Näytetään tekstit, joissa on tunniste TUPO. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste TUPO. Näytä kaikki tekstit

maanantaina, marraskuuta 26, 2007

Suomen istuva hallitus osoitti rivakkaa päätös- ja vastuukykyä

Sanotaan, että eduskunta on kansan tahto ja äänestäjät pienoiskoossa - on sitten niin tai näin, niin yksinkertainen enemmistö ratkaisi pitkästä aikaa ensimmäisen pakkolain hädän edessä.
Tärähtänyt kuva istuvasta hallituksesta, joka runnoi Tehy-pakkolain läpi osoittaen ainakin kykyä saada tahtonsa läpi tiukan paikan edessä - Suomen perustuslaki velvoittaa ja edellyttää.
___________________________________
Cc:
markku.jalonen@kuntaliitto.fi ; jaana.laitinen-pesola@tehy.fi ; tuija.brax@om.fi ; erkki.tuomioja@eduskunta.fi ; kimmo.sasi@eduskunta.fi
Sent: Tuesday, November 13, 2007 10:38 AM
Subject: MIELIPIDE: Istuva hallitus osoitti nopeaa päätöskykyä ja vastuunkantoa

__________________________________________________
(Matti Vanhasen hallitus sääti täsmäohjatusti ns. hätätilalain yhteiskuntaa uhkaavaa välitöntä vaaraa torjumaan - yhteiskunnassa on oikeuksia ja ... velvollisuuksia)

[ ... sairaalat varautuvat voimakkaisiin supistuksiin ennen H-hetkeä. Tarvitaan vain pääkallokeli, ja katastrofi on irtisanoutumisten toteutuessa valmis. Perustuslaki määrää merkittäviä asioita kansalaisoikeuksiksi, mutta myös velvollisuuksiksi. Hallitus halusi kantaa vastuunsa ja sääti ennätysnopeasti yhden Suomen rauhanajan merkittävimmistä "hätätilalaeista" ... ]

Matti Vanhasen 2.hallitus näytti toimintakykynsä. Ministerit virkamiehineen tukenaan markkinatalouskansanedustajat säätivät määrätietoisesti ennakkotapauksen, mikä huomenna ja lähitulevaisuudessa voi olla pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Yhteiskunnan on varauduttava myös muihin vääjäämättömiin uhkiin - olikin hyväksi näyttää jo nyt toimintakyky tiukan paikan edessä.

Kansakunta on ajautumassa terveydenhuollon kriisiin rahan ja ostohalutavoittelun edessä. Lupauksia on annettu ja lupauksia ymmärretään myös laistetun. Epäselvästi annetut vaalilupaukset nostattivat nypytyksen pintaan erityisesti koulutetun hoitohenkilökunnan osalta. Huolimattomasti vaalilupauksia antaneiden poliitikkojen vastaveto "väärin ymmärrettyjen" lupauksien tulkitsijoiden suivaannukseen operoitiin täsmälailla.

Ottamatta kantaa itse syyhyn eli Tehy-irtisanoutumisuhkaan, on todettava, että maan hallitus osoitti pontevaa tarmoa tiukan paikan edessä, kun vielä perustuslain kohdat olivat asettamassa valtioneuvoston jäsenille jopa valtakunnanoikeuden uhkaa. Onkin yhteiskunnallemme hyväksi, että maan hallitus kykenee tarvittaviin toimiin nopeidenkin uhkien ja haasteiden edessä.

Rinnastamatta millään lailla meneillään olevaa Tehy-työtaistelua huomisen mahdollisiin ja todennäköisiin ulko- ja sisäsyntyisiin uhkiin ja todellisiin vaaroihin, on ainoastaan eduksi, että hallitus on näin saanut kokemusta, kuinka lakiteitse säädetään turvatoimia koko kansakuntamme eduksi.

Pakkolait ovat osa huomista arkea. Ei tarvitse kauas katsella, kun merkittävät kansalaisia vaarantavat meistä itsestämme riippuvat ja meistä riippumattomat tekijät kutovat uhkia turvaverkkoihimme. Vaarat ovat todellisia, ilmasto muuttuu, ydinvoimaonnettomuus voi olla rajan takana ja polttoaineiden ja energian osalta voivat käyttökatastrofit olla lähempänä kuin arvaammekaan.

Olemme ulkoistusaallon, taitamattoman EU-politiikan ja businessahneen myyntivimman myötä menettäneet paljon toiminnallista itsenäisyyttä ajautuen suurempaan riippuvuussuhteeseen kuin koskaan aikaisemmin. Ei tarvita suurta häiriötä maailmalta, kun logistiikkamme, verkkomme ja riippuvuussuhteemme ovat koetuksella, ja nuo uhat voivat tarvita väkeviä ja rivakoita lakimuutoksia ja -säätöjä hyvinkin pikaisesti.

Ottamatta kantaa mahdollisiin Tehy-taistelun seuraamuksiin, on jo nyt sisäisiä uhkia järkyttämään yhteiskuinnan toimivuutta. Pinnan alla muhii mielenterveysvaikeudet turvaverkkojen ulkopuolelle tipahtaneiden osallistumattomien taholta - tämä voi aikaansaada epätoivoisia tekoja lisää. Onkin vain eduksi, että maan hallitus on treenannut pikalakioperaatioissa, se onkin näyttänyt tältä osin kykyä huolehtia asioista kansakunnan etujen valvojana.

Ottamatta kantaa Tehy-operaation oikeutuksesta, tarpeellisuudesta ja palkkavaateista, on hyvin selvää, että Suomi kohtaa ongelmansa mm. voimakkaasti muuttuvana ikääntymisenä. Ikäjakaumapyramidi saattaa keikahtaa nutulleen, ja tämän vääjäämättä muodostuvan ongelman edessä hallitus on jo tällä vaalikaudella. Terveydenhuollon kokonaisremontti ja varauma ongelmiin voivat aikaansaada radikaaleja pakko- ja pikalakeja pelastamaan järkevästi kansalaisia.

Koko terveydenhoitojärjestelmä tarvitsee kouriintuntuvat korjaustoimenpiteet. Maksukykymme suurenevista perinnöistä huolimatta ei tule riittämään kasvaviin kustannuksiin, mitä koko terveydenhoitojärjestelmä aikaansaa mm. jatkuvasti kohoavien kustannusten vuoksi. Toimenpiteet torjumaan kasvavia terveudenhuollon menoja kohtaan vaativat lakeja, joita takavuosina ei oltaisi voitu edes ajatella.

Kansakunnan etu on toimintakykyinen hallitus tiukan paikan edessä. Olemme paistatelleet kulutusjuhlan pauloissa jo hämmästyttävän kauan. Vastarekyyli on edessä - näin on aina ollut - nousua seuraa lasku. Ei ole pirun maalailua seinälle varautumalla ydinvoimalatuhoon, rajuihin talvimyrskyihin, maailmanlaajuiseen USA vetoiseen talouslamaan, EU-kriisiin, ruokatuotannon vakaviin häiriöihin ja yhteiskuntarauhattomuuteen, kansalaisten kyllästyessä nykyisiin politiikan jeesmiehiin ja naisiin kestohymyineen ja teflonpukuineen.

Ottamatta sen enempää kantaa nykyhallituksen yleiseen taitoon hoitaa asioita, on koko yhteiskunnan etu, että hallitus on osoittanut kykynsä säätää lakeja nopeasti koko yhteiskunnan turvaksi. Toivottavasti Tehy-lain sisältö ei muodosta entistä suurempia ongelmia, mikäli se ei käytännössä toimikkaan. Toivottavasti tiukka laki muuttaa sovittelulautakunnan neuvotteluaktiviteettia kompromissiherkempään suuntaan ja äänestävä kansa ratkaiskoon sitten seuraavissa vaaleissa oliko annetut vaalilupaukset sitä taikka tätä.

Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE [23978]
http://ilkkaluoma.blogspot.com

Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvien käyttö sallittu vapaasti kirjoituksen yhteydessä, copyright by Ilkka Luoma 2007)

Kuva 1
---
http://www.panoramio.com/photo/5877450 ---

Teksti
Tärähtänyt kuva istuvasta hallituksesta, joka runnoi Tehy-pakkolain läpi osoittaen ainakin kykyä saada tahtonsa läpi tiukan paikan edessä - Suomen perustuslaki velvoittaa ja edellyttää.

Kuva 2
---
http://www.panoramio.com/photo/5877464 ---

Teksti
Pääministeri Vanhanen toppuuttelee kansanedustajia, ettei tässä ole työtaistelun esto, vaan kansakunnan edun varjelu perustuslain edessä.

Kuva 3
---
http://www.panoramio.com/photo/5877487 ---

Teksti
Sanotaan, että eduskunta on kansan tahto ja äänestäjät pienoiskoossa - on sitten niin tai näin, niin yksinkertainen enemmistö ratkaisi pitkästä aikaa ensimmäisen pakkolain hädän edessä.

Kuva 4
---
http://www.panoramio.com/photo/5877501 ---

Teksti
Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö oli äänikuningas ja ratkaisi merkittävästi Kokoomuksen vaalivoittoa. Toinen ratkaiseva syy saattoi olla annetut epäselvät vaalilupaukset (tai vaikeasti ymmärrettävät) mm. koulutetulle hoitohenkilökunnalle - kantaako poliitikot vastuuta antamistaan vaalilupauksista?

Kuva 5
---
http://www.panoramio.com/photo/5877534 ---

Teksti
Eduskunnan varapuhemies Sepoo Kääriäinen (kesk) tarkkailee mitä aateveljet pekkaroivat Kokoomuksen Ben Zyskovitsin kanssa, kuvassa Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Kalli ja entinen kuntaministeri Manninen.

Kuva 6
---
http://www.panoramio.com/photo/5877550 ---

Teksti
Puhemies Niinistö pohtii kuinka tässä nyt näin kävi. Onnistuuko Tehy-pakkolaki myös sen toteutuksessa, jää vielä tätä kirjoitettaessa nähtäväksi. Ainakin tuli todistetuksi - oli sähläilyä tai ei - että hallitus kykenee tekemään nopeita ja tehokkaita päätöksiä lainsäädännössä - se ei liene huono ominaisuus, kun astumme huomisen epävarmaan maailmaan.

Kuva 7
---
http://www.panoramio.com/photo/5877574 ---

Teksti
Linjaansa hakeva ja nahkaansa mahdollisesti luova oppositio-SDP ei kyennyt altavastaajavähemmistönä estämään Tehy-pakkolain syntyä, olivat he sitten kuinka oikeassa tahansa - viime kädessä.

lauantaina, lokakuuta 13, 2007

Nostammeko liikaa palkkojamme - kuinka käy ostovoiman?

Oppositio pontevasti heiluu ja pyristelee hallitusta vastaan - "mehän sanoimme" jne... - hedelmällinen oppositiopolitiikka on rakentavaa, kriittistä ja hallitusta herättelevä, ei naurattava - Virtanen epäili tiestön siirtyvän ulkomaalaisten haltuun. Toki kohdallansa liputti 500 lapulla, jolla ilmeisesti vihjaistaan Kokoomuksen Kataisen suuntaan lupauksista, joita ei pidetty?
Hallituspuolue Kokoomuus intoillen heiluu ja paasaa yksityisomistajuuden ja -yrittäjyyden puolesta. Kokoomusaktivisti eduskunnassa selostaa kädet heiluen miksi Kokoomus teki historiaa järjestäessään jotqain sellaista hoitajille, jota ei ole koskaan ennen tapahtunut - aivan, onko kansakunta menossa kohti kateuden loukkua, kun TEHY vaatii yli 20% ja Super tyytyi n. 11 prosenttiin? Mikä oli Kataisen verhottu lupaus ja sen vaiktus koko kansakuntaan, kun TEHY pontevoitui mahdollisiiin joukkoirtisanomisiin, joka jää vielä nähtäväksi - jokainen jäsen on kuitenkin yksilö ja huoli perheestä , ukosta ja lapsista kalvaa mieliä, jos ei työtä olekkaan---

: < ----- tämän linkin alta paljastuu pääministeri Matti Vanhanen, joka lupaa, että hallitus ei anna lisärahaa hoitajien lisäpalkkoihin - puolustaen salakavalasti Kataisen päänmenoksi mystistä "lupausta" kuuluisasta "500 euroa kuussa" - oliko Kataisen ajattelematon ja letkauksena heitetty vaalienalusjuttu ratkaiseva teko, kun Katainen valtiovarainministeriksi pääsi? Mikä oli todellinen tieto Kataisen kuuluisasta lupauksesta - oliko se lupaus, vai haluaako todellakin nyt "rahvas" ulosmitata sitä menestystä, jota jo omistajat ja johtajat ovat rokottaneet ylisuurina palkkoina, palkkioina ja optioetuuksina, jotka joissain tilanteissa olivat historiallisen suuria...

.............................
ORIG Fri, 12th Oct. 2007
( osingot, palkkiot, optioetuudet ja vihdoin myös rahvaan palkat - nousukierteessä )

[ ... palkansaajat ulosmittaavat urakalla takavuosien palkkamalttia, joka nosti Suomen vientitoiminnan ennätyksiin - mahdollistaen kulutuskasvun vailla vertaa. Ensin (vienti)yritysten tuloksista mittasivat omistajat osinkoina ja sitten johtajat nousevina palkkoina, palkkioina ja optioina ... ]

Suomi on käytännössä täysin vientitoiminnasta riippuvainen maa. Ulkomaankauppa on miltei puolet bruttokansantuotteestamme. Puolet energian raaka-aineista tuodaan ulkoa, kuten monet muutkin raaka-aineet, koneet, laitteet ja investointitavarat. Lisäksi meille niin rakkaat autot tuodaa 100 prosenttisesti.

Tuonti maksetaan tunnetusti viennillä. Globalisaatio ajaa kilpailun sellaiselle tasolle, että meillä tulee olla jatkuva tuote-, innovaatio-, keksintö- ja menetelmäkehitys päällä pärjätäksemme muille, erityisesti nouseville idän kansantalouksille.

Kilpailukyvyn yksi mittari on kustannustehokkuus. Palkat sivukuluineen ovat osa kustannuksia. Tänä vuonna rikottiin useiden vuosien palkkamaltti, jotka kiteytyivät tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin. Tämän vuoden irroitettu "tuporatkaisu" saattaa olla kohtalokas löytöretki ymmärrykseen, mitä palkkakustannukset merkitsevät kilpailukyvyssä.

Vienti, tuonti kuin markkinataloutemmekin kulminoituu tänä päivänä kasvun lukuihin. Meidän on tunnollisina kuluttajina otettava osaa ostotalkoisiin, jolla ylläpidämme kasvua, joka mitataan määrissä ja rahassa. Onkin tärkeää, että kasvamme - näin huudetaan kaikista linnakkeista: Eduskunnasta, hallituksesta, ministeriöistä, Suomen Pankista, teollisuudesta, kotitalouksista ja vieläpä kunnistakin - kaikkialla pitää vain kasvaa.

Mitä enemmän kasvamme, sitä enemmän olemme riippuvaisia tuonnista ja sen sen "maksumiehestä" - viennistä. Riippuvuutemme ulkomaantoiminnoista kasvaa entisestään. Olemme hitsautuneet markkinarahan toiveunimaailmaan, verkostoihin, joita ei valvo tai ei pysty valvomaan kukaan. Olemme rahan ja tavaravirtojen armoilla. Näillä virroilla on vain yksi hokema - se on kasvun ja globalisaation hokema.

Mikäli suomalaiset haluaisivat irtiottoa pelastaakseen ympäristönsä, sielunsa ja yhteishengen, tulisi meidän omavaraistaa toimintaamme. Nyt me EU-politiikan vuoksi menetämme tuotanto-osia, joista Kekkosen aikakaudella ei oltaisi keskusteltu puolella sanallakaan.

Suomi on riittävän suuri maa tuottaakseen miltei kaiken sen tarpeellisen mitä elinehtoihimme kuuluu - tosin näin joutuisimme kaventamaan kulutusjuhlaamme, ehkä "innoittelu parkkeja" Lempäälän malliin ei rakennettaisi niin paljon. Ehkä kyläkaupat eivät kasvaisi tavararöykkiöitä muistuttaviksi kiinalaisten tuotteiden kulutuselämyskeskuksiksi.

Jos nyt kuitenkin haluamme pitää kiinni kulutusiloittelun hulluista päivistä, on meidän valvottava kilpailukykyämme. Herää vain kysymys, miksi juuri nyt tapahtuu kilpailukyvyn ulosliputus. Muistattakoon, että jo muutama vuosi sitten yhtiöiden osinkoja nosteltiin, palkkioita koroteltiin ja niin bonuksia kuin optioetuuksia ajattelemattomasti jaeltiin. Oliko/ onko nyt "rahvaan" vuoro kartuttaa ostovoimaansa?

Tilastot kertovat erinomaisesti kuinka positiivisesti vienti-tuontibalanssi on toiminut. Olemme vieneet kuin viimeistä päivää. Yhtiöt ovat kartuttaneet omaisuuseriään ulkomailla omistaen enemmän kuin koskaan, voittoja vyöryy halpakustannusmaiden "tileiltä" - samalla olemme "tahtomattamme" osallistuneet kehitysyhteistyöhön siirtäen suomalaista ostovoimaa kapeamman leivän tovereille.

Olemmeko liiaksi tuudittautuneet kohta lankeaviin historiallisen suuriin perintöihin, unohtaen, että suurimmalla osalla perinnöistämme on tasearvo, joka voi myös romahtaa - asunnot, mökit, autot ja metsät, kaikella on dynaamisesti kysynnästä riippuva tasearvo. Viime kädessä ruoka, riittävän puhdas ympäristö ja vireä sekä utelias mielenlaatu ratkaisevat pelin. Nämä olisivat meille parhaita perintöjä huomisellemme.


Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE [23212]


ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com

..............................................

Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
( kuvia saa käyttää vapaasti kirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2007 )

Kuva 1
---
http://www.panoramio.com/photo/5247092 ---

Teksti
Ennen suomalaiset tekivät kaiken itse - vain kahvi ja tupakkikin tuotiin, jos ei kukkaruukussa kasvanut. Kuvan hirretkin käsin veistettynä talo kuvastaa uutteruutta, nokkeluutta ja tahdon voimaa, emme eläneet vielä kulutusjuhlailoittelun aikakautta. Silti ihmiset olivat onnellisempia kuin tänään. Tehtiin töitä, jatkettiin sukua ja suunniteltiin huomista. Talon nimi on Rebulia.

Kuva 2
---
http://www.panoramio.com/photo/5247097 ---

Teksti
Suomi on erityisesti tuontienergiasta riippuvainen ja koko liikkumisemme perustuu öljytuotteisiin. Tuuli on noussut suurimpaan suosioon, sillä se on täysin puhdasta ja päästötöntä. Purjeveneiden valtakausi oli satoja vuosia. Tuontipolttoaineella on siirelty tavaroita ja ihmisiä vasta noin reilu 100 vuotta. Kuva Loviisasta.

Kuva 3
---
http://www.panoramio.com/photo/5247108 ---

Teksti
Suomessa on noin reilut kaksi miljoonaa henkilöautoa. Autot ovat meidän varallisuuden, piilotetun mieskunnon, menevyyden ja tavoiteltavuuden mitta. Autot on aina tuotu ulkoa, ... muutama Saab koottiin Uudenkaupungin tehtailla. Autokantamme on yksi Euroopan vanhimmista. Autot ovat myös merkittävä päästölähde ja ulkomaankaupan vajeellistaja. Kuvan "1956" löytyi Helsingin Torni hotellin vierestä.

Kuva 4
---
http://www.panoramio.com/photo/5247114 ---

Teksti
Suomi on aikakautensa teräsmies - meillä menee pinnallisesti hyvin, mutta sisus ruostuu. Suomi tasapainoilee tuonnin ja viennin ohuella langalla, jonka sidos koko kansantalouteen on niin hyvässä kuin pahassa erittäin suuri.

Kuva 5
---
http://www.panoramio.com/photo/5247140 ---

Teksti
Suomen Pankissa on Akseli Gallen-Gallelan tunnettu teos, jossa siveellinen tyttö koettaa vältellä vakaan Väinämöisen otetta. Rikkautemme on laajat vesistöt, joiden puhtaus on jotain uutta monille kasvaville kaukoidän tiikerivaltioille. Kuinka paljon Suomi jaksaa ottaa puhtaustarveturisteja sotkemaan ympäristöämme.

Kuva 6
---
http://www.panoramio.com/photo/5247157 ---

Teksti
Nokian vaikutus kaikinensa on Suomelle suurempaa kuin arvaammekaan. Nokia vie laadun, osaamisen ja innovoinnin viestiä suomalaisuudesta. Nokia tekee suurimmat voitot kuitenkin Kiinasta. Eduskunta tulevaisuusvaliokuntansa suulla haikailee uutta "nokiaa" - sitä me emme saa, mutta ympäristöteollisuus voi olla klusteri, mistä ammennamme uutta työtä, suunnittelua ja kauppaa - löytyykö nyt Suomesta yhteishenkeä klusterin perustamiseksi? Ympäristöarvot ovat nousemassa ihmiskunnan etusijalle, ja tämä taannee, että lamassakin tämä Ympäristöteollisuus ry tuo menestystä maallemme.

Kuva 7
---
http://www.panoramio.com/photo/5247172 ---

Teksti
Kokoomuksen Katainenkin vaatii kasvua. Jää nähtäväksi mitä merkitsi kaikkinensa Kataisen verhotut lupaukset ja pään nyökytykset hoitajille heidän palkoistaan, kun Tehy on nyt irtisanoutumassa konsensuksesta, jota ennen siivitti Tupo. Mitä merkinnee tämä kuuluisa "500 euroa". Demarit räksyttävät tahollansa - kuinka käy valtiovarainministeri Jyrki Kataisen rock´n roll?

Kuva 8
--
http://www.panoramio.com/photo/5247192 ---

Teksti
Kansanedustajatkin puhuvat kädet viuhuen - kyseessä oli hiukan sivuraiteelta ymmärretty tiestön omistajuus, kun hallitus kaavailee vanhan TVH:n yhtiöittämistä. Edustaja Virtanen liikehtii pöntössä kuuluisa baskeri päässään täysistunnossa, jossa salissa oli kourallinen kuulijoita. Virtanen haluaa mielen maltin kasvua yksityistämisissä.

Kuva 9
---
http://www.panoramio.com/photo/5247213 ---

Teksti
Kokoomuksen edustaja se varsinkin kädet heiluen julisti kasvun politiikkaa, tosin kamppaillen oppositiota vastaan, kun he moukaroivat puheenjohtaja Kataista, jonka ajatellaan "luvanneen" vaali-innoissaan kasvua hoitohenkilökunnan palkkoihin.

Kuva 10
---
http://www.panoramio.com/photo/5247236 ---

Teksti
Demareiden oppositiorivt pitivät. Edustajat kävivät Kokoomuksen kimppuun kuin herhiläiset. Pitivät Kokoomusta syypäänä, kun kansa irtosi Tupo-konsensuksesta lupaillen holtittomia "palkkalupauksia".

Kuva 11
---
http://www.panoramio.com/photo/5247239 ---

Teksti
Espoolaisia tituleerataan Suomen vahaaja kuninkaiksi. Onnistuu se Savonlinnassakin. Auto on ollut kansakuntamme pyhä lehmä, mm. sen kalliin hinnan vuoksi. Kasvun hegemonia ilmentyy hyvin autoistamme, mm. citymaasturit kuvaavat potenssitarvettamme. Näyttämisen halu on suuri, mutta kuinka käy ympäristömme kun kulutimme vuosimiljoonaiset öljyt sadassa vuodessa? Mm. kallistuva kulkuenergia vaatii korkeampia palkkoja, jotta saamme kasvavat kilometrit kustannetuiksi.

Kuva 12
---
http://www.panoramio.com/photo/5247258 ---

Teksti
Elintason nousu tuotattaa rapuja aina Kiinasta saakka, kun omat eivät riitä. Kasvun talous on kaikkialla ympärillämme. Ruoka pitää aina tulla läheltä ja mieluusti samalta kielialueelta. Kotimainen ruoka saa olla kalliimpaa kuin muualta tuotu - omavaraisuudella on hintansa, mutta myös turvallisuutensa.