Näytetään tekstit, joissa on tunniste KILPAILUKYKY. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste KILPAILUKYKY. Näytä kaikki tekstit

lauantaina, marraskuuta 16, 2013

Euroopan Unioni ja Saksa

EU-Euroopan voimamies on Saksa. Saksa on ollut useaan otteeseen koko Euroopan talousmoottori ja vientitykki. Saksa hallitsi myös ylivoimaisella suunnitelmallisuudella Eurooppaa – nielaisten idästä liian suuren ”perunan” … voima katosi hetkellisesti Venäjän pakkasaroille 1942-1944.

Tänään Saksa on EU-Bryssel byrokraattien tikun nokassa. Saksa tuottaa itselleen liikaa ylijäämää, ”muiden kustannuksella” ja muun muassa alhaisella minimipalkkajärjestelmällä. Kuinka paljon EU-Bryssel uskaltaa ”ojentaa” suurinta maksumiestä ja eurooppalaisen osaamisen käyntikorttia?

Saksassa on aina ymmärretty, että osaaminen on se ”taikasana”, jolla pärjätään – esimerkiksi oppisopimus-/ mestarifilosofia siirtää osaamisen, yrittämisen ja säntillisyyden tietoutta yksilöllisesti – synnyttäen osaajien verkoston, jolla yli 80 miljoonainen kansa on aina noussut, jopa tuhkasta 1].

1] Saksan 1000 vuotinen kolmas valtakunta 1933-1945


Miksi Saksa on väkevä?

Tämä kysymys jäytää ranskalaisia, italialaisia ja muita jotka mieluusti ottavat yhteisestä haavista saksalaisten nettoeuroja omaan valtio- ja yhteiskuntarakenteeseen. Sanotaan, että ilmainen raha laiskistaa; ehkä se on niin, jos katsomme esimerkiksi Espanjaa, Kreikkaa ja Italiaa?


Mikä on saksalaisten salaisuus,

sellainen salaisuus, joka nyt kirvoittaa bryssel-byrokraatteja löytämään jotain sellaista Saksan talousluvuista, että kannattaa suurimman nettomaksajan tilikirjoille käydä. Liittokansleri Angela Merkel on osoittautunut jäätävän systemaattiseksi, kun puhutaan Saksan omista eduista – jotka valuvat myös muiden EU-jäsenmaiden eduksi ja hyödyksi – monien mielestä liian hitaasti valuen.


Kreikka operaatiossa Saksa on ollut johdonmukainen,

velka on maksettava – pankkeja on tuettava, jottei omat saksalaiset ”euroopan vakauspankit” horjahtele. Kreikkalaiset jo kaivelevat historiaa ja Saksan ”ikeitä”, kun hekin joutuivat aikoinaan Wehrmacht jyrän alle.


Ase- ja isoveljemme

Meillä Suomessa katsellaan isoveljeä ja entistä aseveljeä ”rakastunein silmin” - tämän Merkel on huomannut meidän pääministeri Jyrki Kataisen silmistä ja avittaneekin Jyrkiä korkeaan EU-virkaan – kun Kataisen maa alkaa meillä kotona liikaa jalkoja polttelemaan. Jyrkin poistuessa Brysseliin – meille kotimaahan jäänee vain kysymys: ”Oliko meillä varaa ylläpitää Kataisen hallitusta noinkin pitkään?2]
2] Onko meillä varaa ylläpitää Kataisen sextettihallitusta? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=926989 - IL/il]


Saksa on Euroopan veturi ja voima,

jota esimerkiksi Kiinassa arvostetaan korkeimmalle tasolle. Kiinalaiset muistavat hyvin 1930 -luvulta, kun Saksan kolmas valtakunta auttoi kiinalaisia japanilaisten ahdistelulta. Kiinassa Adolf Hitler ei aiheuta mitään väristyksiä eikä intohimoja – historiaa katsotaan pragmaattisesti – tosiasiat tunnistaen.


Uuden maailman talousveturi on Kiina –

joka ajaa USA:n ohi, tai joillain mittareilla on jo sen tehnyt. Saksa oivalsi asian yhtenä ensimmäisenä – esimerkiksi Wolkswagen konserni on suuurin Kiinan länsiautovalmistajista. Saksa toimitti maailman ainoan maglev -leijujunan Shanghaihin. Edellinen Saksan liittokansleri Schröder teki historiallisen kauppaväännön Siemensille – tuota maglev -junaa pidetään parhaana Saksan käyntikorttina Kiinassa.


Eurooppalainen puolustusliitto - Venäjällä

Saksa haluaa todellisuudessa muodostaa oman Eurooppa keskeisen puolustusliiton – yhdessä Venäjän kanssa; ehkei me Euroopassa niinkään tarvita USA:n sateenvarjoa, jonka varjo on jättänyt meidät toisen viulun soittajaksi.

Euroopan turvallisuusajattelu onnistuu parhaiten, kun Saksa ja Venäjä ovat samalla puolella – niin kauan kuin Itämeren alittavassa kaasuputkessa virtaa kaasua Saksaan, on meillä Keski- ja Pohjois-Euroopassa rauha.


...
Suomi kulkee Saksan sävelpolkua

hyvä niin, sillä Saksa on ollut viimeisen 100 vuoden aikana ainoa kansakunta, joka on meitä täyden hädän hetkellä auttanut – ensin vuonna 1918 – aina maihinnousulla Lahteen saakka, seuraavaksi 1940 helmikuussa, kun Adolf Hitler ilmaisi ystävällisen tiukasti kolleega Josif Stalinille, että jätetään Suomi rauhaan (Talvisota päättyi maaliskuussa 1940); estipä Hitler Venäjän pyrkimykset vielä syksyllä 1940 – sanoen, että Suomi on siirtynyt Saksan kolmannen valtakunnan vaikutuspiiriin.


Kolmanen kerran Saksa auttoi meitä 1944,

kun marsalkka C.G.E. Mannerheim vaati presidentti Risto Rytiä pyytämään Hitleriltä sotilaallista, taloudellista ja ruoka-apua – apu tuli, Ryti erosi ja Mannerheim irtisanoi Ryti-Hitler sopimuksen – syntyikö tässä petoksellinen pakkotilanne Suomelta Saksan suuntaan – päättäkööt tämän historiantutkijat.


Neljännen kerran Saksa auttoi Suomea taloudellisesti 1994,
[Eläköitynyt valtiovarainministeriön korkein virkamies Raimo Sailas paljasti tämän ”tietäjistä” ensimmäisenä – HS Kuukausiliite 6/2103 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147391-tapaus-raimo-sailas - [US_P/il]

kun rahamme olivat lopussa ja Maailmanpankin holhous kurkisti nurkan takaa; olimme huonommassa tilanteessa kuin Kreikka tänään. Saksalainen pankki järjesti lainoituksen ja velkojemme maksu ulkomaille saattoi jatkua normaalina. Maksoimme myöhemmin sovitusti kaikki velkamme korkoineen Saksaan.


...
Saksa ansaitsee EU-euro-euroopan de facto johtajan tittelin

nyt on hyvät keinot vähissä ja niinpä tarvitsemme poikkeustilanteen voimaa ja määrätietoisuutta – olemmehan maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa ja Kiina etenee – kaikilla rintamilla. Tuolla rintamalla on syytä olla suomalaisina ja saksalaisina mukana.


Entinen aseveljemme 3] on jälleen talous- ja osaamisveljemme – liittykäämme saksalaiseen osaamisallianssiin – entistä tiukemmin. Samalla saamme lisäetumatkaa Venäjän pyrkimyksillemme ja Kiinassa pärjäämme paremmin saksalaisten mukana – rinnan tai alihankkijana.



Ilkka Luoma

BLOGs | 26175 | 2834 | 2595 |

...
ALUS - IL


doc.: merkelin_saksa_16112013.doc – OpenOffice Writer


724 | 6567

lauantaina, lokakuuta 13, 2007

Nostammeko liikaa palkkojamme - kuinka käy ostovoiman?

Oppositio pontevasti heiluu ja pyristelee hallitusta vastaan - "mehän sanoimme" jne... - hedelmällinen oppositiopolitiikka on rakentavaa, kriittistä ja hallitusta herättelevä, ei naurattava - Virtanen epäili tiestön siirtyvän ulkomaalaisten haltuun. Toki kohdallansa liputti 500 lapulla, jolla ilmeisesti vihjaistaan Kokoomuksen Kataisen suuntaan lupauksista, joita ei pidetty?
Hallituspuolue Kokoomuus intoillen heiluu ja paasaa yksityisomistajuuden ja -yrittäjyyden puolesta. Kokoomusaktivisti eduskunnassa selostaa kädet heiluen miksi Kokoomus teki historiaa järjestäessään jotqain sellaista hoitajille, jota ei ole koskaan ennen tapahtunut - aivan, onko kansakunta menossa kohti kateuden loukkua, kun TEHY vaatii yli 20% ja Super tyytyi n. 11 prosenttiin? Mikä oli Kataisen verhottu lupaus ja sen vaiktus koko kansakuntaan, kun TEHY pontevoitui mahdollisiiin joukkoirtisanomisiin, joka jää vielä nähtäväksi - jokainen jäsen on kuitenkin yksilö ja huoli perheestä , ukosta ja lapsista kalvaa mieliä, jos ei työtä olekkaan---

: < ----- tämän linkin alta paljastuu pääministeri Matti Vanhanen, joka lupaa, että hallitus ei anna lisärahaa hoitajien lisäpalkkoihin - puolustaen salakavalasti Kataisen päänmenoksi mystistä "lupausta" kuuluisasta "500 euroa kuussa" - oliko Kataisen ajattelematon ja letkauksena heitetty vaalienalusjuttu ratkaiseva teko, kun Katainen valtiovarainministeriksi pääsi? Mikä oli todellinen tieto Kataisen kuuluisasta lupauksesta - oliko se lupaus, vai haluaako todellakin nyt "rahvas" ulosmitata sitä menestystä, jota jo omistajat ja johtajat ovat rokottaneet ylisuurina palkkoina, palkkioina ja optioetuuksina, jotka joissain tilanteissa olivat historiallisen suuria...

.............................
ORIG Fri, 12th Oct. 2007
( osingot, palkkiot, optioetuudet ja vihdoin myös rahvaan palkat - nousukierteessä )

[ ... palkansaajat ulosmittaavat urakalla takavuosien palkkamalttia, joka nosti Suomen vientitoiminnan ennätyksiin - mahdollistaen kulutuskasvun vailla vertaa. Ensin (vienti)yritysten tuloksista mittasivat omistajat osinkoina ja sitten johtajat nousevina palkkoina, palkkioina ja optioina ... ]

Suomi on käytännössä täysin vientitoiminnasta riippuvainen maa. Ulkomaankauppa on miltei puolet bruttokansantuotteestamme. Puolet energian raaka-aineista tuodaan ulkoa, kuten monet muutkin raaka-aineet, koneet, laitteet ja investointitavarat. Lisäksi meille niin rakkaat autot tuodaa 100 prosenttisesti.

Tuonti maksetaan tunnetusti viennillä. Globalisaatio ajaa kilpailun sellaiselle tasolle, että meillä tulee olla jatkuva tuote-, innovaatio-, keksintö- ja menetelmäkehitys päällä pärjätäksemme muille, erityisesti nouseville idän kansantalouksille.

Kilpailukyvyn yksi mittari on kustannustehokkuus. Palkat sivukuluineen ovat osa kustannuksia. Tänä vuonna rikottiin useiden vuosien palkkamaltti, jotka kiteytyivät tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin. Tämän vuoden irroitettu "tuporatkaisu" saattaa olla kohtalokas löytöretki ymmärrykseen, mitä palkkakustannukset merkitsevät kilpailukyvyssä.

Vienti, tuonti kuin markkinataloutemmekin kulminoituu tänä päivänä kasvun lukuihin. Meidän on tunnollisina kuluttajina otettava osaa ostotalkoisiin, jolla ylläpidämme kasvua, joka mitataan määrissä ja rahassa. Onkin tärkeää, että kasvamme - näin huudetaan kaikista linnakkeista: Eduskunnasta, hallituksesta, ministeriöistä, Suomen Pankista, teollisuudesta, kotitalouksista ja vieläpä kunnistakin - kaikkialla pitää vain kasvaa.

Mitä enemmän kasvamme, sitä enemmän olemme riippuvaisia tuonnista ja sen sen "maksumiehestä" - viennistä. Riippuvuutemme ulkomaantoiminnoista kasvaa entisestään. Olemme hitsautuneet markkinarahan toiveunimaailmaan, verkostoihin, joita ei valvo tai ei pysty valvomaan kukaan. Olemme rahan ja tavaravirtojen armoilla. Näillä virroilla on vain yksi hokema - se on kasvun ja globalisaation hokema.

Mikäli suomalaiset haluaisivat irtiottoa pelastaakseen ympäristönsä, sielunsa ja yhteishengen, tulisi meidän omavaraistaa toimintaamme. Nyt me EU-politiikan vuoksi menetämme tuotanto-osia, joista Kekkosen aikakaudella ei oltaisi keskusteltu puolella sanallakaan.

Suomi on riittävän suuri maa tuottaakseen miltei kaiken sen tarpeellisen mitä elinehtoihimme kuuluu - tosin näin joutuisimme kaventamaan kulutusjuhlaamme, ehkä "innoittelu parkkeja" Lempäälän malliin ei rakennettaisi niin paljon. Ehkä kyläkaupat eivät kasvaisi tavararöykkiöitä muistuttaviksi kiinalaisten tuotteiden kulutuselämyskeskuksiksi.

Jos nyt kuitenkin haluamme pitää kiinni kulutusiloittelun hulluista päivistä, on meidän valvottava kilpailukykyämme. Herää vain kysymys, miksi juuri nyt tapahtuu kilpailukyvyn ulosliputus. Muistattakoon, että jo muutama vuosi sitten yhtiöiden osinkoja nosteltiin, palkkioita koroteltiin ja niin bonuksia kuin optioetuuksia ajattelemattomasti jaeltiin. Oliko/ onko nyt "rahvaan" vuoro kartuttaa ostovoimaansa?

Tilastot kertovat erinomaisesti kuinka positiivisesti vienti-tuontibalanssi on toiminut. Olemme vieneet kuin viimeistä päivää. Yhtiöt ovat kartuttaneet omaisuuseriään ulkomailla omistaen enemmän kuin koskaan, voittoja vyöryy halpakustannusmaiden "tileiltä" - samalla olemme "tahtomattamme" osallistuneet kehitysyhteistyöhön siirtäen suomalaista ostovoimaa kapeamman leivän tovereille.

Olemmeko liiaksi tuudittautuneet kohta lankeaviin historiallisen suuriin perintöihin, unohtaen, että suurimmalla osalla perinnöistämme on tasearvo, joka voi myös romahtaa - asunnot, mökit, autot ja metsät, kaikella on dynaamisesti kysynnästä riippuva tasearvo. Viime kädessä ruoka, riittävän puhdas ympäristö ja vireä sekä utelias mielenlaatu ratkaisevat pelin. Nämä olisivat meille parhaita perintöjä huomisellemme.


Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE [23212]


ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com

..............................................

Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
( kuvia saa käyttää vapaasti kirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2007 )

Kuva 1
---
http://www.panoramio.com/photo/5247092 ---

Teksti
Ennen suomalaiset tekivät kaiken itse - vain kahvi ja tupakkikin tuotiin, jos ei kukkaruukussa kasvanut. Kuvan hirretkin käsin veistettynä talo kuvastaa uutteruutta, nokkeluutta ja tahdon voimaa, emme eläneet vielä kulutusjuhlailoittelun aikakautta. Silti ihmiset olivat onnellisempia kuin tänään. Tehtiin töitä, jatkettiin sukua ja suunniteltiin huomista. Talon nimi on Rebulia.

Kuva 2
---
http://www.panoramio.com/photo/5247097 ---

Teksti
Suomi on erityisesti tuontienergiasta riippuvainen ja koko liikkumisemme perustuu öljytuotteisiin. Tuuli on noussut suurimpaan suosioon, sillä se on täysin puhdasta ja päästötöntä. Purjeveneiden valtakausi oli satoja vuosia. Tuontipolttoaineella on siirelty tavaroita ja ihmisiä vasta noin reilu 100 vuotta. Kuva Loviisasta.

Kuva 3
---
http://www.panoramio.com/photo/5247108 ---

Teksti
Suomessa on noin reilut kaksi miljoonaa henkilöautoa. Autot ovat meidän varallisuuden, piilotetun mieskunnon, menevyyden ja tavoiteltavuuden mitta. Autot on aina tuotu ulkoa, ... muutama Saab koottiin Uudenkaupungin tehtailla. Autokantamme on yksi Euroopan vanhimmista. Autot ovat myös merkittävä päästölähde ja ulkomaankaupan vajeellistaja. Kuvan "1956" löytyi Helsingin Torni hotellin vierestä.

Kuva 4
---
http://www.panoramio.com/photo/5247114 ---

Teksti
Suomi on aikakautensa teräsmies - meillä menee pinnallisesti hyvin, mutta sisus ruostuu. Suomi tasapainoilee tuonnin ja viennin ohuella langalla, jonka sidos koko kansantalouteen on niin hyvässä kuin pahassa erittäin suuri.

Kuva 5
---
http://www.panoramio.com/photo/5247140 ---

Teksti
Suomen Pankissa on Akseli Gallen-Gallelan tunnettu teos, jossa siveellinen tyttö koettaa vältellä vakaan Väinämöisen otetta. Rikkautemme on laajat vesistöt, joiden puhtaus on jotain uutta monille kasvaville kaukoidän tiikerivaltioille. Kuinka paljon Suomi jaksaa ottaa puhtaustarveturisteja sotkemaan ympäristöämme.

Kuva 6
---
http://www.panoramio.com/photo/5247157 ---

Teksti
Nokian vaikutus kaikinensa on Suomelle suurempaa kuin arvaammekaan. Nokia vie laadun, osaamisen ja innovoinnin viestiä suomalaisuudesta. Nokia tekee suurimmat voitot kuitenkin Kiinasta. Eduskunta tulevaisuusvaliokuntansa suulla haikailee uutta "nokiaa" - sitä me emme saa, mutta ympäristöteollisuus voi olla klusteri, mistä ammennamme uutta työtä, suunnittelua ja kauppaa - löytyykö nyt Suomesta yhteishenkeä klusterin perustamiseksi? Ympäristöarvot ovat nousemassa ihmiskunnan etusijalle, ja tämä taannee, että lamassakin tämä Ympäristöteollisuus ry tuo menestystä maallemme.

Kuva 7
---
http://www.panoramio.com/photo/5247172 ---

Teksti
Kokoomuksen Katainenkin vaatii kasvua. Jää nähtäväksi mitä merkitsi kaikkinensa Kataisen verhotut lupaukset ja pään nyökytykset hoitajille heidän palkoistaan, kun Tehy on nyt irtisanoutumassa konsensuksesta, jota ennen siivitti Tupo. Mitä merkinnee tämä kuuluisa "500 euroa". Demarit räksyttävät tahollansa - kuinka käy valtiovarainministeri Jyrki Kataisen rock´n roll?

Kuva 8
--
http://www.panoramio.com/photo/5247192 ---

Teksti
Kansanedustajatkin puhuvat kädet viuhuen - kyseessä oli hiukan sivuraiteelta ymmärretty tiestön omistajuus, kun hallitus kaavailee vanhan TVH:n yhtiöittämistä. Edustaja Virtanen liikehtii pöntössä kuuluisa baskeri päässään täysistunnossa, jossa salissa oli kourallinen kuulijoita. Virtanen haluaa mielen maltin kasvua yksityistämisissä.

Kuva 9
---
http://www.panoramio.com/photo/5247213 ---

Teksti
Kokoomuksen edustaja se varsinkin kädet heiluen julisti kasvun politiikkaa, tosin kamppaillen oppositiota vastaan, kun he moukaroivat puheenjohtaja Kataista, jonka ajatellaan "luvanneen" vaali-innoissaan kasvua hoitohenkilökunnan palkkoihin.

Kuva 10
---
http://www.panoramio.com/photo/5247236 ---

Teksti
Demareiden oppositiorivt pitivät. Edustajat kävivät Kokoomuksen kimppuun kuin herhiläiset. Pitivät Kokoomusta syypäänä, kun kansa irtosi Tupo-konsensuksesta lupaillen holtittomia "palkkalupauksia".

Kuva 11
---
http://www.panoramio.com/photo/5247239 ---

Teksti
Espoolaisia tituleerataan Suomen vahaaja kuninkaiksi. Onnistuu se Savonlinnassakin. Auto on ollut kansakuntamme pyhä lehmä, mm. sen kalliin hinnan vuoksi. Kasvun hegemonia ilmentyy hyvin autoistamme, mm. citymaasturit kuvaavat potenssitarvettamme. Näyttämisen halu on suuri, mutta kuinka käy ympäristömme kun kulutimme vuosimiljoonaiset öljyt sadassa vuodessa? Mm. kallistuva kulkuenergia vaatii korkeampia palkkoja, jotta saamme kasvavat kilometrit kustannetuiksi.

Kuva 12
---
http://www.panoramio.com/photo/5247258 ---

Teksti
Elintason nousu tuotattaa rapuja aina Kiinasta saakka, kun omat eivät riitä. Kasvun talous on kaikkialla ympärillämme. Ruoka pitää aina tulla läheltä ja mieluusti samalta kielialueelta. Kotimainen ruoka saa olla kalliimpaa kuin muualta tuotu - omavaraisuudella on hintansa, mutta myös turvallisuutensa.