USA:n Natoon... Suomen ei tarvitse enää loppusuoralla olevaan Natoon liittyä.
Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/4580513 --- [558kB]
Teksti
Neuvostoliitto aseisti armeijaamme kymmeniä vuosia, mm. kuvan kevyt panssarivaunu on entisen Neuvostoliiton arsenaaleista, oli esillä Senaatintorilla 19.elokuuta 2007. Suomella on kautta aikain ollut erityissuhde itään, niin myös tänään. Ei auta pullistella nokkelilla sanan käänteillä maapallon toisella puolella, kun realismimme on itäisellä rajalla välittömästi. Suomalainen on osannut arkipolitiikan itään ja Venäjä on meidän taloudellinen mahdollisuus, mutta ympäristöllinen haaste, jopa uhka, johon voimme antaa oman panoksemme myymällä maailman parasta ympäristöosaamistamme, mm. Pietariin. Kauppa sujuu hyvin, kun emme huoli sen hidastajaksi Nato-kytköstä.
Kuva 7
--- http://www.panoramio.com/photo/4580534 --- [623kB]
Teksti
Suomen hallituksen ei tarvitse kosiskella USA:ssa. Kuvan kolmiyhteys on ollut rautaa, verta ja hätää, mutta myös maailmanhistorian suurimpia taisteluita. Saksalaisen rynnäkkötykin takana on Venäjän tsaarin patsas ja tämän takana Suomen Valtioneuvoston linna. Saksalla on suuri kohtalonyhteys Suomeen, historiassa. Tänäänkin kauppamme Saksan kanssa on merkittävää ja Saksa on EU:n ainut maa, joka voi sanoa juuri kuten haluaa Venäjälle. Venäläinen tietää mitä Saksa osaa ja mihin se pystyy. Suomen etu on pitää hyvät suhteet niin Saksaan kuin Venäjälle.
Kuva 8
--- http://www.panoramio.com/photo/4580557 --- [630kB]
Teksti
Kuvassa esiintyy kaikki se mihin Suomen kansa luottaa vakaasti: Armeija, poliisi, koulutuslaitos ja suomalainen henki, joka vie läpi "vaikka harmaan kiven" Suomi muistaa tahtotaistelunsa 1944 ja pienoisen ihmeen - Ihantalan ihmeen, jossa ainut ulkoinen auttajamme oli Kolmas Valtakunta, erityisesti Kuhlmeyn lento-osasto, jonka suorituksia ei vieläkään tarkasti arvosteta ja laajasti tiedetä.
Kuva 9
--- http://www.panoramio.com/photo/4580582 --- [972kB]
Teksti
Senaatin torilla tarjottiin filmidokumenttia Ihantalan ihmeestä kesältä 1944 19. elokuuta 2007, jossa Suomen mies teki mahdottomasta mahdollisen - Neuvostoliitto ei pystynyt tuolloin käsittämättömällä ylivoimallaankaan lopullisesti lyömään Suomen sotilasta. Taistelussa kerrotaan saksalaisten lentäjien tuoneen taistelutahtoa, siksi tehokkaita he olivat. Suomi ei ollut liitossa, mutta sillä oli aseveli, joka auttoi ratkaisevalla hetkellä - syntyi Ihantalan ihme, jota kansalaiset kuvassa hiiren hiljaa katsoivat. Tunnelma oli harras ja kunnioittava. Olisi suuri loukkaus sotiemme veteraaneja kohtaan viedä kansakuntaa väkisin pienen klikin voimalla Natoon ja liittoutumaan, jolloin oma itsenäinen päätösmahdollisuus romutettaisiin. Suomi luottaa itseensä, ei väärin vikoroiviin hallituksiin tai menneen aikakauden kolumnisteihin ja mediaan.
Kuva 10
--- http://www.panoramio.com/photo/4580594 --- [383kB]
Teksti
Erittäin yksityiskohtainen kuva amerikkalaisesta USAF ohjuksesta - Sidewinderistä, jolla on tuhottu vihollisten lentokoneita Vietnamista Irakiin. Ohjusta on tehty kymmeniä versioita ja osoittaa USA:n maailman mahtia ja suurinta uhkaa koko ihmiskunnalle vapauden messiaana, jossa kaupallisuus materia- ja energiavirtoineen uudelle mantereelle on koko systeemin sielu. Sota on väline turvaamaan kauppa - hyödyiltään yksipuolinen kauppa ja suunta. Sidewinder kulminoittaa hyvin amerikkalaisen valtahegemonian ja todellisen päämäärän - tuleeko meidän liittyä USA:n johtamaan Natoon, jossa olisimme vain yksi pieni osa valtakoneistoa ilman omaa päätösvaltaa?
From: Ilkka Luoma
To: Merja.Yla-Anttila@mtv3.fi ; petri.sarvamaa@yle.fi ; atte.jaaskelainen@yle.fi ; mikael.jungner@yle.fi
Cc: esko.aho@sitra.fi ; erkkituomioja@hotmail.com ; ilkka.kanerva@formin.fi ; janne.virkkunen@hs.fi ; okivinen@kolumbus.fi
Sent: Wednesday, October 17, 2007 9:56 PM
AVOIN KIRJE UUTISOIJILLE, PÄÄTTÄJILLE ja VAIKUTTAJILLE
Subject: TV- uutisointi vauhkoontui, miksi? -- MIELIPIDE: Millaista Suomea ajetaan pyssyn piippuun - Nato pakkopullaa
Hei,
Venäläinen lähetystöneuvos totesi mielipiteensä Natosta, Suomen asemasta ja nimenomaan Venäjän omasta mielipiteestä ja näkemyksestä Naton mahdollisesta laajentumisesta. Onko venäläisiltä mielipiteen vapaa muodostus kielletty? Onko venäläisiltä uhkien toteaminen kielletty sanaleikki?
TV-uutisointi innostui niin puoli 9, kuin Kympillä ja vieläpä A-studiossa Petri Sarvamaan johdolla koetettiin Esko Ahoa kaikin keinoin sanomaan, että "nyt on piru merrassa - venäläiset palauttelevat Neuvostoliiton aikoja..." ( asioista hiukan enemmän tietävä Aho toppuutteli yli-innostunutta Sarvamaata rauhoitellen Venäjän pitkällä historialla :-)
Poliitikot Häkämiestä lukuunottamatta ovat jo ymmärtäneet, että Venäjä on mahdollisuuksia luova rajanaapuri eikä takavuosien mörkö. Miksi uutisointi niin YLE:nä kuin MTV:nä, lähes vauhkoontuneena, maalailee YYA:ta, sotilaallista konsultointia ja muuta Neuvostoliitto hömppää - oli suorastaan kolmeen kertaan uhaksi, kun Venäjä ehdottaa sotilasharjoituksia, ... harjoitteleehan Suomi muidenkin kanssa. Mikä TV - uutismediaa oikein vaivaa?
Kansa on myös sanonut sanasensa, riippumatta mm. Hesarin pakkopullasta ja Olli Kivisen kolumneista. Siis poliitikot, pääministeri, ja erityisesti lupamaksuja maksavat ja televisiomainoksia katsovat kuin painettua mediaa lukevat, ottavat kansalaisina taas rauhallisesti ja äänestäjien enemmistönä tyrmäävät Naton meille turhana, jopa vaarallisena.
Mikä uutisointia vaivaa, miksi sieltäkin koetetaan maalata uhkakuvia ja syöttää pakkopullaa niin katsojille kuin lukijoille - jäämme odottamaan kansalaisreaktioita.
Ennustaisin, että kansalaiset pitivät mukavana ajanvietteenä lähetystöneuvoksen jutustelua kertaa kolme :-) ... tuumaten, että velivenäläinen vastasi kolminkertaisella "uraa" huudolla annettuun haasteeseen --- kansalaisten jäädessä odottamaan potenssikorotuksia ainakin Häkämieheltä [ pisteliäällä, mutta hyväntahtoisella huumorilla ].
Kriittistä, mutta tasapuolista uutisointia kansalaiskeskustelujen pohjaksi,
Ystävällisesti
Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
PS.
Alla kansalaisen mielipidekirjoitus Olli Kivisen HS-kolumnin kirvoittamana 12. syyskuuta 2007.
---------------------------------------
----- Original Message -----
From: Ilkka Luoma
Cc: janne.virkkunen@hs.fi ; okivinen@kolumbus.fi ; paavo.vayrynen@formin.fi ; ilkka.kanerva@formin.fi ; reetta.merilainen@hs.fi
Sent: Wednesday, September 12, 2007 8:32 AM
Subject: MIELIPIDE: Millaista Suomea ajetaan pyssyn piippuun - Nato pakkopullaa
Kuinka Suomea ajetaan pyssyn piippuun - Nato, pakkopulla?
(HS-uutisointi tiistaina 11.9. - "vieläkin enemmistö Natoa vastaan")
[ ... Helsingin Sanomien vakiokolumnisti Olli Kivinen riemuitsee historian takaa perinteen painolastit nilkoissa Kekkos-vihaisena ajoilta, "jolloin puhuminen oli kielletty". Onko leukojen louskuttelu vapauden ja kriittisen keskustelun arvopohjaa, ymmärtämättä mitä kielellinen muotoilu voi kokonaisvahinkona aiheuttaa ...]
Helsingin Sanomat innostui mittauttamaan Nato-asenteita sekä mielipiteitä Venäjästä. Se oli rehellistä peliä se. Mutta mitä oli se peli, mitä otsikoilla ja bouldauksilla haluttiin sanoa: "Vieläkin Nato-vastaisuutta, --- epävarmojen kansalaisten määrä noussut".
Todellisuudessa pidemmällä tarkastelujaksolla Hesarin mittauksessa ei epävarmojen määrä ollut muuttunut nimeksikään. Todellisuudessa kansakunta äänestäjinä ilmaisee koko ajan vuodesta toiseen selvää viestiä poliitikoille: "Pitäkää sormet erossa Natosta, ja ei Venäjä meille niin paha karhu ole", - sitä vastoin poliitikot annettua mandaattia vastaan Russia kolmanteen ilmaisuilla pikkunäppärästi lohkoilevat, kosiskellessaan omia mieltymyksiään.
Tosiasia on se, että niin Helsingin Sanomat kuin huippukolumnisti menneiltä aikakausilta yrittää ahtaa suomalaisille Nato-viestiä kuin käärmettä pyssyyn. Kansa ei Suomessa Natoa halua. Kuinka monta kertaa se täytyy tarkistaa ja mitata? Onko tilanne sama kuin aikoinaan "kaikenmaailman kivisten" ilakointi, kun Urho Kekkonen ystävyyttä alvariinsa todisteli villasikajahdeissa tovereille Neuvostoliitossa? No, jos galluppeja jaksaa tehdä jatkuvasti niin saattaa sinne tilastovirheen kautta pujahtaa otsikointi: "Suomen kansa muutti linjansa, nyt halutaankin Natoa enemmän".
Venäjän karhua herätellään kaikesta pienestäkin, venäläinen sotilaskone lensi liki Norjan rajaa - se on uutinen ilmaistavaksi turvallisuushaasteena. Miksi media on mennyt pienen klikin vipuun tekemällä Venäjästä pelotetta ja Natosta pelastajaa. Maailmanlaajuisesti ajatellen Nato/USA lienee suurempi uhka kuin Venäjä. Ketkä ovat juuri nyt Irakissa, onko Irak ollut menestys? USA:n kansa haluaa sotilaansa Irakista pois. Milloin presidentti George W. Bush kuuntelee kansaansa?
Kuunteleeko Suomessa nykykykyhallitus milloin valitsijoitaan? Kansa ei antanut mm. Kokoomukselle mandaattia sormeilla kysymyksiä Natosta pakkopullana. Kokoomus tietää, että vaalivoitto tuli pitkälti Sauli Niinistön äänestäjiltä, ja se ei riitä korskeiluun nokkeluuksilla turvallisuushaastepuheina USA:ssa. Niin huomion kipeitä me ei olla kansakuntana, että rähmällään tarvitsisi olla (kuten ennen) - ei USA:n suuntaan, kuin ei Venäjänkään.
Miksi muutamat suuret mediat yrittävät kaikin keinoin survoa ajatuksia kansan mieliin? Eikö media luota heidän kulunsa maksaviin lukijoihin? Tarkkaavainen lukija huomasi heti tiistain Helsingin Sanomista, että otsikointi, 2.sivun kolumni menneitä ajoilta oli tarkoitushakuista häivemanipulointia tehden Venäjästä uhan ja Natosta pelastajan. Meillä suuri kansa on tiennyt koko ajan mikä on vapaata arvokeskustelua mm. Venäjästä, kuin myös USA:sta.
Nyt voidaan sanoa - kuuluisan sanotun sanan mukaisesti: "Kyllä kansa tietää..." - se on juuri niin. Iloksemme vikuroivista kolumneista ja otsikoista huolimatta HS ilmaisi jutuissaan koko totuuden kunhan jaksoi kaikki rivit lukea. Kyllä kansa "luki" ja ymmärsi Häkämiehenkin koko jutun - se vain oli ytimeltään niin häkellyttävän lyhyt - muu oli pehmennystä, kun huomasi ylittäneensä normioituneet rajat. Kansainväliseen politiikan hoitoon ei kuulu pontevoituminen kerkeäksi suuren edessä kieli sinipunaisena. Suurta viisautta on katsoa kaikkiin suuntiin pyllistämättä kenellekkään.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com
............
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
( kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2007 )
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/4580389 --- [892kB]
Teksti
Suomi jäi Talvisodassa yksin 1939. Jatkosodassa Kolmas Valtakunta auttoi omista lähtökohdista myös Suomea ratkaisevasti Neuvostoliittoa vastaan. Kuvan rynnäkkötykkivaunu osallistui kesän 1944 ratkaisutaisteluihin. Suomi pelasti viime kädessä itse itsensä, taitavasti. Emme tarvitse Natoa tänään - ja tämän suuri kansa tietää.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/4580403 --- [706kB]
Teksti
Helsinkiä puolustettiin Neuvostoliiton pommikoneita vastaan mm. saksalaisten toimittamilla 88-millisillä ilmatorjuntatykeillä. Sulkutuli toimi erinomaisesti ja pääkaupunki säilyi hyvin helmikuun 1944 pommituksista huolimatta. Pienenä kansana Suomen oli luotettava itseensä. Niin on nytkin: Turvaamme itseemme, osaamiseen ja riittävän vahvaan ja moderniin armeijaan, joka pohjaa taistelutahtonsa asevelvollisuuslaista. Suomen ei tule "koskaan" luopua varusmiesarmeijasta. Suomi ei tarvitse Natoa.
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/4580445 --- [659kB]
Teksti
Suomi sai muutamia Hawker Hurricane II C hävittäjiä Englannista, mutta nämä koneet eivät suuria saavutuksia taisteluissa saavuttaneet. Pääpaino erityisesti 1944 ilmataisteluissa oli Saksasta ostetuilla/ saaduilla Messerschmitt Bf-109 hävittäjillä. Kuvan kone on todellinen harvinaisuus, se on alkuperäisessä kunnossa! Moni ulkomaalainen kuvautti itsensä jostain syystä sinisen hakaristin vieressä. 19. elokuuta 2007 - Senaatin tori, Hki - Veteraanijärjestön 50 vuotisjuhla.
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/4580468 --- [822kB]
Teksti
Kaukoidästä tullut nousevan Kiinan kansalaista kiehtoi suomalainen sotilas täysissä varusteissaan - halusi kuvauttaman itsensä juuri tuossa paikassa. Suomalainen itsenäisyys, riippumattomuus ja puolueettomuus sotilasliitoista lähtevät riittävän suuresta asevalvollisuusreserviarmeijasta, moderneista varusteita ja aseista sekä kansallisesta hengestä kuin myös erikoisjoukoista. Suomi ei pelkää Venäjää, Suomen ei tarvitse kumarrella USA:ta, eikä Suomen tarvitse liittyä USA:n johtamaan Natoon. Tämän Suomen kansa tietää, lukuisat gallupit sen todistavat vuodesta toiseen kolumnistien ja Helsingin Sanomien jupinoista huolimatta.
Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/4580492 --- [861kB]
Teksti
Saksalaisen Zundapp sotamoottoripyörän erikoisasiantuntija selostaa YLE:lle mitä tuo pyörä on historiassaan nähnyt. Pyörä on alkuperäinen ja tuolloisen maailman parhaaksi kehuttu. Suomi sai runsaaasti apua Saksasta kun hätä oli suurin 1944 kesällä. Tuolloin Suomi ei ollut yksin, ei ollut myöskään tiukasti liittoutunut, vaan piti "pienen hajuraon saksalaiseen hapankaaliin" - ollen kuitenkin aseveli aina Lapin sodan alkuun saakka. Tänään Saksa on Natossa, mutta halunnee rakentaa EU:lle hiljalleen oman liittonsa ottaen "hajuraon" USA:n Natoon... Suomen ei tarvitse enää loppusuoralla olevaan Natoon liittyä.
Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/4580513 --- [558kB]
Teksti
Neuvostoliitto aseisti armeijaamme kymmeniä vuosia, mm. kuvan kevyt panssarivaunu on entisen Neuvostoliiton arsenaaleista, oli esillä Senaatintorilla 19.elokuuta 2007. Suomella on kautta aikain ollut erityissuhde itään, niin myös tänään. Ei auta pullistella nokkelilla sanan käänteillä maapallon toisella puolella, kun realismimme on itäisellä rajalla välittömästi. Suomalainen on osannut arkipolitiikan itään ja Venäjä on meidän taloudellinen mahdollisuus, mutta ympäristöllinen haaste, jopa uhka, johon voimme antaa oman panoksemme myymällä maailman parasta ympäristöosaamistamme, mm. Pietariin. Kauppa sujuu hyvin, kun emme huoli sen hidastajaksi Nato-kytköstä.
Kuva 7
--- http://www.panoramio.com/photo/4580534 --- [623kB]
Teksti
Suomen hallituksen ei tarvitse kosiskella USA:ssa. Kuvan kolmiyhteys on ollut rautaa, verta ja hätää, mutta myös maailmanhistorian suurimpia taisteluita. Saksalaisen rynnäkkötykin takana on Venäjän tsaarin patsas ja tämän takana Suomen Valtioneuvoston linna. Saksalla on suuri kohtalonyhteys Suomeen, historiassa. Tänäänkin kauppamme Saksan kanssa on merkittävää ja Saksa on EU:n ainut maa, joka voi sanoa juuri kuten haluaa Venäjälle. Venäläinen tietää mitä Saksa osaa ja mihin se pystyy. Suomen etu on pitää hyvät suhteet niin Saksaan kuin Venäjälle.
Kuva 8
--- http://www.panoramio.com/photo/4580557 --- [630kB]
Teksti
Kuvassa esiintyy kaikki se mihin Suomen kansa luottaa vakaasti: Armeija, poliisi, koulutuslaitos ja suomalainen henki, joka vie läpi "vaikka harmaan kiven" Suomi muistaa tahtotaistelunsa 1944 ja pienoisen ihmeen - Ihantalan ihmeen, jossa ainut ulkoinen auttajamme oli Kolmas Valtakunta, erityisesti Kuhlmeyn lento-osasto, jonka suorituksia ei vieläkään tarkasti arvosteta ja laajasti tiedetä.
Kuva 9
--- http://www.panoramio.com/photo/4580582 --- [972kB]
Teksti
Senaatin torilla tarjottiin filmidokumenttia Ihantalan ihmeestä kesältä 1944 19. elokuuta 2007, jossa Suomen mies teki mahdottomasta mahdollisen - Neuvostoliitto ei pystynyt tuolloin käsittämättömällä ylivoimallaankaan lopullisesti lyömään Suomen sotilasta. Taistelussa kerrotaan saksalaisten lentäjien tuoneen taistelutahtoa, siksi tehokkaita he olivat. Suomi ei ollut liitossa, mutta sillä oli aseveli, joka auttoi ratkaisevalla hetkellä - syntyi Ihantalan ihme, jota kansalaiset kuvassa hiiren hiljaa katsoivat. Tunnelma oli harras ja kunnioittava. Olisi suuri loukkaus sotiemme veteraaneja kohtaan viedä kansakuntaa väkisin pienen klikin voimalla Natoon ja liittoutumaan, jolloin oma itsenäinen päätösmahdollisuus romutettaisiin. Suomi luottaa itseensä, ei väärin vikoroiviin hallituksiin tai menneen aikakauden kolumnisteihin ja mediaan.
Kuva 10
--- http://www.panoramio.com/photo/4580594 --- [383kB]
Teksti
Erittäin yksityiskohtainen kuva amerikkalaisesta USAF ohjuksesta - Sidewinderistä, jolla on tuhottu vihollisten lentokoneita Vietnamista Irakiin. Ohjusta on tehty kymmeniä versioita ja osoittaa USA:n maailman mahtia ja suurinta uhkaa koko ihmiskunnalle vapauden messiaana, jossa kaupallisuus materia- ja energiavirtoineen uudelle mantereelle on koko systeemin sielu. Sota on väline turvaamaan kauppa - hyödyiltään yksipuolinen kauppa ja suunta. Sidewinder kulminoittaa hyvin amerikkalaisen valtahegemonian ja todellisen päämäärän - tuleeko meidän liittyä USA:n johtamaan Natoon, jossa olisimme vain yksi pieni osa valtakoneistoa ilman omaa päätösvaltaa?
lauantaina, lokakuuta 13, 2007
Nostammeko liikaa palkkojamme - kuinka käy ostovoiman?
Oppositio pontevasti heiluu ja pyristelee hallitusta vastaan - "mehän sanoimme" jne... - hedelmällinen oppositiopolitiikka on rakentavaa, kriittistä ja hallitusta herättelevä, ei naurattava - Virtanen epäili tiestön siirtyvän ulkomaalaisten haltuun. Toki kohdallansa liputti 500 lapulla, jolla ilmeisesti vihjaistaan Kokoomuksen Kataisen suuntaan lupauksista, joita ei pidetty?
Hallituspuolue Kokoomuus intoillen heiluu ja paasaa yksityisomistajuuden ja -yrittäjyyden puolesta. Kokoomusaktivisti eduskunnassa selostaa kädet heiluen miksi Kokoomus teki historiaa järjestäessään jotqain sellaista hoitajille, jota ei ole koskaan ennen tapahtunut - aivan, onko kansakunta menossa kohti kateuden loukkua, kun TEHY vaatii yli 20% ja Super tyytyi n. 11 prosenttiin? Mikä oli Kataisen verhottu lupaus ja sen vaiktus koko kansakuntaan, kun TEHY pontevoitui mahdollisiiin joukkoirtisanomisiin, joka jää vielä nähtäväksi - jokainen jäsen on kuitenkin yksilö ja huoli perheestä , ukosta ja lapsista kalvaa mieliä, jos ei työtä olekkaan---: < ----- tämän linkin alta paljastuu pääministeri Matti Vanhanen, joka lupaa, että hallitus ei anna lisärahaa hoitajien lisäpalkkoihin - puolustaen salakavalasti Kataisen päänmenoksi mystistä "lupausta" kuuluisasta "500 euroa kuussa" - oliko Kataisen ajattelematon ja letkauksena heitetty vaalienalusjuttu ratkaiseva teko, kun Katainen valtiovarainministeriksi pääsi? Mikä oli todellinen tieto Kataisen kuuluisasta lupauksesta - oliko se lupaus, vai haluaako todellakin nyt "rahvas" ulosmitata sitä menestystä, jota jo omistajat ja johtajat ovat rokottaneet ylisuurina palkkoina, palkkioina ja optioetuuksina, jotka joissain tilanteissa olivat historiallisen suuria...
.............................
ORIG Fri, 12th Oct. 2007
( osingot, palkkiot, optioetuudet ja vihdoin myös rahvaan palkat - nousukierteessä )
[ ... palkansaajat ulosmittaavat urakalla takavuosien palkkamalttia, joka nosti Suomen vientitoiminnan ennätyksiin - mahdollistaen kulutuskasvun vailla vertaa. Ensin (vienti)yritysten tuloksista mittasivat omistajat osinkoina ja sitten johtajat nousevina palkkoina, palkkioina ja optioina ... ]
Suomi on käytännössä täysin vientitoiminnasta riippuvainen maa. Ulkomaankauppa on miltei puolet bruttokansantuotteestamme. Puolet energian raaka-aineista tuodaan ulkoa, kuten monet muutkin raaka-aineet, koneet, laitteet ja investointitavarat. Lisäksi meille niin rakkaat autot tuodaa 100 prosenttisesti.
Tuonti maksetaan tunnetusti viennillä. Globalisaatio ajaa kilpailun sellaiselle tasolle, että meillä tulee olla jatkuva tuote-, innovaatio-, keksintö- ja menetelmäkehitys päällä pärjätäksemme muille, erityisesti nouseville idän kansantalouksille.
Kilpailukyvyn yksi mittari on kustannustehokkuus. Palkat sivukuluineen ovat osa kustannuksia. Tänä vuonna rikottiin useiden vuosien palkkamaltti, jotka kiteytyivät tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin. Tämän vuoden irroitettu "tuporatkaisu" saattaa olla kohtalokas löytöretki ymmärrykseen, mitä palkkakustannukset merkitsevät kilpailukyvyssä.
Vienti, tuonti kuin markkinataloutemmekin kulminoituu tänä päivänä kasvun lukuihin. Meidän on tunnollisina kuluttajina otettava osaa ostotalkoisiin, jolla ylläpidämme kasvua, joka mitataan määrissä ja rahassa. Onkin tärkeää, että kasvamme - näin huudetaan kaikista linnakkeista: Eduskunnasta, hallituksesta, ministeriöistä, Suomen Pankista, teollisuudesta, kotitalouksista ja vieläpä kunnistakin - kaikkialla pitää vain kasvaa.
Mitä enemmän kasvamme, sitä enemmän olemme riippuvaisia tuonnista ja sen sen "maksumiehestä" - viennistä. Riippuvuutemme ulkomaantoiminnoista kasvaa entisestään. Olemme hitsautuneet markkinarahan toiveunimaailmaan, verkostoihin, joita ei valvo tai ei pysty valvomaan kukaan. Olemme rahan ja tavaravirtojen armoilla. Näillä virroilla on vain yksi hokema - se on kasvun ja globalisaation hokema.
Mikäli suomalaiset haluaisivat irtiottoa pelastaakseen ympäristönsä, sielunsa ja yhteishengen, tulisi meidän omavaraistaa toimintaamme. Nyt me EU-politiikan vuoksi menetämme tuotanto-osia, joista Kekkosen aikakaudella ei oltaisi keskusteltu puolella sanallakaan.
Suomi on riittävän suuri maa tuottaakseen miltei kaiken sen tarpeellisen mitä elinehtoihimme kuuluu - tosin näin joutuisimme kaventamaan kulutusjuhlaamme, ehkä "innoittelu parkkeja" Lempäälän malliin ei rakennettaisi niin paljon. Ehkä kyläkaupat eivät kasvaisi tavararöykkiöitä muistuttaviksi kiinalaisten tuotteiden kulutuselämyskeskuksiksi.
Jos nyt kuitenkin haluamme pitää kiinni kulutusiloittelun hulluista päivistä, on meidän valvottava kilpailukykyämme. Herää vain kysymys, miksi juuri nyt tapahtuu kilpailukyvyn ulosliputus. Muistattakoon, että jo muutama vuosi sitten yhtiöiden osinkoja nosteltiin, palkkioita koroteltiin ja niin bonuksia kuin optioetuuksia ajattelemattomasti jaeltiin. Oliko/ onko nyt "rahvaan" vuoro kartuttaa ostovoimaansa?
Tilastot kertovat erinomaisesti kuinka positiivisesti vienti-tuontibalanssi on toiminut. Olemme vieneet kuin viimeistä päivää. Yhtiöt ovat kartuttaneet omaisuuseriään ulkomailla omistaen enemmän kuin koskaan, voittoja vyöryy halpakustannusmaiden "tileiltä" - samalla olemme "tahtomattamme" osallistuneet kehitysyhteistyöhön siirtäen suomalaista ostovoimaa kapeamman leivän tovereille.
Olemmeko liiaksi tuudittautuneet kohta lankeaviin historiallisen suuriin perintöihin, unohtaen, että suurimmalla osalla perinnöistämme on tasearvo, joka voi myös romahtaa - asunnot, mökit, autot ja metsät, kaikella on dynaamisesti kysynnästä riippuva tasearvo. Viime kädessä ruoka, riittävän puhdas ympäristö ja vireä sekä utelias mielenlaatu ratkaisevat pelin. Nämä olisivat meille parhaita perintöjä huomisellemme.
Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE [23212]
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com
..............................................
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
( kuvia saa käyttää vapaasti kirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2007 )
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/5247092 ---
Teksti
Ennen suomalaiset tekivät kaiken itse - vain kahvi ja tupakkikin tuotiin, jos ei kukkaruukussa kasvanut. Kuvan hirretkin käsin veistettynä talo kuvastaa uutteruutta, nokkeluutta ja tahdon voimaa, emme eläneet vielä kulutusjuhlailoittelun aikakautta. Silti ihmiset olivat onnellisempia kuin tänään. Tehtiin töitä, jatkettiin sukua ja suunniteltiin huomista. Talon nimi on Rebulia.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/5247097 ---
Teksti
Suomi on erityisesti tuontienergiasta riippuvainen ja koko liikkumisemme perustuu öljytuotteisiin. Tuuli on noussut suurimpaan suosioon, sillä se on täysin puhdasta ja päästötöntä. Purjeveneiden valtakausi oli satoja vuosia. Tuontipolttoaineella on siirelty tavaroita ja ihmisiä vasta noin reilu 100 vuotta. Kuva Loviisasta.
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/5247108 ---
Teksti
Suomessa on noin reilut kaksi miljoonaa henkilöautoa. Autot ovat meidän varallisuuden, piilotetun mieskunnon, menevyyden ja tavoiteltavuuden mitta. Autot on aina tuotu ulkoa, ... muutama Saab koottiin Uudenkaupungin tehtailla. Autokantamme on yksi Euroopan vanhimmista. Autot ovat myös merkittävä päästölähde ja ulkomaankaupan vajeellistaja. Kuvan "1956" löytyi Helsingin Torni hotellin vierestä.
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/5247114 ---
Teksti
Suomi on aikakautensa teräsmies - meillä menee pinnallisesti hyvin, mutta sisus ruostuu. Suomi tasapainoilee tuonnin ja viennin ohuella langalla, jonka sidos koko kansantalouteen on niin hyvässä kuin pahassa erittäin suuri.
Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/5247140 ---
Teksti
Suomen Pankissa on Akseli Gallen-Gallelan tunnettu teos, jossa siveellinen tyttö koettaa vältellä vakaan Väinämöisen otetta. Rikkautemme on laajat vesistöt, joiden puhtaus on jotain uutta monille kasvaville kaukoidän tiikerivaltioille. Kuinka paljon Suomi jaksaa ottaa puhtaustarveturisteja sotkemaan ympäristöämme.
Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/5247157 ---
Teksti
Nokian vaikutus kaikinensa on Suomelle suurempaa kuin arvaammekaan. Nokia vie laadun, osaamisen ja innovoinnin viestiä suomalaisuudesta. Nokia tekee suurimmat voitot kuitenkin Kiinasta. Eduskunta tulevaisuusvaliokuntansa suulla haikailee uutta "nokiaa" - sitä me emme saa, mutta ympäristöteollisuus voi olla klusteri, mistä ammennamme uutta työtä, suunnittelua ja kauppaa - löytyykö nyt Suomesta yhteishenkeä klusterin perustamiseksi? Ympäristöarvot ovat nousemassa ihmiskunnan etusijalle, ja tämä taannee, että lamassakin tämä Ympäristöteollisuus ry tuo menestystä maallemme.
Kuva 7
--- http://www.panoramio.com/photo/5247172 ---
Teksti
Kokoomuksen Katainenkin vaatii kasvua. Jää nähtäväksi mitä merkitsi kaikkinensa Kataisen verhotut lupaukset ja pään nyökytykset hoitajille heidän palkoistaan, kun Tehy on nyt irtisanoutumassa konsensuksesta, jota ennen siivitti Tupo. Mitä merkinnee tämä kuuluisa "500 euroa". Demarit räksyttävät tahollansa - kuinka käy valtiovarainministeri Jyrki Kataisen rock´n roll?
Kuva 8
-- http://www.panoramio.com/photo/5247192 ---
Teksti
Kansanedustajatkin puhuvat kädet viuhuen - kyseessä oli hiukan sivuraiteelta ymmärretty tiestön omistajuus, kun hallitus kaavailee vanhan TVH:n yhtiöittämistä. Edustaja Virtanen liikehtii pöntössä kuuluisa baskeri päässään täysistunnossa, jossa salissa oli kourallinen kuulijoita. Virtanen haluaa mielen maltin kasvua yksityistämisissä.
Kuva 9
--- http://www.panoramio.com/photo/5247213 ---
Teksti
Kokoomuksen edustaja se varsinkin kädet heiluen julisti kasvun politiikkaa, tosin kamppaillen oppositiota vastaan, kun he moukaroivat puheenjohtaja Kataista, jonka ajatellaan "luvanneen" vaali-innoissaan kasvua hoitohenkilökunnan palkkoihin.
Kuva 10
--- http://www.panoramio.com/photo/5247236 ---
Teksti
Demareiden oppositiorivt pitivät. Edustajat kävivät Kokoomuksen kimppuun kuin herhiläiset. Pitivät Kokoomusta syypäänä, kun kansa irtosi Tupo-konsensuksesta lupaillen holtittomia "palkkalupauksia".
Kuva 11
--- http://www.panoramio.com/photo/5247239 ---
Teksti
Espoolaisia tituleerataan Suomen vahaaja kuninkaiksi. Onnistuu se Savonlinnassakin. Auto on ollut kansakuntamme pyhä lehmä, mm. sen kalliin hinnan vuoksi. Kasvun hegemonia ilmentyy hyvin autoistamme, mm. citymaasturit kuvaavat potenssitarvettamme. Näyttämisen halu on suuri, mutta kuinka käy ympäristömme kun kulutimme vuosimiljoonaiset öljyt sadassa vuodessa? Mm. kallistuva kulkuenergia vaatii korkeampia palkkoja, jotta saamme kasvavat kilometrit kustannetuiksi.
Kuva 12
--- http://www.panoramio.com/photo/5247258 ---
Teksti
Elintason nousu tuotattaa rapuja aina Kiinasta saakka, kun omat eivät riitä. Kasvun talous on kaikkialla ympärillämme. Ruoka pitää aina tulla läheltä ja mieluusti samalta kielialueelta. Kotimainen ruoka saa olla kalliimpaa kuin muualta tuotu - omavaraisuudella on hintansa, mutta myös turvallisuutensa.
( osingot, palkkiot, optioetuudet ja vihdoin myös rahvaan palkat - nousukierteessä )
[ ... palkansaajat ulosmittaavat urakalla takavuosien palkkamalttia, joka nosti Suomen vientitoiminnan ennätyksiin - mahdollistaen kulutuskasvun vailla vertaa. Ensin (vienti)yritysten tuloksista mittasivat omistajat osinkoina ja sitten johtajat nousevina palkkoina, palkkioina ja optioina ... ]
Suomi on käytännössä täysin vientitoiminnasta riippuvainen maa. Ulkomaankauppa on miltei puolet bruttokansantuotteestamme. Puolet energian raaka-aineista tuodaan ulkoa, kuten monet muutkin raaka-aineet, koneet, laitteet ja investointitavarat. Lisäksi meille niin rakkaat autot tuodaa 100 prosenttisesti.
Tuonti maksetaan tunnetusti viennillä. Globalisaatio ajaa kilpailun sellaiselle tasolle, että meillä tulee olla jatkuva tuote-, innovaatio-, keksintö- ja menetelmäkehitys päällä pärjätäksemme muille, erityisesti nouseville idän kansantalouksille.
Kilpailukyvyn yksi mittari on kustannustehokkuus. Palkat sivukuluineen ovat osa kustannuksia. Tänä vuonna rikottiin useiden vuosien palkkamaltti, jotka kiteytyivät tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin. Tämän vuoden irroitettu "tuporatkaisu" saattaa olla kohtalokas löytöretki ymmärrykseen, mitä palkkakustannukset merkitsevät kilpailukyvyssä.
Vienti, tuonti kuin markkinataloutemmekin kulminoituu tänä päivänä kasvun lukuihin. Meidän on tunnollisina kuluttajina otettava osaa ostotalkoisiin, jolla ylläpidämme kasvua, joka mitataan määrissä ja rahassa. Onkin tärkeää, että kasvamme - näin huudetaan kaikista linnakkeista: Eduskunnasta, hallituksesta, ministeriöistä, Suomen Pankista, teollisuudesta, kotitalouksista ja vieläpä kunnistakin - kaikkialla pitää vain kasvaa.
Mitä enemmän kasvamme, sitä enemmän olemme riippuvaisia tuonnista ja sen sen "maksumiehestä" - viennistä. Riippuvuutemme ulkomaantoiminnoista kasvaa entisestään. Olemme hitsautuneet markkinarahan toiveunimaailmaan, verkostoihin, joita ei valvo tai ei pysty valvomaan kukaan. Olemme rahan ja tavaravirtojen armoilla. Näillä virroilla on vain yksi hokema - se on kasvun ja globalisaation hokema.
Mikäli suomalaiset haluaisivat irtiottoa pelastaakseen ympäristönsä, sielunsa ja yhteishengen, tulisi meidän omavaraistaa toimintaamme. Nyt me EU-politiikan vuoksi menetämme tuotanto-osia, joista Kekkosen aikakaudella ei oltaisi keskusteltu puolella sanallakaan.
Suomi on riittävän suuri maa tuottaakseen miltei kaiken sen tarpeellisen mitä elinehtoihimme kuuluu - tosin näin joutuisimme kaventamaan kulutusjuhlaamme, ehkä "innoittelu parkkeja" Lempäälän malliin ei rakennettaisi niin paljon. Ehkä kyläkaupat eivät kasvaisi tavararöykkiöitä muistuttaviksi kiinalaisten tuotteiden kulutuselämyskeskuksiksi.
Jos nyt kuitenkin haluamme pitää kiinni kulutusiloittelun hulluista päivistä, on meidän valvottava kilpailukykyämme. Herää vain kysymys, miksi juuri nyt tapahtuu kilpailukyvyn ulosliputus. Muistattakoon, että jo muutama vuosi sitten yhtiöiden osinkoja nosteltiin, palkkioita koroteltiin ja niin bonuksia kuin optioetuuksia ajattelemattomasti jaeltiin. Oliko/ onko nyt "rahvaan" vuoro kartuttaa ostovoimaansa?
Tilastot kertovat erinomaisesti kuinka positiivisesti vienti-tuontibalanssi on toiminut. Olemme vieneet kuin viimeistä päivää. Yhtiöt ovat kartuttaneet omaisuuseriään ulkomailla omistaen enemmän kuin koskaan, voittoja vyöryy halpakustannusmaiden "tileiltä" - samalla olemme "tahtomattamme" osallistuneet kehitysyhteistyöhön siirtäen suomalaista ostovoimaa kapeamman leivän tovereille.
Olemmeko liiaksi tuudittautuneet kohta lankeaviin historiallisen suuriin perintöihin, unohtaen, että suurimmalla osalla perinnöistämme on tasearvo, joka voi myös romahtaa - asunnot, mökit, autot ja metsät, kaikella on dynaamisesti kysynnästä riippuva tasearvo. Viime kädessä ruoka, riittävän puhdas ympäristö ja vireä sekä utelias mielenlaatu ratkaisevat pelin. Nämä olisivat meille parhaita perintöjä huomisellemme.
Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE [23212]
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com
..............................................
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
( kuvia saa käyttää vapaasti kirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2007 )
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/5247092 ---
Teksti
Ennen suomalaiset tekivät kaiken itse - vain kahvi ja tupakkikin tuotiin, jos ei kukkaruukussa kasvanut. Kuvan hirretkin käsin veistettynä talo kuvastaa uutteruutta, nokkeluutta ja tahdon voimaa, emme eläneet vielä kulutusjuhlailoittelun aikakautta. Silti ihmiset olivat onnellisempia kuin tänään. Tehtiin töitä, jatkettiin sukua ja suunniteltiin huomista. Talon nimi on Rebulia.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/5247097 ---
Teksti
Suomi on erityisesti tuontienergiasta riippuvainen ja koko liikkumisemme perustuu öljytuotteisiin. Tuuli on noussut suurimpaan suosioon, sillä se on täysin puhdasta ja päästötöntä. Purjeveneiden valtakausi oli satoja vuosia. Tuontipolttoaineella on siirelty tavaroita ja ihmisiä vasta noin reilu 100 vuotta. Kuva Loviisasta.
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/5247108 ---
Teksti
Suomessa on noin reilut kaksi miljoonaa henkilöautoa. Autot ovat meidän varallisuuden, piilotetun mieskunnon, menevyyden ja tavoiteltavuuden mitta. Autot on aina tuotu ulkoa, ... muutama Saab koottiin Uudenkaupungin tehtailla. Autokantamme on yksi Euroopan vanhimmista. Autot ovat myös merkittävä päästölähde ja ulkomaankaupan vajeellistaja. Kuvan "1956" löytyi Helsingin Torni hotellin vierestä.
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/5247114 ---
Teksti
Suomi on aikakautensa teräsmies - meillä menee pinnallisesti hyvin, mutta sisus ruostuu. Suomi tasapainoilee tuonnin ja viennin ohuella langalla, jonka sidos koko kansantalouteen on niin hyvässä kuin pahassa erittäin suuri.
Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/5247140 ---
Teksti
Suomen Pankissa on Akseli Gallen-Gallelan tunnettu teos, jossa siveellinen tyttö koettaa vältellä vakaan Väinämöisen otetta. Rikkautemme on laajat vesistöt, joiden puhtaus on jotain uutta monille kasvaville kaukoidän tiikerivaltioille. Kuinka paljon Suomi jaksaa ottaa puhtaustarveturisteja sotkemaan ympäristöämme.
Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/5247157 ---
Teksti
Nokian vaikutus kaikinensa on Suomelle suurempaa kuin arvaammekaan. Nokia vie laadun, osaamisen ja innovoinnin viestiä suomalaisuudesta. Nokia tekee suurimmat voitot kuitenkin Kiinasta. Eduskunta tulevaisuusvaliokuntansa suulla haikailee uutta "nokiaa" - sitä me emme saa, mutta ympäristöteollisuus voi olla klusteri, mistä ammennamme uutta työtä, suunnittelua ja kauppaa - löytyykö nyt Suomesta yhteishenkeä klusterin perustamiseksi? Ympäristöarvot ovat nousemassa ihmiskunnan etusijalle, ja tämä taannee, että lamassakin tämä Ympäristöteollisuus ry tuo menestystä maallemme.
Kuva 7
--- http://www.panoramio.com/photo/5247172 ---
Teksti
Kokoomuksen Katainenkin vaatii kasvua. Jää nähtäväksi mitä merkitsi kaikkinensa Kataisen verhotut lupaukset ja pään nyökytykset hoitajille heidän palkoistaan, kun Tehy on nyt irtisanoutumassa konsensuksesta, jota ennen siivitti Tupo. Mitä merkinnee tämä kuuluisa "500 euroa". Demarit räksyttävät tahollansa - kuinka käy valtiovarainministeri Jyrki Kataisen rock´n roll?
Kuva 8
-- http://www.panoramio.com/photo/5247192 ---
Teksti
Kansanedustajatkin puhuvat kädet viuhuen - kyseessä oli hiukan sivuraiteelta ymmärretty tiestön omistajuus, kun hallitus kaavailee vanhan TVH:n yhtiöittämistä. Edustaja Virtanen liikehtii pöntössä kuuluisa baskeri päässään täysistunnossa, jossa salissa oli kourallinen kuulijoita. Virtanen haluaa mielen maltin kasvua yksityistämisissä.
Kuva 9
--- http://www.panoramio.com/photo/5247213 ---
Teksti
Kokoomuksen edustaja se varsinkin kädet heiluen julisti kasvun politiikkaa, tosin kamppaillen oppositiota vastaan, kun he moukaroivat puheenjohtaja Kataista, jonka ajatellaan "luvanneen" vaali-innoissaan kasvua hoitohenkilökunnan palkkoihin.
Kuva 10
--- http://www.panoramio.com/photo/5247236 ---
Teksti
Demareiden oppositiorivt pitivät. Edustajat kävivät Kokoomuksen kimppuun kuin herhiläiset. Pitivät Kokoomusta syypäänä, kun kansa irtosi Tupo-konsensuksesta lupaillen holtittomia "palkkalupauksia".
Kuva 11
--- http://www.panoramio.com/photo/5247239 ---
Teksti
Espoolaisia tituleerataan Suomen vahaaja kuninkaiksi. Onnistuu se Savonlinnassakin. Auto on ollut kansakuntamme pyhä lehmä, mm. sen kalliin hinnan vuoksi. Kasvun hegemonia ilmentyy hyvin autoistamme, mm. citymaasturit kuvaavat potenssitarvettamme. Näyttämisen halu on suuri, mutta kuinka käy ympäristömme kun kulutimme vuosimiljoonaiset öljyt sadassa vuodessa? Mm. kallistuva kulkuenergia vaatii korkeampia palkkoja, jotta saamme kasvavat kilometrit kustannetuiksi.
Kuva 12
--- http://www.panoramio.com/photo/5247258 ---
Teksti
Elintason nousu tuotattaa rapuja aina Kiinasta saakka, kun omat eivät riitä. Kasvun talous on kaikkialla ympärillämme. Ruoka pitää aina tulla läheltä ja mieluusti samalta kielialueelta. Kotimainen ruoka saa olla kalliimpaa kuin muualta tuotu - omavaraisuudella on hintansa, mutta myös turvallisuutensa.
torstaina, lokakuuta 04, 2007
Kaupunkilaisen ennuste
OSA I
[ ... nuoret stressaantuvat, vanhukset yksinäistyvät, oravanpyörässä kirittävät isät polttavat itsensä loppuun ja yksinhuoltajaäidit väsyvät talouden rattaisiin ja lasten kasvatukseen ... - pienellä korostuksella ]
Suomi muutti maalta kaupunkeihin 1950-1970 -luvuilla. Virkeät kyläyhteisöt hajosivat, kyläkaupat katosivat - henkilösiteet katkesivat. Autiot talot kylmin ikkunoin tervehtivat satunnaista matkailijaa. Suuren pinta-alan Suomi pakkautui kaupunkeihin ottaen vastaan pinnan alta kytevät ongelmat juuri näinä vuosina.
On helppoa ennustaa huomista paluumuuttoa. Verkottuva yhteiskunta sallii aika-ajoin tarvittavan "elektronisen läsnäolon" joka niemen notkosta ja saarelmasta. Paluu juurille on alkamassa. Kiinnostus omaan perunapenkkiin, lammen rantaan ja luonnon hiljaisuuteen on viriämässä jo varttuvan sukupolven mielissä paluuseen löytää ymmärrys mistä mm. ruoka ja hengen ravintona rauha syntyvät.
Kaupungit ovat taloudellisia keskittymiä, joissa tase, hyötysuhde ja tehokkuus aikayksikköä kohden ovat päätymässä omaan mahdottomaan yhtälöönsä - ei heti meillä Suomessa. Maailman jättiläiskaupungeissa "ilmaa leikataan jo veitsellä", ja ruuhkat ovat kaaosta kiristäen hermoratoja kauas siitä harmoniasta mitä eläinkunta ilman ihmistä saavutti jo tuhansia vuosia sitten.
Kasvu, kasvun hokema ja näyttötalous rusentavat mielet ja ajatukset. Ihminen vauhkoontuu, on kiire, kiireempi ja lopulta niin kiire, ettei ehdi enää huomata henkistä kaaosta hermostuneessa mielessä. Kaaos näivettää tekemisen riemun, osallistumisen ja yhteenkuuluvuuden - ei ole tekemistä, mitään tekemistä, josta nauttii - on jo liikaa vapaa-aikaakin, eräillä. Ostaa ei voi loputtomiin, vaikka markkinatalous keskittää hyötysuhdetehokkaasti kaiken saman katon alle loputtomien kassakoneiden syleilyyn, jolloin raha saadaan pyörimään entistä liukkaammin. Kierto on voimaa ja se synnyttää näyttötalouden vertailuikonit.
OSA II
Mistä kaikki alkoi...
Kaupungistuminen alkoi, kun huomattiin viljelemisen tuottavan enemmän kuin jaksoi syödä. Voidaan sanoa, että maatalous synnytti kasvun hegemonian. Jatkuvan liikkeen keräilytalouden loputtua, pysähdytti se ihmiset kehämuodostelmiin puolustamaan syntyvää omaisuutta ja toimeentuloa. Yksikään eläinlaji maapallolla ei suoranaisesti viljele - ne etsivät elantonsa miltei jatkuvassa liikkeessä.
Maaseutu oli haja-asutusta, olimme jakaantuneet fiksusti juuri sinne mihin oli kasketa/ aurata pelto - siitä syntyivät rakennukset kehiksi ja kehät kyliksi, joissa huolehdittiin talkoilla yhteenkuuluvuus ja kylähullutkin pidettiin omissa reviireissä joko ilona "terveille" tai huolena sukulaisille. Ihmiset pitivät toistensa puolta, oli vastuu, oli kateus, mutta oli yhteinen henki - kilvoitteluna, kylätappeluina, mutta ennen kaikkea tiedettiin mitä huomenna tehdään. Huominen oli nimittäin aina työpäivä, jonka katkaisivat vain kirkkomatka ja paluu metsiin pakkasilla, kun lisätienistiä piti saada emännän kretonkiin ja vanhimman pojan saamiseksi oppikoulutielle hakemaan "kaupunkilaisviisautta"..
Kaupunki tehollisti ihmiset hunajakennoihin, joissa vastakkaisen oven naapuria ei olla tunnettu viiteen vuoteen - ainoana merkkinä useasti vain huonekalujen ryske ja akan parku, kun isäntä valittuansa kurittaa - voimattomana, kun ei vaimonsa naljailua sanan säilällä jaksanut vastustaa.
Kaupunki on modernisaatio, työtehohyötysuhdeinsinöörin teknokratialuomus, jossa asfaltointi vei piiloon lasten viimeisenkin otteen luontoon, multaisiin sormiin ja kastikoihin onkiretkiä varten. Nyt lapset kaupungin rientävät steissille, kartsalle - mopoilla, autoilla - hengaavat kokeillen huumeita, piristeitä, lääkkeitä, viinaa - on vimmattu ote ja halu tunteeseen, vaikka kemialliseenkin, kunhan vain jotain "hyvää" piristeekseen saa. Riemu osallisuudesta luonnon suureen kiertoon katosi tuoksuina, väreinä ja metsän humisevana hiljaisuutena - tilalle tuli basson rytke, diskantin vongutus ja tuplapakoputkien murina renkaiden rääkyessä ulinaansa - kun piti näyttötaloutena voimaansa esitellä.
Maalla oli myös näyttötalous - se oli kalastusta, metsästystä, kylätappaluita astaloin - haavoja syntyi tuolloinkin, mutta mittelö päättyi aina työntekoon, kun kotiin palasi: kuokka lyötiin kouraan ja pellolle kävi tie - aina oli tekemistä, tiesi mitä huominen toi tullessansa.
Nykysuomi ei enää kuokkaan käy, mutta se voi palata suurin joukoin maalle, sinne mistä lähdimmekin. Meillä on maata missä lisääntyä ominkin voimin. Tunnetusti eläinkunnassakin vastuuta ja alueellista elinvoimaa luodaan reviirein, niin nytkin ja meillä. Kaupungeissa reviirit aidataan yhä korkeammilla muureilla, koska rosvojen kiipeilytaito kasvoi korkeuksiin. Maalla useasti ovet olivat ilman lukkoa, koska varas oli yhteisön pettäjä ja liian kaukaa tulleet epäluulolla karkoitettiin [ hirtehisellä huumorilla ].
OSA III
Kuinka meidän suomalaisten käy ...?
Onkin helppo ennustaa, että kaipuu maalle kasvaa. Se näkyy loputtomina perjantai-autojonoina 2:sta, 3:sta, 4:sta ja 5:sta pitkin kiirehtivinä oravanjuoksuaudeina, -citymaastureina ja muina näyttömerkkeinä rannoille, mökeille ja maatiloille - on kiire sinne jonnekkin, minne veto vie. Edestakaisvirta ei ole kansantaloutta, se kuluttaa turhaan sitä vähää, mitä maan alta pumpataan, on pumpattu jo liikaa - ja sitä laskua maksetaan nyt. Meidän on vähennettävä kulutustamme puoleen.
Juuriltamme löydämme rauhan, kaipuun luontoon ja ymmärryksen maahan, josta ravintomme ammennamme. Onkin helppoa ennustaa, että ajattelemattomalla innolla synnytetty biopolttoainetalous pelloilta nostaa ruokamme hinnan, poistaa maataloustuen turhana ja antaa leivälle sen arvon, mikä sillä huomaamattamme on elintoimintojemme ylläpitäjänä. Ruoka on ollut liian halpaa, jotta siihen olisi syntynyt riittävä arvostus.
Biopolttoaineautot nostavat jälleen leivän arvoonsa, siitä tulee puute, koska ajokilometrimme vain kasvavat ja elonlientä on saatava niin hybridien kuin vanhempienkin kulkuvälineiden tankkeihin. Onkin helppo ennustaa - ruoasta tulee pula ja näin viimein paluu juurille on tapahtuva - sillä jokapäiväinen leipämme on työllä ja hiellä ansaittava, siksi suuriin ongelmiin ympäristömme olemme saattaneet.
(kirjoituksen henki on korostava ei yksioikoistava, vaan painokkaasti keskusteluun kannustava - ilman pakonomaista painostusta syyllisyyteen kummallakaan asumisen laidalla ...)
Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com
..............................................................
Aiheeseen liittyvä kuvakertomus
[ kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2005, 2006 ja 2007 ]
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/4403462 --- [ 2926kB]
Teksti
Ennen maataloutta ihminen tai ihmisapina harrasti keräilytaloutta, sitten syntyi kaskeaminen ja vihdoin kaupungistuminen. Tämä ratkaisi energiankulutuksen räjähdysmäiseen kasvuun ja näin alkoi kulutustalous päätyäkseen huomioimistalouteen. Kaupunkilainen keräilee mustikoita, poimijoita pitää haalia aina Kiinaa myöten, siksi vähän - mielestämme - tästä työstä maksetaan.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/4403488 --- [ 2469kB ]
Teksti
Taaporin vuorella (Nurmijärvi) Aleksis Kiven syntysijoilla ulkoilmamuseossa esiteltiin taidetta "vanhoissa raameissa". Sukupolvet asuivat ennen yhdessä - yksinäisyyttä ei esiintynyt. Mummo jakoi kokemusta, isä viljeli ja tyttäret auttoivat äitiä, poikien ollessa pelloilla ja metsissä. Tänään mummot keräävät rahaa kaupungeissa pankkeihin synnyttäen historian suurimmat perinnöt, joilla nuoremmat sukupolvet maksavat velkaa, joka oli liikaa... Taistelevat metsot olivat ennen, tänään ja huomenna - aina otetaan yhteen - perinteet ja suvunjatkaminen ne velvoittavat.
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/4403515 --- [ 2455kB ]
Teksti
Ennen maalla vaivaisille kerättiin kotikirkossa rahaa, heidän ollen kotipiirissä - nyt vaivaiset laitetaan laitoksiin pois ihmisten ilmoilta. Taaporin vuoren ulkoilmamuseossa Nurmijärvellä esiintyi kaunis ja vetoava ilmestys muistona menneiltä ajoilta kysymyksenä nykyihmisille: " kuinka tässä näin kävikään...?"
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/4403546 --- [ 2570kB ]
Teksti
Aleksis Kivi leikitteli sanoilla vailla vertaa. Kullervoa riivasi piru perkele, kuten se riivaa kulutusintoista näyttötalousihmistä - pitää saada enemmän, vähemmällä vaivalla ja nopeammin. Mieli sairastuu ellei ole yhteenkuuluvuutta, hyödylliseksi tuntemista ja osallistumista joukkoon. Piru perkele on ilmiö ajassa: eilen, tänään ja huomenna - mutta kuka jaksaa sen olkapäillään kantaa ja aika-ajoin neppaista tiehensä?
Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/4403589 --- [ 3243kB ]
Teksti
Ihmiskunnan aamunkajo nousi vedestä, sen vuoksiaallon tunsimme syntymässä ja sen haluamme vastineeksi kiireelle, juoksulle ja onnistumisen hädälle. Paluu juurille tapahtuu voimallisesti maalla, mökeillä, rannoilla ja veden äären rauhassa - tyynnyttäen kireän, kilpailevan ja rauhattoman sielumme. Suomi on kesämökkien ja rantojen luvattu maa, - "älkööt niitä vieraiden maiden ihmisille myytämän" (kuva: Hirvensalmi).
Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/4403613 --- [ 2346kB ]
Teksti
Kaupunkilainen kohtaa ruokansa. Maito tulee lehmästä ja leipä pellosta. Aito helsinkiläissyntyinen isän ja äidin takaa maalta periytynyt rapsuttaa Joutsenossa sikaa, jonka Jouluna kynttilänvalossa syömänsä mielen tekevi. Ote maahan, juuriin ja historiaan on kadonnut asfaltoitujen katukuilujen sykkeeseen kiireenä ja yksinäisyytenä jotka kaatavat yhä enemmän ihmisiä hengen kurjuuteen, yksinäisyyden ahdistukseen ja katoamiseen siitä olevaisuuden osasta, josta synnyimme vuosimiljoonat sitten.
[ ... nuoret stressaantuvat, vanhukset yksinäistyvät, oravanpyörässä kirittävät isät polttavat itsensä loppuun ja yksinhuoltajaäidit väsyvät talouden rattaisiin ja lasten kasvatukseen ... - pienellä korostuksella ]
Suomi muutti maalta kaupunkeihin 1950-1970 -luvuilla. Virkeät kyläyhteisöt hajosivat, kyläkaupat katosivat - henkilösiteet katkesivat. Autiot talot kylmin ikkunoin tervehtivat satunnaista matkailijaa. Suuren pinta-alan Suomi pakkautui kaupunkeihin ottaen vastaan pinnan alta kytevät ongelmat juuri näinä vuosina.
On helppoa ennustaa huomista paluumuuttoa. Verkottuva yhteiskunta sallii aika-ajoin tarvittavan "elektronisen läsnäolon" joka niemen notkosta ja saarelmasta. Paluu juurille on alkamassa. Kiinnostus omaan perunapenkkiin, lammen rantaan ja luonnon hiljaisuuteen on viriämässä jo varttuvan sukupolven mielissä paluuseen löytää ymmärrys mistä mm. ruoka ja hengen ravintona rauha syntyvät.
Kaupungit ovat taloudellisia keskittymiä, joissa tase, hyötysuhde ja tehokkuus aikayksikköä kohden ovat päätymässä omaan mahdottomaan yhtälöönsä - ei heti meillä Suomessa. Maailman jättiläiskaupungeissa "ilmaa leikataan jo veitsellä", ja ruuhkat ovat kaaosta kiristäen hermoratoja kauas siitä harmoniasta mitä eläinkunta ilman ihmistä saavutti jo tuhansia vuosia sitten.
Kasvu, kasvun hokema ja näyttötalous rusentavat mielet ja ajatukset. Ihminen vauhkoontuu, on kiire, kiireempi ja lopulta niin kiire, ettei ehdi enää huomata henkistä kaaosta hermostuneessa mielessä. Kaaos näivettää tekemisen riemun, osallistumisen ja yhteenkuuluvuuden - ei ole tekemistä, mitään tekemistä, josta nauttii - on jo liikaa vapaa-aikaakin, eräillä. Ostaa ei voi loputtomiin, vaikka markkinatalous keskittää hyötysuhdetehokkaasti kaiken saman katon alle loputtomien kassakoneiden syleilyyn, jolloin raha saadaan pyörimään entistä liukkaammin. Kierto on voimaa ja se synnyttää näyttötalouden vertailuikonit.
OSA II
Mistä kaikki alkoi...
Kaupungistuminen alkoi, kun huomattiin viljelemisen tuottavan enemmän kuin jaksoi syödä. Voidaan sanoa, että maatalous synnytti kasvun hegemonian. Jatkuvan liikkeen keräilytalouden loputtua, pysähdytti se ihmiset kehämuodostelmiin puolustamaan syntyvää omaisuutta ja toimeentuloa. Yksikään eläinlaji maapallolla ei suoranaisesti viljele - ne etsivät elantonsa miltei jatkuvassa liikkeessä.
Maaseutu oli haja-asutusta, olimme jakaantuneet fiksusti juuri sinne mihin oli kasketa/ aurata pelto - siitä syntyivät rakennukset kehiksi ja kehät kyliksi, joissa huolehdittiin talkoilla yhteenkuuluvuus ja kylähullutkin pidettiin omissa reviireissä joko ilona "terveille" tai huolena sukulaisille. Ihmiset pitivät toistensa puolta, oli vastuu, oli kateus, mutta oli yhteinen henki - kilvoitteluna, kylätappeluina, mutta ennen kaikkea tiedettiin mitä huomenna tehdään. Huominen oli nimittäin aina työpäivä, jonka katkaisivat vain kirkkomatka ja paluu metsiin pakkasilla, kun lisätienistiä piti saada emännän kretonkiin ja vanhimman pojan saamiseksi oppikoulutielle hakemaan "kaupunkilaisviisautta"..
Kaupunki tehollisti ihmiset hunajakennoihin, joissa vastakkaisen oven naapuria ei olla tunnettu viiteen vuoteen - ainoana merkkinä useasti vain huonekalujen ryske ja akan parku, kun isäntä valittuansa kurittaa - voimattomana, kun ei vaimonsa naljailua sanan säilällä jaksanut vastustaa.
Kaupunki on modernisaatio, työtehohyötysuhdeinsinöörin teknokratialuomus, jossa asfaltointi vei piiloon lasten viimeisenkin otteen luontoon, multaisiin sormiin ja kastikoihin onkiretkiä varten. Nyt lapset kaupungin rientävät steissille, kartsalle - mopoilla, autoilla - hengaavat kokeillen huumeita, piristeitä, lääkkeitä, viinaa - on vimmattu ote ja halu tunteeseen, vaikka kemialliseenkin, kunhan vain jotain "hyvää" piristeekseen saa. Riemu osallisuudesta luonnon suureen kiertoon katosi tuoksuina, väreinä ja metsän humisevana hiljaisuutena - tilalle tuli basson rytke, diskantin vongutus ja tuplapakoputkien murina renkaiden rääkyessä ulinaansa - kun piti näyttötaloutena voimaansa esitellä.
Maalla oli myös näyttötalous - se oli kalastusta, metsästystä, kylätappaluita astaloin - haavoja syntyi tuolloinkin, mutta mittelö päättyi aina työntekoon, kun kotiin palasi: kuokka lyötiin kouraan ja pellolle kävi tie - aina oli tekemistä, tiesi mitä huominen toi tullessansa.
Nykysuomi ei enää kuokkaan käy, mutta se voi palata suurin joukoin maalle, sinne mistä lähdimmekin. Meillä on maata missä lisääntyä ominkin voimin. Tunnetusti eläinkunnassakin vastuuta ja alueellista elinvoimaa luodaan reviirein, niin nytkin ja meillä. Kaupungeissa reviirit aidataan yhä korkeammilla muureilla, koska rosvojen kiipeilytaito kasvoi korkeuksiin. Maalla useasti ovet olivat ilman lukkoa, koska varas oli yhteisön pettäjä ja liian kaukaa tulleet epäluulolla karkoitettiin [ hirtehisellä huumorilla ].
OSA III
Kuinka meidän suomalaisten käy ...?
Onkin helppo ennustaa, että kaipuu maalle kasvaa. Se näkyy loputtomina perjantai-autojonoina 2:sta, 3:sta, 4:sta ja 5:sta pitkin kiirehtivinä oravanjuoksuaudeina, -citymaastureina ja muina näyttömerkkeinä rannoille, mökeille ja maatiloille - on kiire sinne jonnekkin, minne veto vie. Edestakaisvirta ei ole kansantaloutta, se kuluttaa turhaan sitä vähää, mitä maan alta pumpataan, on pumpattu jo liikaa - ja sitä laskua maksetaan nyt. Meidän on vähennettävä kulutustamme puoleen.
Juuriltamme löydämme rauhan, kaipuun luontoon ja ymmärryksen maahan, josta ravintomme ammennamme. Onkin helppoa ennustaa, että ajattelemattomalla innolla synnytetty biopolttoainetalous pelloilta nostaa ruokamme hinnan, poistaa maataloustuen turhana ja antaa leivälle sen arvon, mikä sillä huomaamattamme on elintoimintojemme ylläpitäjänä. Ruoka on ollut liian halpaa, jotta siihen olisi syntynyt riittävä arvostus.
Biopolttoaineautot nostavat jälleen leivän arvoonsa, siitä tulee puute, koska ajokilometrimme vain kasvavat ja elonlientä on saatava niin hybridien kuin vanhempienkin kulkuvälineiden tankkeihin. Onkin helppo ennustaa - ruoasta tulee pula ja näin viimein paluu juurille on tapahtuva - sillä jokapäiväinen leipämme on työllä ja hiellä ansaittava, siksi suuriin ongelmiin ympäristömme olemme saattaneet.
(kirjoituksen henki on korostava ei yksioikoistava, vaan painokkaasti keskusteluun kannustava - ilman pakonomaista painostusta syyllisyyteen kummallakaan asumisen laidalla ...)
Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com
..............................................................
Aiheeseen liittyvä kuvakertomus
[ kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2005, 2006 ja 2007 ]
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/4403462 --- [ 2926kB]
Teksti
Ennen maataloutta ihminen tai ihmisapina harrasti keräilytaloutta, sitten syntyi kaskeaminen ja vihdoin kaupungistuminen. Tämä ratkaisi energiankulutuksen räjähdysmäiseen kasvuun ja näin alkoi kulutustalous päätyäkseen huomioimistalouteen. Kaupunkilainen keräilee mustikoita, poimijoita pitää haalia aina Kiinaa myöten, siksi vähän - mielestämme - tästä työstä maksetaan.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/4403488 --- [ 2469kB ]
Teksti
Taaporin vuorella (Nurmijärvi) Aleksis Kiven syntysijoilla ulkoilmamuseossa esiteltiin taidetta "vanhoissa raameissa". Sukupolvet asuivat ennen yhdessä - yksinäisyyttä ei esiintynyt. Mummo jakoi kokemusta, isä viljeli ja tyttäret auttoivat äitiä, poikien ollessa pelloilla ja metsissä. Tänään mummot keräävät rahaa kaupungeissa pankkeihin synnyttäen historian suurimmat perinnöt, joilla nuoremmat sukupolvet maksavat velkaa, joka oli liikaa... Taistelevat metsot olivat ennen, tänään ja huomenna - aina otetaan yhteen - perinteet ja suvunjatkaminen ne velvoittavat.
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/4403515 --- [ 2455kB ]
Teksti
Ennen maalla vaivaisille kerättiin kotikirkossa rahaa, heidän ollen kotipiirissä - nyt vaivaiset laitetaan laitoksiin pois ihmisten ilmoilta. Taaporin vuoren ulkoilmamuseossa Nurmijärvellä esiintyi kaunis ja vetoava ilmestys muistona menneiltä ajoilta kysymyksenä nykyihmisille: " kuinka tässä näin kävikään...?"
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/4403546 --- [ 2570kB ]
Teksti
Aleksis Kivi leikitteli sanoilla vailla vertaa. Kullervoa riivasi piru perkele, kuten se riivaa kulutusintoista näyttötalousihmistä - pitää saada enemmän, vähemmällä vaivalla ja nopeammin. Mieli sairastuu ellei ole yhteenkuuluvuutta, hyödylliseksi tuntemista ja osallistumista joukkoon. Piru perkele on ilmiö ajassa: eilen, tänään ja huomenna - mutta kuka jaksaa sen olkapäillään kantaa ja aika-ajoin neppaista tiehensä?
Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/4403589 --- [ 3243kB ]
Teksti
Ihmiskunnan aamunkajo nousi vedestä, sen vuoksiaallon tunsimme syntymässä ja sen haluamme vastineeksi kiireelle, juoksulle ja onnistumisen hädälle. Paluu juurille tapahtuu voimallisesti maalla, mökeillä, rannoilla ja veden äären rauhassa - tyynnyttäen kireän, kilpailevan ja rauhattoman sielumme. Suomi on kesämökkien ja rantojen luvattu maa, - "älkööt niitä vieraiden maiden ihmisille myytämän" (kuva: Hirvensalmi).
Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/4403613 --- [ 2346kB ]
Teksti
Kaupunkilainen kohtaa ruokansa. Maito tulee lehmästä ja leipä pellosta. Aito helsinkiläissyntyinen isän ja äidin takaa maalta periytynyt rapsuttaa Joutsenossa sikaa, jonka Jouluna kynttilänvalossa syömänsä mielen tekevi. Ote maahan, juuriin ja historiaan on kadonnut asfaltoitujen katukuilujen sykkeeseen kiireenä ja yksinäisyytenä jotka kaatavat yhä enemmän ihmisiä hengen kurjuuteen, yksinäisyyden ahdistukseen ja katoamiseen siitä olevaisuuden osasta, josta synnyimme vuosimiljoonat sitten.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)