Mitkä ovat Matti Vanhasen perimmäiset tarpeet ja päämäärät?

Eduskunnan uudessa osassa heijastelee huomisen politiikan hoidon - siis yhteisten asioiden - uusi aalto. Kuinka hyvin täällä toteutuu kansakunnan perimmäiset tahtotilat, jäävät nähtäväksi. Nyt valitaan eduskunta ja seuraavien neljän vuoden aikana näemme kuinka toiveemme toteutuvat näissä vallan portaikoissa ja herrahisseissä. Tuleeko edustajistamme meidän palvelijoita ja työntekijöitä, kuten heille annetut valtakirjat pitäisivät määrittämän.

_________________________

[ ... YLE 1.n Lauantaiseura haastatteli 24.2. pääministeri Matti Vanhasta oletuksella, että kansa valitsee Keskustan suurimmaksi puolueeksi, koska Vanhasta haastateltiin kuten jo etukäteen valittua Vanhanen II hallituksen pääministeriä, tosin Vanhanen itse mainitsi kamppailun käytävän SDP:n ja Keskustan välillä ... ]

Kuinka pitkälle kanslaisten olisi hyvä tietää ja ymmärtää millaisen henkilön he valitsevat eduskuntaan ja mahdolliseksi uudeksi pääministeriksi? Dilemma, joka on syntyy yksityisyyden hyvin perustellusta suojasta sekä suuressa mielenkiinnossa olevasta sensaatiokirjoittelusta toisen henkilökohtaisena arviona - on merkille pantavaa. Kuinka paljon henkilö omasta yksityisyydestään peilaa tapojaan yhteisten asioiden hoitoon, on jo kansalaisia kiinnostava seikka.

Matti Vanhanen on peruskansalainen, aikaisempi puolijournalisti, joka on valmennettu hyvin meneillään olevaan vaalitaisteluun. Mitään merkittävää uutta ei puheesta silti heijastunut. Päämääränä on jatkaa omaa aloitettua linjaa, jossa toimitusjohtajan rooli on korostunut ja sisällöltään hämärtynyt. Eurooppalaisena toimitusjohtajana Vanhanen saisi todellisen osakeyhtiön selvitystilaan nopeasti, sillä osakeyhtiöiden kuten muidenkin yritysten vahvuudet ja menestykset lähtevät työntekijöistä ja heidän motivaatiosta, kannustuksesta, huolehtimisesta sekä lujasta johtajuudesta.

Suomi nimisessä "osakeyhtiössä" työntekijä - so. kansalainen voi monin paikoin huonosti, koska meneillään on jatkuva "YT-neuvottelu" kuinka yhteisöön kuulumisen oikeuksia jaetaan ja mahdollisuuksia järjestellään. On perusteltua sanoa, että "Suomi osakeyhtiössä" on satoja tuhansia tipahtaneita, luopuneita ja osattomiksi jääneitä - tuo määrä on suurempi, mitä subjektiivisesti - sumean logiikan läpi katselevat - nykyhallituksen vastuunkantajat näkevät. Siinä mielessä Vanhanen on toimitusjohtaja tyyppiä, sanoaessaan haastattelussa tulos tai ulos -menetelmän olevan yksi instrumentti hallitustyöskentelyssä - olisiko juuri tuolla instrumentilla vieraantunut ja syrjäytynyt 300-400.000 suomalaista paitsioon ja tukiverkostojen ulkopuolelle? Toisaalta nykyiset oikeat osakeyhtiöt surutta ulkoistavat työt ja laittavat vanhat tekijänsä kilometritehtaalle - tässä Vanhasen ihastelemaan toimitusjohtaja sanaan rakastuminen voi olla kohtalokasta. Ei ne vaalipuheet, vaan hallitustyöskentelyn teot.

Lauantaiseurassa pidettiin lähtökohtana, että loppusuoralla ovat Keskusta ja SDP. Matti Vanhasta pidetään jo nyt valmiina jatkavana pääministerinä, vaikka Vanhasen sanoin yhtään ääntä ei ole annettu. Kansalaiset pitävät suurta valtaa käsissään, ja jo pelkästään perinteellinen "nukkuvien puolue" voi aktivoituessaan kääntää hallituskokoonpanon täysin ennakoitua vastakohtaisemmaksi. Liian aikainen "valtiomiesmäinen" ja galluppeihin tuudittautunut asenne voi kohtalokkaasti muodostua käännekohdaksi, sillä kansalaiset ovat oikeutetusti kerran neljässä vuodessa herkimmillään ja välittävät tuntonsa numeroina äänestyslippuihin. Paikkoja hallituksessa on vielä turha jaella, ei Keskustan eikä SDP:n.

YLE otti asenteeksi olla Vanhasen takana, siksi kiltti oli Lauantaiseuran haastatteluyritelmä [Hannu Lehtilä]. Keskustelusävy oli jo kumarrus vanhan siirtymiseksi uudeksi, minkään muuttumatta. YLE valitsi säilyttäjän roolin haastattelun juonnossa. Vasta kansalaiset ratkaisevat asetelmat. Onkin oletettavaa, että kansalaisten havaitessa puoluepolitiikan jyräysmenetelmät, kääntävät he selkänsä koko nykykaltaiselle puolueajattelulle - jo nyt käy suuri joukkopako puoluejäsenyyksistä.

Kansakunta valmistautuu kansalaisaktivismiin ja ohjaksien aktiivisempaan käsiin ottamiseen. Huomisen systeemeissä ei valittu hevonen juoksekkaan mielivaltaisesti, vaan jatkuvan seurannan ja vaikuttamisen myötä kansalainen ottaa suoravaikuttamisen menetelmät ohjatakseen valittujaan aktiivisemmin koko nelivuotiskauden.

Matti Vanhanen on säilyttäjä, joka on ulkoiselta habitukseltaan rehellinen julkiasussaan, puhe on selkeää miltei sisällyksetöntä tyypillispoliittista riskitöntä sananvalintaa. Kuinka helposti sanotut sanat muuntuvat jää laajemmalta nähtäväksi. Hyvänä esimerkkinä ajatusmielialojen muutoksesta oli Vanhasen toteamus Sipoo-Helsinki kysymyksen siirrosta sittenkin uudelle hallitukselle, nyt ei löytynytkään aikaa sen käsittelyyn edes toimitusministeriössä. Sipoo liikkeen saamaa laaja kansalaiskannatus - jopa Helsingissä, jossa tutkimusten mukaan enemmistö ei halua Sipoosta liitettäviä osia - muutti Vanhasen ajatukset pelkona äänten menetyksestä. Vanhanen on asettunut suuren Helsingin puolelle maanvaltauksessa pientä maaseutumaista kuntaa vastaan. Vanhanen otti Sipoo kysymykseen viisaan aikalisän. -- Kuinka paljon Vanhasen ajatukset ja teot muuttuvat, kun todelliset vaikeudet kasautuvat kansankunnan ohjastamiseen? Nythän tapahtuneet taloudelliset menestykset ovat johtuneet pitkälti hallituksesta riippumattomista tekijöistä.

Eduskuntavaalit lähestyvät ja kansalaiset siirtyvät uurnille - toivottavasti runsaslukuisina - valitsemaan itselleen ylimenokauden hallituksen, sillä vasta neljän vuoden kuluttua veri punnitaan. Seuraava nelivuotiskausi menee yliheittona vanhoilla taseilla sekä varannoilla. Uusi galluptodennäköinen hallitus ei tulle tekemään merkittäviä päätöksiä. Mikäli taas kansa antaa vahvan valtakirjan uudistajille, saamme erilaisen räväköitäkin päätöksiä tekevän hallituksen. Nyt ovat kuitenkin vastakkainen perinteellisyys ja miltei perinteellisyys - uuden kansalaisaktiivisuuden kausi eduskunnassa alkaa vasta neljän vuoden kuluttua.

Ilkka Luoma
KESKUSTELU ---- TIEDE

http://ilkkaluoma.blogspot.com
__________________________
Kuva:
DSC_4614.JPG. 17. elokuuta 2006, klo 14:57. Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin yhteydessä.

Kuvalinkki:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/400554958/ --

Kuvateksti:
Eduskunnan uudessa osassa heijastelee huomisen politiikan hoidon - siis yhteisten asioiden - uusi aalto. Kuinka hyvin täällä toteutuu kansakunnan perimmäiset tahtotilat, jäävät nähtäväksi. Nyt valitaan eduskunta ja seuraavien neljän vuoden aikana näemme kuinka toiveemme toteutuvat näissä vallan portaikoissa ja herrahisseissä. Tuleeko edustajistamme meidän palvelijoita ja työntekijöitä, kuten heille annetut valtakirjat pitäisivät määrittämän.

Kansalaisyhteiskunta hylkää nykyisen puoluepolitiikan seuraavien kahdeksan vuoden aikana

Alkanut kultaisen sian vuosi kiinalaisessa kalenterissa 17. helmikuuta 2007 aloittaa lopullisesti napaisuuden siirron Tyynen valtameren yli Aasiaan ja Kiinaan. Suomen kiinalaiset järjestivät ensimmäisen kerran Uuden Vuoden juhlansa Suomessa. Hyvää ja läheistä yhteistyötä kuvasti meidän ja heidän värein maalatut lohikäärmeet, joita kannattelivat niin suomalaiset kuin kiinalaisetkin. Suomi on uusien kumppanien valintatilanteessa. Suomen Kiina-Suomi seura oli myös kiinalaisten vuosijuhlan järjestelyissä mukana.

Suomalaisille urheilu on tärkeä yhteenkuuluvuuden luoja. Suomen sisäisessä jääkiekko-ottelussa kohtasivat pääkaupunkiseudun rahajoukkue Jokerit ja savolaisten Kalpa. Raha hävisi tällä kertaa yhteishengelle ja tsempille. Savolaiset voittivat rehdillä ja yritteliäällä pelillä kymmenen kertaa rikkaamman helsinkiläisseuran. Voitto lähtee viime kädessä yrittämisestä, yhteenkuuluvuudesta ja päämäärästä sekä halusta saavuttaa päämäärä. Pieni voi mainiosti nujertaa suuren, kuten tässäkin kävi, Kalpa voitti Jokerit 4-1.

Koijärviliike oli uranuurtaja jo pari kymmentä vuotta sitten. Luonto ja taloudelliset oppiarvot eivät juuri koskaan kohtaa. Rahan liikkeet ovat miltei aina vastoin luontoa ja tämän sisäistä harmoniaa. Ihminen on rahan liikkeiden aisankantajana vastoin luontoarvoja. Kuvassa harvinaisen kaunis järvimaisema Espoon Nuuksiosta. Tämä kansallispuisto on monille ihmisille henkireikä talouden juoksupyörästä. Espoo on ymmärtänyt ylläpitää viherkeuhkoa kaikille pääkaupunkiseutulaisille. Mainittakoon, että Sipoo Helsingin itäpuolella voisi olla toinen keuhko meille stressaantuneille kaupunkilaisille. Ville Komsi oli kansalaisaktivismin yksi esikuvista rohkeilla suoratoimillaan virka- ja rahavaltaa vastaan. Maailma on nyt muuttumassa ymmärtämään Villen työn arvon.

[ ... YLE elää ajassa kansakunnan iholla etukäteen kertoessaan ajankohtaisohjelmissaan kansalaisliikkeista Koijärviliikkeestä lukien (pe. 23.2.). Pioneerina toiminut Ville Komsi olisi nyt hovikelpoisena valmis uudelleen ottamaan osaa yhteisiin asioihin ... ]

Nykymallinen poliittinen eduskunnan suurensalin istumajärjestys jakaa kansalaisia keinotekoisiin blokkeihin, salissa olematta merkittäviä ohjelmallisia eroja huomisen hoitamisesta huomioon ottamisen menetelmillä. Mieluumminkin voitaisiin sanoa yhtäläisyyksistä, joissa vain lauseiden sanallisten pieneroavaisuuksien hiuksen hienot erot erittelevät vasenta oikeasta.

Tämän päivän painotus on kasvu; hyvinvoinnin kasvu, talouden kasvu, vapaa-ajan kasvu ja elämän helppouden kasvu sekä eniten ihmiseen vaikuttavana tekijänä automaation kasvu. Huomisen kansalaisyhteiskunta suoravaikutteisena korostaa osallistumista, luontoarvoja, henkistä ja alueellista autonomiaa, lähialuetuotantoa, täystyöllisyyttä ja ennen kaikkea hyväksymistä kutakin soveltuvimpaan ryhmään saaden arvostusta olemassa olostaan ja osaamisestaan.

Markkinatalous ajaa globalisaatiota suhteettomine kuljetuksineen ja varastoimisen labyrintteineen. EU-alueella on menossa varsinainen rekkaralli ilman minkäänlaista logiikkaa tai huomioimista kokonaisuutena - mittareina ovat hetkellinen tuotos, kustannukset yhdessä mittauspisteessä ja kustannusten siirto toisille momenteille ja tuotantonumeroille. Raha on nyt ratkaisijan roolissa; raha on hyvä renki, mutta tunnetusti huono isäntä.

Kansalaisvaikutteesta vapaa markkinaorientoitunut valtalehdistö säestää poliittista nykykarttaa kukin tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti - täälläkin rakennetaan tämän päivän informaatiota kaupallisten etuisuuksien nimissä. Suuret mainostajat ja markkinoijat, kuten lehtitalojen omistusrakenteet määräävät linjoista, jotka enimmillään ajavat päämääriä suuren kansan mielipiteiden vastaisesti. Valtalehdistössä on menossa ajopuuna syöksy valtapiirien patoränneihin ajaen mm. turvallisuusoppejaan menneisyyden aallonharjoilla.

Huomisen päivän informaatiossa ja mediassa kansakunta ottaa näkyvämpää ja suorempaa roolia keskinäiseen kansalaisviestintään. Kansalaisesta kasvaa kehittymisen myötä varteenotettava tiedontuottaja, johon nykytekniikat langattomuuksina jokaisen taka- ja povitaskusta mahdollistavat. Kansalaisvaikute kasvaa ja yhä useampiin tapahtumiin otetaan osaa suoraan, kuten Ville Komsi pioneerina aloitti Koijärvellä taistelun yhteiskunnan rahamekanismeja vastaan luonnon säästämisen etuja ajaen.

Kansalaisten omistama YLE eduskuntaohjattuna kuroo välimatkaa suoravaikuttamisen iholle. YLE hakee ymmärrystä miksi nykymallisiin talouskärventyneisiin maailman ohjausmalleihin pitää saada paikallisempi, kansalaistavampi ja yhtenäistävämpi kehityksen linja, jossa ihminen toimijana koetaan osaksi luonnonjärjestystä. YLE on astumassa kansan pariin hakien välitöntä yhteyttä ihmisiin, jotka käytännössä jo nyt maksavat koko sen tapahtumaketjun, missä spekulantit kasvattavat ahneuden mekanismeilla omaa yksinapaista kulutuksen madrahokemaa.

Suomi on kansalaistottelevaisuuden mallimaa. Me emme nouse barrikadeille. Me olemme toistaiseksi hyväksyneet vakuuttelut vallassa olevalta hallitukselta, että hyvin menee, tietäen kuitenkin, ettei hyvin mene. Rahalla mittaus on muodostunut sokeuden kulmapisteeksi. Sokeus avautuu todellisuutena rävähtäen silmien eteen alastomana näkynä yksinäisyydestä, osallistumattomuudesta, erakoitumisesta ja päämäärättömyydestä ajopuuajelehtimisena ilman yhteenkuuluvuutta ja joukkoihin kuulumisen tuntua.

Huominen arki avautuu nopeasti, kun menetämme keskimäärin hyvin palkattuina perustyötämme halvempien toverien tehdassaleihin. Seuraavaksi mm. Kiinassa 340.000 joka vuosi valmistuvaa yhtä pätevää insinööriä saapuu osaksi maapalloistuneen markkinatalouden työkentille imaisemaan töitä puolta pienemmällä palkalla. Nämä uhkakuvat ovat todellisia. Me olemme pieni kansakunta, joka turvaa todellisuudessa vain itse itsensä. Me olemme täydellisen riippuvaisia viennistämme (puolet bkt:sta), meidän tuotteiden ja palveluiden tulee olla parempia aina sen mukaisesti, mitä ne ovat kalliimpia.

Huomista ei voida jakaa nyt. Meidät on jo nyt varustettu yhdellä maailman suurimmista ekojalanjäljistä; kulutamme yksinkertaisesti liikaa. Huomisen tie on säästämisen tie - meidän on pakko vähentää kaikkea välitöntä ja välillistä turhuutta. Vastuun ja ymmärryksen kokonaisuudesta on kasvettava mittoihin, jotka sopusointuvat luonnon kantokykyyn.

Me emme ole yksin täällä. Maapalloa jakaa 6,5 miljardia muuta ihmistä. Länsimaat, eurooppalaiset ja amerikkalaiset etunenässä ovat osuutensa jo ottaneet ja nyt jaamme ulkoistumisina, työpaikkasiirtoina ja toimeliaissiirtoina sitä aiemmin ahnehdittua kasvuraaka-ainetta muille kehittyville maille, nyt on heidän vuoronsa.

Pallollamme on menossa maailmanlaajuinen resurssien, raaka-aineiden ja työvoiman täysuudelleenjako. Meille jää nyt sopeutumisen aikakausi - tämä vuosisata on kaukoidän ja Kiinan vuosisata. Kiinalaisilla alkoi erityinen kultainen sianvuosi, joka on vain kerran 60. vuodessa - tunnetusti he ovat enneherkkiä ja uskovat loputtoman positiivisuutensa ratkovan meidän silmissä heidän massiiviset ympäristö- ja kaupungistumisen ongelmat. Suomi lähestyy osaltansa myös uusia valintoja kumppaneiden etsinnässä.

Nykyinen entisen maailman puoluepolitiikka on muutoskyvytön. Se elää menneisyydessä uskoen kaltaisemme taloudellisen hyvinvoinnin kasvuun, elämän automatisoitumiseen helpottamaan työtämme, liikkumistamme kuin myös turvallistamaan lintukotoamme luonnolle tunnistamattomaan muotoon.

Huomisen arvoja ovat osallistuminen, joukkoon kuuluminen ja hyväksytyksi tuleminen. Näillä elämän arvoilla saavutetaan luontaista sietokykyä oppia hyväksymään materia- ja energiakuluksemme alentaminen merkittävästi - sillä maapallollinen vastuunkanto alkaa sieltä, missä tämä talouden materiaalinen kasvukulutus synnytettiin.

Meillä eurooppalaisilla on nyt vastuunkantovuoro, jonka EU aloitti uusilla päästövähennystavoitteilla. Koko EU saa yhtenäisyyden synnytetyksi julistamalla historiallisen yhteiskuntaongelmien tuote- ja palvelukehityksen käyntiin nyt ja heti - sen nostaen maanosamme takaisin osaajien joukkoon, missä massiiviset ympäristöongelmat lieveilmiöineen padottiin, eristettiin ja eliminoitiin.

Huominen politiikka on kansalaisvaikuttamista suoraan - kansa ottaa enemmän ohjia omiin käsiinsä ja rakentaa mekanismit uudelle hallintojärjestelylle. Taloudeltaan yhtenäistyvä Eurooppa ei silti poista kansallisia kokonaisuuksia, vaan oma ympäristö ja kanssaihmiset säilyttävät omaa keskinäisyyttään. Edustamista tarvitaan, mutta huomisen järjestelmissä sillä on jatkuva valvonta ja vaihtotakuu koko kaudeksi. Ja lopulta Maamme laulua on mukava kuunnella.

Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com

______________________
Kuva 1:
DSC_6928.JPG. 17. helmikuuta 2007. Copyright by Ilkka Luoma 2007. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuvalinkki 1:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/399987713/ --

Kuva 2:
IMG_0226.JPG. 22. helmikuuta 2007. Copyright by Ilkka Luoma 2007. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuvalinkki 2:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/399987722/ --

Kuva 3:
B0002784.JPG. 28. toukokuuta 2005. Copyright by Ilkka Luoma 2005. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuvalinkki 3:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/400006796/ --

Kuvateksti 1:
Alkanut kultaisen sian vuosi kiinalaisessa kalenterissa 17. helmikuuta 2007 aloittaa lopullisesti napaisuuden siirron Tyynen valtameren yli Aasiaan ja Kiinaan. Suomen kiinalaiset järjestivät ensimmäisen kerran Uuden Vuoden juhlansa Suomessa. Hyvää ja läheistä yhteistyötä kuvasti meidän ja heidän värein maalatut lohikäärmeet, joita kannattelivat niin suomalaiset kuin kiinalaisetkin. Suomi on uusien kumppanien valintatilanteessa. Suomen Kiina-Suomi seura oli myös kiinalaisten vuosijuhlan järjestelyissä mukana.

Kuvateksti 2:
Suomalaisille urheilu on tärkeä yhteenkuuluvuuden luoja. Suomen sisäisessä jääkiekko-ottelussa kohtasivat pääkaupunkiseudun rahajoukkue Jokerit ja savolaisten Kalpa. Raha hävisi tällä kertaa yhteishengelle ja tsempille. Savolaiset voittivat rehdillä ja yritteliäällä pelillä kymmenen kertaa rikkaamman helsinkiläisseuran. Voitto lähtee viime kädessä yrittämisestä, yhteenkuuluvuudesta ja päämäärästä sekä halusta saavuttaa päämäärä. Pieni voi mainiosti nujertaa suuren, kuten tässäkin kävi, Kalpa voitti Jokerit 4-1.

Kuvateksti 3:
Koijärviliike oli uranuurtaja jo pari kymmentä vuotta sitten. Luonto ja taloudelliset oppiarvot eivät juuri koskaan kohtaa. Rahan liikkeet ovat miltei aina vastoin luontoa ja tämän sisäistä harmoniaa. Ihminen on rahan liikkeiden aisankantajana vastoin luontoarvoja. Kuvassa harvinaisen kaunis järvimaisema Espoon Nuuksiosta. Tämä kansallispuisto on monille ihmisille henkireikä talouden juoksupyörästä. Espoo on ymmärtänyt ylläpitää viherkeuhkoa kaikille pääkaupunkiseutulaisille. Mainittakoon, että Sipoo Helsingin itäpuolella voisi olla toinen keuhko meille stressaantuneille kaupunkilaisille. Ville Komsi oli kansalaisaktivismin yksi esikuvista rohkeilla suoratoimillaan virka- ja rahavaltaa vastaan. Maailma on nyt muuttumassa ymmärtämään Villen työn arvon.

Ihminen kautta-aikojen on halunnut erottautua ja olla myös kokemassa samankaltaisuutta

Vaihtoehtonuoret istuvat erillään valtavirrasta erottuakseen massasta. Merkistö, kettingit, "mainosjulisteet" [tässä: tulipalon sammuttaja] ja muut erilaistumisvälineet korostuvat kokonaisuudessa, jota myös käyttäytyminen ja esiintyminen sävyttävät. Lordi kokosi ilmaisesiintymiseensä Suomen suurimman yleisön musiikitapahtumana toukokuussa 2006. Kuvan henkilöitä kehoitettiin järjestysvallan myötä kohteliaasti poistumaan oman turvallisuuden nimissä - näin tapahtuikin, ilman mitään rähinöitä ja mellakoita. Ihmiset ovat kautta aikain koristautuneet saadakseen yhteenkuuluvuusryhmänsä hyväksyntää ja osallistumisoikeutta. Evoluutiossa on aina ollut osallisena markkinointi ja omien toimintamahdollisuuksien myynti lajikumppaneille ja/tai yhteenkuuluvuusryhmillensä.
________________

[ ... moni isä ja äiti kauhistelevat, kun perheen nuoriso otattaa reikiä eri keho-osiinsa ja koristautuvat renkaisiin, metalleihin, nappeihin - niin navassa, huulessa kuin rivinä korvissa. Joukkohenki on purrut, erilaistuminen ja erottuminen on nyt in - vaikka kunkin yhteenkuuluvusryhmä asettaa "tiukat rajat ja säännöt" ... ]

Vuosituhansia ihmiset ovat koristelleet itseään markkinoidakseen valtaa, voimaa, viisautta tai jotain pyhää ja uhkaavaa - osoittaen erottautumista toisistaan. Kenraalit koristautuvat kiiltäviin merkkeihinsä ja punkkarit nostavat hiuksensa pystyyn, kuten koira karvansa, kun on vihainen tai peloissaan - ollakseen esimerkiksi uhkaavan näköinen.

Afrikassa eräät heimot venyttävät huulensa lautasilla ollakseen voimallisempia, sukupuolisesti kiinnostavampia ja toisiaan kiihottavia. Toiset taas venyttävät kaulaansa ollakseen ylevämpiä tai tiukkaavat ja kuristavat jalkateriään ollakseen sirompia ja naisellisempia, viehättääkseen isäntäänsä ja herraansa.

Kemikaliot ovat täynnänsä puikkoa, purkkia, pulloa, suihketta ja voidetta, päämääränä löytää ihmisestä jotain uutta erottuakseen toisista, saadakseen itsetuntoa ja ollakseen kaunis, sillä jokaisella on tarve saada tunnustetta ja hyväksyntää. Samalla tavalla nuoret hakevat rajojaan ja tunnustelevat ympäristönsä reaktioita, odottaenkin ehkä ojennusta alitajunnassaan, jolloin syntyisi ymmärrys, että välittämistä ja huolehtimista on sittenkin olemassa.

Ihminen varustaa itseään, toiset muskeleilla salilta, toiset tietämyksenä ja viisautena kirjoista. Osa rakentaa julkikuvaansa muurien taakse talojensa näyttävyytenä. Hyväksyttävyyttä rakennetaan myös ladon kokoisilla maastureilla, joilla ei ole mitään käytännön käyttöä kaupungeissa, mutta niissäkin on koristautumisen meininki. Arvostusta haetaan merkkikellolla ranteessa tai Brioni-puvulla huolellisin leikkauksin peittämässä elintasokummun ääriviivoja - ja jälleen tavoitteena on olla haluttavampi, näkyvämpi ja hyväksyttävämpi.

Ihminen ja eläimet röyhistävät, pöyhistävät ja pullistavat ollakseen pelottavampia, uhkaavampia, mielenkiintoisempia ja puolustavampia - hyväksymättömyyden pelon ollessa takana viimeisenä ajatuksena omasta pienuudesta. Kiilto, välkehtiminen ja uhkaava murina tuplaputkista nelivedon ulvoessa liikennevaloista synnyttää kanssakulkijoissa kateutta, pistosta ja yrittämisen uhoa mentaliteetilla - "enhän jälkeen voi jäädä, vaan minun vuoroni tulee, odota vain". Kateus kalvaa ja kirvelee. "Miksi talvipakkasella juuri tuolla parkkiruutunaapurilla on bensalämppäri, - minä vaan raaputan ja raaputan ja tuo pahuksenmoinen kiipeää valmiiksi lämpimään autoon".

Kaikella noilla edellä mainituilla on yksi yhteinen piirre - se on erottautuminen, oli se sitten metallirengas silmäkulmassa tai tuplaputket auton takapuolessa. Meillä on näyttämisen halu, me markkinoimme itseämme, kuten se afrikkalainen neito, joka venytti korviinsa reiät, repeytymisen uhallakin. Urosmetso taas levittää takaosastonsa sulkasadon näytiksi koppelolle, joka kyyhkysen lailla kujertaen tutkailee uroksellista kykyä ja taistelutahtoa - olisiko siinä se minun tehogeenisekoittaja?

Niin se ihminenkin markkinoi itseään kohennusvälineillä saadakseen haluamaansa; on push- ja pef-uppia, on kohottajaa sekä kutistajaa, on väriä, tuuhentajaa ja kohentajaa - kaikki vain siksi, että se tuntuu mukavalta olla hyväksytty ja edes joskus aiheiden ja katseiden keskipiste. Se silmäkulmassa killuva metallirenkulakin tyttären silmäkulmasta lähtee ajallaan, kunhan löydetään se oma sielun sisus ja - mielenrauha ymmärryksestä, että minä olen sittenkin aina ainutlaatuinen jo omana itsenänikin :-)

Ilkka Luoma
KESKUSTELU ---- TIEDE

ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com/

Kuva:
DSC_2199.JPG. 26. toukokuuta 2006, klo 18:13. Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuvalinkki:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/384215046/ --

Kuvateksti:
Vaihtoehtonuoret istuvat erillään valtavirrasta erottuakseen massasta. Merkistö, kettingit, "mainosjulisteet" [tässä: tulipalon sammuttaja] ja muut erilaistumisvälineet korostuvat kokonaisuudessa, jota myös käyttäytyminen ja esiintyminen sävyttävät. Lordi kokosi ilmaisesiintymiseensä Suomen suurimman yleisön musiikitapahtumana toukokuussa 2006. Kuvan henkilöitä kehoitettiin järjestysvallan myötä kohteliaasti poistumaan oman turvallisuuden nimissä - näin tapahtuikin, ilman mitään rähinöitä ja mellakoita. Ihmiset ovat kautta aikain koristautuneet saadakseen yhteenkuuluvuusryhmänsä hyväksyntää ja osallistumisoikeutta. Evoluutiossa on aina ollut osallisena markkinointi ja omien toimintamahdollisuuksien myynti lajikumppaneille ja/tai yhteenkuuluvuusryhmillensä.

Kokoomus jakaa kansalaiset ikäluokkiin äänestyksessä

Eduskuntaan valinta tapahtuu ruohonjuuritasolta. Kansalaiset puntaroivat luottamusta, lupauksia, karismaa ja yleistä habitusta - kuinka kukin ehdokas hänelle sopisi. Kansakunnalla on kerran neljässä vuodessa mahdollisuus olla keskipisteessä, se on juuri nyt. Kuinka hyvin Kokoomus menestyy kahdella keihään kärjellä, jää kansalaisten ratkaistavaksi. Eräät kansalaiset myös ratkaisivat eduskunnan edessä olevien makasiinien ennen aikaisen kohtalon. Päätökset olivat otettu omiin käsiin. Tulevissa eduskuntavaaleissa toivotaan suurta aktiivisuutta ja korkeaa äänestysprosenttia. Seuraavat neljä vuotta ratkaisevat meidän huomisen suunnan - äänestä ja vaikuta!

[ ... Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen on epäilemättä rehellisin, innokkain, yritteliäin ja vakuuttelevin omasta sopivuudestaan pääministeriksi, ikäluokastaan huolimatta. Kataisen kämmenet ovat Koivoston, mutta kipristelevä vakuuttelu takavuosien Väyrystä ... ]

Suomi käy eduskuntavaaleihin hyvin herkullisista lähtökohdista, jossa Kokoomus tulee ratkaisemaan kahden keihään politiikalla kansan jakaantumisen kahtia: passivoitunut nuoriso antanee ääniä vakuuttelevalle Kataiselle ja vuosi vuodelta vankistuva ja aktivoituva varttunut väki taas valitsee luotettavuutta tavoittelevan Niinistön. Muistettakoon kuitenkin, että Suomessa ei ole nyt pääministerivaali, se on poliitikkojen oma keksintö.

YLE 1:n Lauantaiseura haastatteli Jyrki Kataista kiusaten Niinistöllä, vaaligallupeilla ja ikärasismilla. Muistettakoon, että 1990-luvulla Keskustan Esko Aho nousi pääministeriksi maakunnasta 36-vuotiaana. Suomen kansa on aina palkinnut "poljetut ja parjatut" - näin myös Katainen saanee ylimääräisen piristeen maratonjuoksulle pääministeriksi pääministerin paikalle. Kansalaiset palkitsevat myös nykyisen pääministerin, vaikkakin ilkeämieliset huhut kertovat Keskustan tilanneen pyytämättä ja saaneen yllätyksenä vaalikiihdyttimen jo hyvissä ajoin internetin keskustelupalstoilta ja tekstiviestittelystä.

Kokoomus on omalla vedenjakajallaan välivaaleissaan. Eläkeläiset tulevat ratkaisemaan monta eduskuntapaikkaa omalla aktiivisuudellaan ja tämä suosii Sauli Niinistöä. Kansalaiset ovat jo antaneet kyselytutkimuksissa mielipiteensä pääministeristä, yllätys ei ole Niinistön suosio, mutta yllätys on Erkki Tuomiojan suosio ohi nykyisen valtiovarainministerin, puolueensa puheenjohtajan Eero Heinäluoman.

Katainen on innokas, yritteliäs ja ehkä hivenen liikaa vakuutteleva. Korosteet ovat selkeissä vaalilupauksissa ja puolueen vaaliohjelmassa, joka itseasiassa on normaalia puoluepolitiikkaa helisevin lausein ilman konkretiaa. Jokainen puolue osaa sanoa: Lisää rahaa opiskelijoille, lisää vanhuushoivaa, lisää yritteliäisyyttä, lisää ahkeruutta työpaikoille ja lisää innovaatioita turvaamaan meille niin tärkeää ulkomaanvientiä. Ei ole temppu lausua näin, sen sijaan on temppu saada ihmiset tekemään niin. Ei ne puheet vaan teot.

Kukaan poliitikko ei ole kertonut eväitä, kuinka liian monissa kansalaisissa vaikuttava alakulo, yksinäisyys, erakoituminen ja yrittämisen puute ja herpaantuminen - siis yksinkertaisesti yliväsyminen puretaan. Nämä eväät eivät edes aina vaadi rahaa. Kansakunnassa on puutetta uskosta, luottamuksesta, yhteenkuuluvuudesta ja joukkoon hyväksymisestä. Näihin tarpeisiin tarvitaan oikeita karsimaattisia aidosti asioista kiinnostuneita ehdokkaita, joille edustajan tehtävä olisi kutsumus. Kutsumus ei saa kohdistua kansanedustajan palkkaan, valtaan ja omien etujen vaikutusmahdollisuuksiin vaan äänestäjiin.

Missä ovat vastuunkantajat, jotka eivät lupaa mitään muuta kuin kuuntelua ja osallistumista ollen äänestäjien "iholla" läpi koko edustajakauden. Toimenpiteet ja ratkaisut tapahtuvat sitten itse suuressa salissa ja valiokuntatyöskentelyssä. Suurin tavoite ja itse lupaus pitäisi syntyä äänestäjiltä mahdollismman suurena äänestysaktiivisuuden toteutumana.

Ilkka Luoma
KESKUSTELU ----- TIEDE
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=15577

Kuva:
DSC_2034.JPG. 6. toukokuuta 2006, klo 12:03. Copyright by Ilkka Luoma. Kuvaa saa käyttää vapaasti yllä olevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuvaliite:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/392805337/ --

Kuvateksti:
Eduskuntaan valinta tapahtuu ruohonjuuritasolta. Kansalaiset puntaroivat luottamusta, lupauksia, karismaa ja yleistä habitusta - kuinka kukin ehdokas hänelle sopisi. Kansakunnalla on kerran neljässä vuodessa mahdollisuus olla keskipisteessä, se on juuri nyt. Kuinka hyvin Kokoomus menestyy kahdella keihään kärjellä, jää kansalaisten ratkaistavaksi. Eräät kansalaiset myös ratkaisivat eduskunnan edessä olevien makasiinien ennen aikaisen kohtalon. Päätökset olivat otettu omiin käsiin. Tulevissa eduskuntavaaleissa toivotaan suurta aktiivisuutta ja korkeaa äänestysprosenttia. Seuraavat neljä vuotta ratkaisevat meidän huomisen suunnan - äänestä ja vaikuta!

Nato intoilijat yrittävät nyt Venäjästä uhkaa Suomelle

Moskovassa vietettiin suuren isänmaallisen sodan päättymisen 60-vuotisjuhlia toukokuussa 2005 Punaisella torilla. Tämä sota tunnetaan myös toisena maailmansotana. Venäjän presidentti Vladimir Putin laski seppeleen kahden toisen valtion päämiehen kanssa; oikealla puolella oli USA:n presidentti George W. Bush ja vasemmalla puolella Kiinan presidentti Hu Jin Tao. Järjestys oli mielenkiintoinen. Moskovan Punainen tori on ottanut vastaan suuret aseparaatit, nyt Venäjän armeija on suuressa muutoksessa - Putin haluaa sen pääsevän lähemmäksi nykyaikaisia armeijoita - ja nyt siitä on tehty eräissä piireissä uhka Suomelle.

[ ... muutamat lehdet Suomessa hoksasivat, että Venäjä on uusimassa kalustoltaan vanhentunutta armeijaansa. Nato intoilijat haikailevat siitä syntyvän uusi keino saada Suomen kansaa Naton taakse... ]

Maapallon kokonaisvarustelumenoista USA edustaa yli puolta. Viimeisen sadan vuoden aikana USA on ollut eniten sotia käynyt kansakunta. USA käyttää enemmän rahaa asevoimiinsa kuin seuraavat Kiina, Venäjä, Intia, Saksa, Englanti, Ranska ja koko muu Eurooppa yhteensä. Nyt Venäjästä halutaan vihjailla Suomelle uhkatekijää.

Venäjä ja Putin koetetaan saada uhaksi vetoamalla tiedustelutietoihin, joissa on huomattu, että Venäjä satsaa Pietarin alueen puolustamiseen, Kuolan niemimaalle ja Suomenlahden laivaväylien turvaamiseen. Nyky Venäjällä on vähän laivaväyliä maailman markkinoille - Venäjä elää viennistä ja nimenomaan öljystä, kaasusta ja muista raaka-aineista. Venäjä luonnollisesti haluaa turvaa näille kauppareiteilleen ja mm. kaasuputkelleen Saksaan.

Viimeisen vuoden aikana eräät menneen ajan äänitorvet ovat innostuneet esittämään vanhoja teesejä Venäjän karhusta ja niistä uhista, mitä Suomi voisi kokea nimenomaan idästä. Nato kohkaaminen on harvinaisen intomielistä ja itsepäistä. Suomen kansa on sanonut kyllästykseensä saakka selkeän ei - Natolle.

Erityisesti suurin sanomalehti, vastaavan päätoimittajansa Janne Virkkusen kynällä ajaa Natoa kansalaisten mieliin pääkirjoituksissaan. Gallupit huutavat jatkuvasti kansalaisten kielteistä Nato kantaa - suomalaiset ovat hyvin ymmärtäneet, ettei Venäjä muodosta uhkaa vaan mahdollisuutta. Venäjä on jo nyt Suomen suurimpia kauppakumppaneita ja nimenomaan itäinen Suomi odottaa paljon Karjala-yhteistyöltä.

Muutamat merkittävien sanomalehtien päätoimittajat ovat pohdinnoissaan päätyneet kannattamaan USA:n johtaman Nato-liittoutuman olevan se suurin vakuutus Suomelle. Lähempi tarkastelu tosin tuo esille muutamia huolestuttavia tekijöitä. USA on maapallon sotaisin kansa, jonka armeijaa on harjoitettu viimeiset vuosikymmenet jatkuvasti. USA on ainoita valtioita, joka käy suvereenien toisten valtioiden kimppuun, jopa kyseenalaisin perusteluin. USA operoi kaikilla mantereilla kasvattaen sotilaallista mahtiaan kaupallisuutensa varmistamiseksi. USA Nato-kärkitoimijana herättää vihamielisyyttä, osin syyttään, monissa maailman maissa, johtuen kaupallisista päämääristä, joissa kehitys- ja kehittyvien maiden raaka-ainevarannot ovat systemaattisesti siirretyt maailman suurimmille kulutusmarkkinoille aikaansaamaan maailman suurimmat saaste- ja ilmastopäästöt.

Venäjä on suurvalta, vielä nimeksi, mutta se on raaka-aineiden suurvalta, jonka lähteistä mm. EU elää suuressa riippuvuussuhteessa. Venäjä tulee epäilemättä käyttämään tilanteen hyväksensä, kuten kaikki suurvallat tavallansa ja perinteillänsä. Kaupallisiin hegemoniapyrkimyksiin voidaan vastata tuotekehityksellä, innovaatioilla ja elämäntapamuutoksilla. Venäjä on EU:n ja Kiinan raaka-ainevarasto ja tulee keräämään tarvitsemiaan tuotekehitysinvestointeja maahansa kasvattamalla luottamustaan. Muistaako kukaan suomalainen milloin Venäjä olisi katkaissut kaasun tulon Suomeen?

Kun Helsingin Sanomien Janne Virkkunen huomasi, etteivät kansalaiset muuta näkemyksiään Nato-vastaisuudestaan, keksi hän pääkirjoituksiinsa vedoksi Venäjän varustautumisen - siitä tehtiin mahdollinen uhka, jonka avulla uskotaan Natoa työnnettävän kuin käärmettä piippuun kansalaistemme hyväksyttäväksi. Suomen kansa on lukenut kirjoitukset hyvin ja ymmärtää, ettei Venäjän varustautuminen uhkaa millään tavoin Suomea. Onkin aiheellista esittää Janne Virkkuselle kysymys: Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen, erityisesti kun me emme edes kuulu Natoon? Mikä on Suomen muodostama uhka Venäjälle?

Suomelle on sen sijaan uhkana Nato-operaatiot. Espanja kärsi päätöksistään mennä Irakiin sotaan, minkä vaikuttimet sodanjulistuksena USA:lta edellyttivät hyvin arveluttavia, jopa valheellisia perusteluja. Tulisiko Suomen myös syyttään kärsiä Nato-veturin USA:n virheellisistä päätöksistä? Pitäisikö Suomen osallistua arveluttaviin vapautusoperaatioihin kaikkialla maailmassa? Voisi myös kysyä, mihin Suomi Natoa tarvitsee?

Suomi tulee saamaan suurimman arvostuksen ja kunnioituksen uudesta liittoutumattomuudesta ja todellisista rauhanturvaamisjoukoista - Suomi sotilasliitoista puolueettomana toimijana saa arvostuksen kaikista maista, tällöin meillä ei ole Nato- eikä muitakaan rasitteita. Meitä ei voida boikotoida, me voimme harjoittaa puolueettomana maana kaikein parhaiten kauppaa kaikkien kanssa. Huomisen supervalta Kiina arvostaa Suomen liittoutumattomuutta. Puolueettomuutemme tuo aivan erityisiä mahdollisuuksia huomisen maailman suurimmille markkinoille - Kiinaan.

Suomi menestyy myös Venäjän erityistuntijana. Meidän tulisi muistaa, että emme ole puhtaasti länsimainen maa, vaan olemme myös sekoitus itää satojen vuosien perintönä. Meillä Suomessa on ainutlaatuinen ominaisuus, mitä mm. Ruotsilla ei ole. Me nimittäin olemme kyenneet taistelemaan miltei mahdottomissa olosuhteissa yhtä maailman suurinta maata vastaan - ja tämän nykyinen Venäjä tietää. Suomi selvisi Saksan avulla ja tänään nimenomaan Venäjä toimii läheisemmin juuri Saksan - EU-eurooppaveturin kanssa. Suomen parhaat rauhantakeet syntyvät Saksasta ja Venäjältä.

Suomi voi solmia läheiset tekniset, huollolliset ja yhteistoiminnalliset suhteet Euroopan Nato-joukkoihin, kuten se voisi myös harjoittaa yhteistyötä myös Venäjän ja Ruotsin armeijan kanssa. Suomen huominen on Nato-vapaavyöhyke jo perinteellisenä lännen ja idän rajavaltiona halliten niin itäiset kuin läntisetkin puolustusdoktriinit.

Ollakseen uskottava Suomen on varustettava oma armeijansa vastaamaan sitä arvostusta, mitä Suomen kansa haluaa ja edellyttää kansalaistemme ainoalta todelliselta turvalta viimeisen hädän hetkellä.

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com

KESKUSTELU --- TIEDE

Kuva:
B0002934.JPG. 22.toukokuuta 2005, klo 20:44 [FI-time]. Copyright by Ilkka Luoma 2005. Kuvaa saa käyttää vapaasti yllä olevan tekstin kanssa.

Kuvaliite:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/392351245/ --

Kuvateksti:
Moskovassa vietettiin suuren isänmaallisen sodan päättymisen 60-vuotisjuhlia toukokuussa 2005 Punaisella torilla. Tämä sota tunnetaan myös toisena maailmansotana. Venäjän presidentti Vladimir Putin laski seppeleen kahden toisen valtion päämiehen kanssa; oikealla puolella oli USA:n presidentti George W. Bush ja vasemmalla puolella Kiinan presidentti Hu Jin Tao. Järjestys oli mielenkiintoinen. Moskovan Punainen tori on ottanut vastaan suuret aseparaatit, nyt Venäjän armeija on suuressa muutoksessa - Putin haluaa sen pääsevän lähemmäksi nykyaikaisia armeijoita - ja nyt siitä on tehty eräissä piireissä uhka Suomelle.

Arvostukset kohtaavat rahanteossa ja kulutuksessa - Wahlroos kerää sijoittajia kuin hunaja mehiläisiä

Kasvun portaat ylös tai alas - metroliukuportaat kulutuksen juhlamekassa. Nousu- tai laskuhuuma kurkkii mainostauluista, jotka kaikki kannustavat kuluttamaan enemmän ja enemmän. Markkinamekanismin liukuportaat kiidättävät ihmisiä entistä nopeammin, kiihkeämmin ja useammin kulutuksen alttareille, kuten portaiden yläpäässä avautuva Kamppi kaupunkikone satoine kassakoneineen. Mikä on tämä kiihkeyttävä voima, jolla syömme huomisen edellytykset jo tänään?

[ ... talous, voittojen tavoittelu ja kasvun hokemat lisäävät maallista kunnioitusta ihmisiä kohtaan, jotka tekevät rahaa ja sitten rahalle rahaa. Sampo Oyj:n konsernijohtaja Björn Wahlroos kerää kunnioitusta kaikesta siitä, mikä hiljalleen rapauttaa ja tuhoaa koko ympäristöämme... ]

Markkinatalous on kaikkinensa täysin vastakkaista toimintaa kuin luonnon omat lait, joissa vain välttämättömyys kohtaa ravintona kasvulle toteuttamaan uutta kasvua vain uusina sukupolvina. Ihminen hoksasi jo muinoin, että maasta saa enemmän kuin on elämälle tarpeellista - näin mahdollistui muukin toiminta kuin vain ravinnon etsintä ja suvunjatkaminen.

Markkinataloudessa ihannoidaan kykyä tehdä ostovoimaa - tuolla ostovoimalla lisäämme ympäristökuormaa tunnetuin seurauksin. Ihmisen toiminta on kuluttavana ja keräävänä lajina ainutlaatuista. Vain ihminen kerää ympärilleen ostovoimansa, siis kulutuskykynsä, muistomerkkejä ilmaukseksi omasta arvosta ja erilaisuudesta.

Juuri nyt uutisoinnissa kohkataan kuinka Sampo yhtiön konsernijohtaja Björn Wahlroos kerää ympärilleen toivorikkaita sijoittajia Islannista velkarahalla kärkkymään Wahlroosin huomiselle odotettuja onnistuneita sijoituspäätöksiä. Sijoittajat odottavat saavansa lisää rahaa rahalle - ja samassa yhteydessä muodon vuoksi otetaan huolestunut ilme muuttuvasta ympäristöstä. Kulutuksemme lisää kiistatta saasteita, ilmaston lämpenemistä, stressaavaa elinilmastoa, rauhattomuutta, rikollisuutta, päämäärättömyyttä ja yksinäisyyttä kulutuksen kilvoittelusta tipahtaneiden joukossa.

Kulutus, kerääminen ja jatkuva kasvun ihannointi kohtaa hyvin arvostetussa Wahlroosin persoonassa, joka seireeninä julistaa kasvun kaikkivoipaisuutta ymmärtämättä, kuinka luonnotonta se on tasapainotilassa olevalle markkinaihmisettömälle luonnolle. Meille kulutuskeräilytalous markkinamekanismina on tavoite ja päämäärä, jonne menemme luonnon kustannuksella. Ihmisen toiminta kulutusta lisäävänä elementtinä on uhka ja vaara ympäristölle.

Ihailumme kohteena on tuotto, voitto, lisääntyvä ostovoima ja yhä helpommalla saatava näytetalous ilmaukseksi muille, kuinka hyvin minulla menee. Taloudessa pyöritetään entistä enemmän spekulaatioita, joissa keinoilla ilman aitoa työtä ja palveluiden tekoa muille kehitetään voittoja, kasvua ja ostovoimien kasautumista. Sampo pankin myynti oli erinomainen esimerkki rahanteosta, jossa kotimaassamme tehty vuosikymmenien työ meni vieraille maille, vastineena raha, jolla voidaan entisestään spekuloida järjestelyjä, joissa kohtaa mentaliteetti kasvavien numeroiden maailmaan.

Sokea ihailu kasvuntaloudelle on katsetta ymmärtämättömyyteen niistä muuttujista, jotka vääjäämättä vievät koko maapalloa kestämättömään tilaan. Länsimaiset markkinataloudet kehittyivät ja elävät sen perinnöllä kehittymättömien maiden raaka-aineryöstöstä tuhoten kulutuksellaan niitä resursseja, joista juuri näiden kehittymättömien ja kehittyvien maiden pitäisi ammentaa elinvoimansa tavoitellessaan meidän kaltaista kulutuksen yhteiskuntaa.

Maapallon kulutuskyky nousee lähivuosina sellaiselle tasolle, joka lopullisesti muuttaa tilanteen vastavoimaksi kaltaisellemme kulutusihannoinnille. Maapallon luonto ei yksinkertaisesti kestä eikä ole rakennettu sille kasvun hokemalle, mikä juuri nyt mm. kohtaa meneillään olevassa vaalikampanjassa, jossa jaetaan sellaista, mikä ei meille ihmisinä kuulu. Me jaamme juuri nyt huomisen edellytyksiä tämän päivän ihmisille, jotka ovat vielä synnyttämättä heitä, joille tämä meidän etukäteen syömä elinvoima taakkana lankeaa.

Maapallon kohtalo ratkeaa siinä, kuinka nopeasti kehittyvien maiden miljardit ihmiset pääsevät samaan kulutusrytmiin kuin me markkinatalouden länsimaalaiset. Olemme esimerkkinä kulutuksessa, mutta voisimmeko olla myös esimerkkinä säästämisessä ja luopumisessa?

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com

KESKUSTELU --- TIEDE

Kuva:
IMG_0175.JPG. 14. helmikuuta 2007, klo 21:20. Copyright by Ilkka Luoma 2007. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuvaliite:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/391367444/ --

Kuvateksti:
Kasvun portaat ylös tai alas - metroliukuportaat kulutuksen juhlamekassa. Nousu- tai laskuhuuma kurkkii mainostauluista, jotka kaikki kannustavat kuluttamaan enemmän ja enemmän. Markkinamekanismin liukuportaat kiidättävät ihmisiä entistä nopeammin, kiihkeämmin ja useammin kulutuksen alttareille, kuten portaiden yläpäässä avautuva Kamppi kaupunkikone satoine kassakoneineen. Mikä on tämä kiihkeyttävä voima, jolla syömme huomisen edellytykset jo tänään?

Kansalaisten äänestystulos ei toteudu eduskunnan omissa äänestyksissä

Kaltaiseemme demokratiaan kuuluu vapaa äänestys. Meillä on yksi ääni annettavanamme. Valitsemamme edustajat mm. eduskunnassa käyttäytyvät enempikin puolueensa ja ryhmäkurin mukaisesti kuin suoraan edustaisivat äänestäjiään, siis työnantajiaan. Ihmiset ovat erilaisia, saadut äänimäärät ovat erilaisia, siis myös kunkin edustajan käyttämät valtuudet yksilöllisin ääniluvuin. Tavoitteena on saavuttaa suorempi kansalaisvaikutteellinen yhteiskunta.

[ ... kansakunta äänestäjinä on nyt kaappinsa päällä, nyt valitsemme sisällön neljäksi vuodeksi, ja sittenkään kansalaisen ääni ei toteudu käytännössä hänen valinnan mukaisesti - nykyinen äänestysjärjestelmä tukee ja ajaa ehdokkaat valinneen puolueen etuja ... ]

Äänestäjät ovat vaalikarjaa, jota hoivataan, kuunnellaan ja mielistellään - kyllä kaikelle: eläkkeet, siltarummut, maataloustuet, yrityselämään tutkimusrahaa, korkeakoulutukseen kehitysrahaa ja opiskelijoille lisää opintorahaa. Nyt hamutaan ääniä ja kansalaisia omiin leireihin. Nykyinformaatiologistiikan aikakaudella kansalaiset ottavat enemmän suoraa vaikutusvaltaa.

Puolueet asettavat ehdokkaat - kukin omanlaisensa karsinnan kautta. Vaaleissa on mukana julkkiksia, on myös älyköitä ja myös vähemmän innovatiivisia. Suomi on puolueiden maa puhuttaessa vaaleista. Meille äänestäjille taas valinnat ovat hyvin usein henkilövalintoja. Meillä on kullakin suosikkinsa, oli se sitten taitavasti Kuros-episodilla vauhditettu Vanhanen, Keski-Euroopasta rullaillut Niinistö tai vihreiden atomituuli Hautala, joka miltei ainoana on ymmärtänyt mihin markkinamekanistinen "kulutusquarterbusiness" on maapalloa viemässä.

Jokainen kansalainen omaa yhden äänen. Eduskuntaan pääsee pienimmillään muutamalla tuhannella äänellä. Äänikuninkaat ja -kuningatteret saavat jopa 40.000 ääntä. Silti jokaisella edustajalla on suuressa salissa vain yksi ääni. Painoarvoa äänikuninkaille voi järjestyä painavampina edustajasalkkuina arvostetuimmille valiokuntapaikoille - tai puolue-elitistit/ -suosikit nappaavat ne.

Kansalaisen näkökulmasta heidän äänien suuntaus valituilleen ei anna oikeaa äänimäärämahdollisuutta itse eduskuntasaliin, onhan 40.000 kansalaisen luottamuksen saaneella aivan eri painoarvo kuin 3.500 ääntä saaneella. Lähinnä puolueiden kannattamana meillä on voimassa suhteellinen vaalitapa 1), jossa äänet menevät koko vaaliliiton yhteiseen pottiin [vaalipiireittäin]. Eniten ääniä saanut saa suurimman vertausluvun (siis kaikki vaaliliiton äänet vertausluvukseen), toiseksi eniten saa puolet kaikista jne - näin vahvat pönkittävät saman puolueen/ vaaliliiton heikkoja. Vahvat vievät mukanaan sellaisia, joille kansalaiset eivät suurta luottamusta antaneet. Näin on mahdollista, että 6.000 ääntä saanut jää rannalle 3.500 ääntä saaneen sijasta.

Kansalaisen ääni kohdistuu paremmin, jos kaikki vaaliliitot puretaan ja suhteellinen valintaprosessi poistetaan. Valittavat edustajat saadaan suoraan kunkin saaman äänimäärän mukaisesti vaalipiireittäin.

Puolueet ovat eduskunnassa ryhmityksen lähtökohta. Puolueet metsästävät puolueelleen ääniä, jotta ryhmäkurilla saavutetaan puolueen itsensä päättämiä vaaliteemoja ja yleensä lähinnä muita tavoitteita. Kansalaiset eivät arvosta puolueita, ja ovatkin jäseneroamisaallon harjalla juuri nyt. Puolueet ovat kasvottomia, edustajaehdokkaat taas näkyviä, lupaavia ja jopa karismaattisia. Ihmiset tekevät muutoksia, eivät puolueorganisaatiot.

Uudessa vaalitavassa ehdokkaan saama oma äänimäärä ratkaisee, saadut ehdokkaiden äänimäärät pannaan yksinkertaisesti suuruusjärjestykseen vaalipiireittäin ja vaalipiirille määritetty eduskuntapaikkamäärä rajaa viimeisen läpi menevän - laskennassa ja läpimenossa ei käytetä suhteellisuutta eikä vaaliliittojen haamuääniä toisten eduksi.

Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen - väritön puolue ei saa valovoimaisia ehdokkaita, mutta voivat saada tasaisen käyrän ehdokkaita, jolloin henkilökohtaiset huippuäänimäärät eivät nosta äänikuninkaiksi ketään, joten ehdokkaat asettanut puolue/ aatesuunta ei saa "oikeutta" saamilleen kaikille äänille. Peilatakseen tätä puolueen/ aatesuunnan/ kansalaisliikkeen saamaa kannatusta valittuihin edustajiin, lasketaan vaaliäänien ynnäyksen jälkeen kullekin valitulle ehdokkaalle hänen oma painoarvo - ääniluku, oman vaaliliiton saamista kokonaisäänistä. Jokaiselle kansanedustajalle tulee näin oma henkilökohtainen painoarvo äänilukuna itse äänestyksiin eduskunnassa. Toisella edustajalla voi olla 1,6 ääntä kun taas jollakin on "vain" 0,85 - esimerkkeinä - suurimman osan saadessa noin yhden äänen. Kuitenkin eduskunnan äänestyksissä nuo pienet äänierot voivat ratkaista äänestyksiä.

Tässä uudessa vaalitavassa kansalaiset saavat välittömämmin omat todelliset suosikit heille kuuluviin ja ansaittuihin painoarvoihin. Kansan valinnat menevät paremmin läpi myös äänestyksissä itse eduskunnassa. Siis kerrattuna tämä tarkoittaa, että esim. jostain vaalipiiristä nousseet 10 edustajaa ovat valitut suoraan henkilökohtaisten ääniensä perusteella ja sitten kullekin lasketaan oma henkilökohtainen ääniluku haettuna kunkin puolueen/ vaaliliiton kokonaismäärästä tietyllä laskentakaavalla (mm. edustajan saaman henkilökohtaisen äänimäärän osuus kaikista vaaliliiton/ ryhmän kaikista äänistä).

Jokaisella edustajalla on oma yksilöllinen kannatuksensa mukainen painoarvo äänilukuna eduskunnan äänestyksissä. Näin toteutuisi kansan suoratahto ja vaalit tulisivat henkilö- eikä puoluevaaleiksi. Testi edellisen vaalien saaduilla äänimäärillä muuttaa runsaasti ns. viimeisten paikkojen henkilösisältöä, mutta painotus eduskuntaäänestyksissä palautuu henkilökohtaisten äänilukujen jälkeen liki samaksi, kuin se oli perinteelliselläkin vaalitavalla.

Mitä me tästä hyödymme, kun muutamme vaalitapaa kansalaisten todellista tahtoa vastaavaksi. Me hyödymme sen, että juuri nämä ihmiset, jotka kansa on sinne vahvasti halunnut, saavat painoarvoisensa mahdollisuuden vaikuttaa todellisiin päätöksiin, heillä ollen enemmän ääniä kuin niillä, joille kansalaiset vähemmän suosioitaan jakoivat. Tässä menettelyssä pienetkään äänestyspiirit eivät tule kärsimään, koska maa on jaettu edelleen vaalipiireihin ja kullakin vaalipiirillä on aina kuninkaansa ja kuningattarensa. Tämä uusi systeemi ei myöskään "sorsi" pieniä puolueita - nyt ratkaisee itse ehdokkaan valovoimaisuusarvo.

Suomi ja maailma ovat muuttumassa. Lähenemme kansalaisyhteiskuntaa, jossa suora kansalaisvaikute kasvaa - kansa ottaa päätöksiä omakseen ja kansalaisäänestykset myös vaalien välivuosina tulevat lisääntymään, näin ollaan enemmän ajan hermolla ja kansalaisten "iholla". Lopuksi on mielenkiintoista se, että tällä uudella äänestys- ja äänilukupolitiikalla eduskunta alkaa muistuttamaan enemmän itse kansakuntaa, joka kuitenkin nämä työtehtävät edustajilleen järjestää. Eduskunta on sinne pääsemistä sekä siellä vaikuttamista ja tämä uusi äänilukuvaalitapa ratkaisee nämä kaksi eri asiaa.

Nyt elämme puolueiden ja niiden koneistojen painottamaa puoluemarkkinademokratiaa, kun taas suoravaikutteisemmassa kansalaisyhteiskunnassa lähenemme välittömämpää kansalaisdemokratiaa. Samalla eduskuntavaalit tulisivat henkilövaaleina mielenkiintoisemmiksi ja äänestysprosentti kasvaisi.

Nettilinkki:
-- http://fi.wikipedia.org/wiki/Suhteellinen_vaalitapa [suhteellinen vaalitapa] --
-- http://fi.wikipedia.org/wiki/D%27Hondtin_menetelm%C3%A4 [D´Hondtin menetelmä] --

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com

KESKUSTELU ---- TIEDE

Kuva:
B0000402.JPG. 15.tammikuuta 2006, klo 13:41. Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuvalinkki:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/386427639/ --

Kuvateksti:
Kaltaiseemme demokratiaan kuuluu vapaa äänestys. Meillä on yksi ääni annettavanamme. Valitsemamme edustajat mm. eduskunnassa käyttäytyvät enempikin puolueensa ja ryhmäkurin mukaisesti kuin suoraan edustaisivat äänestäjiään, siis työnantajiaan. Ihmiset ovat erilaisia, saadut äänimäärät ovat erilaisia, siis myös kunkin edustajan käyttämät valtuudet yksilöllisin ääniluvuin. Tavoitteena on saavuttaa suorempi kansalaisvaikutteellinen yhteiskunta.

Uraitsekkyys ja runsas kokemuksien haku on uhka luonnolliselle suvunjatkannalle

"Lapsia ja nuoria ei voi liiaksi rajata aikuisten aitojen taakse suojaten heitä maailman pahuudelta". Ei ole pumpulia, joka olisi lopullinen tae suojelun autuudesta. Lapset ja nuoret tulee laskea aistimaan maailmaa, kokemaan uutta ja tyydyttämään uteliaisuutta, jottei myöhemmin aikuisena tarvitse siirtää lapsuuskokemuksien puuteselityksien vuoksi sitä luonnollisinta tapahtumaa.

[... nainen on hedelmällisimmillään jo alle 20-vuotiaana. Nuorina ollaan myös pelottomampia ja luonnollisempia hoitamaan lasta. Lapsi - mukana menossa on luonnollisempaa kuin urahaussa stressaantuneen mielen hoitovapaa-ajan pelossa, kuinka työn käy, kun palataan takaisin aikuisten työmaailmaan...]

Suuren sanomalehden kuukausiliite avasi yhden ihmisen tärkeimmistä puheenvuoroista. Sunnuntainen kirjoitus herätteli ajattelemaan milloin olisi luonnollisinta tehdä geenien siirto huomiselle. Markkinatalous ajaa nuoret lukemaan, bailaamaan, työharjoittelemaan ja kiirehtimään urakehitystä aina yli pitkälle kolmenkympin, jolloin vuosituhantisesta keskiarvosta ollaan jo menetetty yli kymmenen vuotta lapsen huolehdintaa - on myös huomioitava, että kaikki eivät halua tai voi saada lapsia.

Miksi ensisynnytystä lykätään ja lykätään? Selityksinä kuullaan valmistuminen, kokemuksien haku, nautiskelu omasta vapaasta elämästä sekä kokeilu erilaisista suhteista. Lasten tulo viipyy, etusijalla ovat ura, titteli, vauraus ja taloudelliset tavoitteet. Ei ole harvinaista, että ensisynnyttäjinä on jo 4-kymppisiä, jolloin se sisältää jo mahdollisia riskejä. Olisiko myös lapsuuskotiesimerkillä tai kasvatuksella merkitystä lykkääntyneeseen lapsen tekoon?

Ei pelkästään oman edun tavoittelu, oman egon kasvattelu ja urakehityksen valvonta, vaan ennen kaikkea muuttunut tapa ja kyky hoitaa lasta, jotta tämä olisi itse myöhemmin valmis samoihin vuosituhantisiin tapahtumiin suvunjatkannan turvaamiseksi. Nainen menettää hedelmällisyyttään jo alkaen 20-ikävuodesta. Mies tunnetusti säilyttää kykynsä kauas, mutta tutkimusten mukaan siittiöiden laatu ja määrä ovat hälyttävästi huononemassa ja vähentymässä - joko saasteiden, elämäntapojen tai jonkin meille tuntemattoman kehityssuunnan vuoksi.

Eläinkunta tekee suvunjatkannan heti kun elimistön kello antaa merkin; syntyy kiima ja vuosituhantinen tapahtuma toteutuu vuodesta toiseen. Keskimäärin eläinkunnassa riippuen vastasyntyneen kehitysasteesta, huolehdinta on intensiivistä, tarkkaa sekä puolustavaa jopa henkeen ja vereen saakka - kunnes vieroitus tapahtuu - on tullut aika lähteä. Ihminen sitä vastoin usein kiinnittyy lapsiinsa vanhempien omien itsekkäiden mieltymysten vuoksi - ei uskalleta kohdata uutta yksinoloa avio-/ avopuolisosta huolimatta. Lapsista on syntynyt oljenkorsi nuoruuteen, joka menetettiin omissa oman edun tavoittelun tempauksissa 2-kympin ikavuosikymmenellä

Yhteiskunnan pitää suunnata järjestelmät siten, että lapsien teko on mahdollista luonnollisesti, silloin kun se on fyysisesti tehokkainta ja jolloin lapsen kasvatus on luonnollisimmillaan. Monesti näkee kypsempiä hoitotapoja ja -muotoja nuorissa, kuin ikääntyneemmissä ensisynnyttäjissä. Nuori on rohkeampi hoitamaan ja kasvattamaan - hän/ he eivät pelkää - "lapsi ei mene niin helposti rikki". Ikääntyneempi saattaa hemmotella hyvä hyvyyttään lapset sokeana siitä opinvirrasta, joka olisi koulivampaa ja yhteiskuntaan valmistavampaa kuin pumpulissa kaitseminen.

Jokainen jo lapsensa aikuisikään saattanut isä tai äiti voi tapahtumien edessä olla kertomassa kuinka se iltatähti syntyi ja kuinka siitä huolehdittiin - liika passaaminen on vaarana luoda liian helpon elämännäkemyksen pienokaiselle ja nuorelle - jos liiaksi paapotaan vielä murrosiän kynnykselläkin kun ensimmäiset yöihmeellisyydet ovat jo tulleet. Toisaalta kokemus voi luoda varmuutta kasvatukseen.

Miksi meillä ja muissa länsimaissa markkinatalouden ehdot, säännöt ja menetelmät patoavat luonnollista elämän purkaumaa viivästyttäen lunnollisen kasvatuksen kauemmaksi. Miksi lapset pitää tehdä niin myöhään? Selitys ei ole se, että haimme kokemusta, haimme talouden turvaa, haimme uskottavuutta - "eihän 20-vuotias voi nyt äiti ja isä olla".

Itseasiassa suuri muutos tapahtui jo 1980-luvulta alkaen, vielä tuolloin ei ollut ihmeellistä, että 19-vuotias tyttö/poika työnteli vaunuja - nyt se on jo harvinaisempaa. Mikä muutti tilanteen? Selitykseksi ei myöskään kelpaa, ettei lasta uskalla tehdä, on epävarmuus työstä, on epävarmuus asunnosta ja on epävarmuus huomisesta, niin ja on epävarmuus miehestä/ mahdollisesta isästä. Nuo ovat vaillinaisia selityksiä. Luonto loi mahdollisuuden tehdä lapset juuri silloin, kun evoluutio vuosimiljoonaisena kehityksenä sen valmiiksi siihen tehtävään loi ja ajoi tikanpojan puuhun.

On todennäköistä, että lapsien aikaisempi teko, kasvatus ja tämän tapahtumaketjun synkronoiminen nuoruuden vaiheisiin kiinteyttää, kasvattaa ja yhtenäistää perhettä, jolloin lapsen saama huomio on luonnollisella ja avoimella asteella - lapsen kokiessa jatkuvaa mukana oloa, kuten se evoluutiossa ihmisen osalta on säädetty tuhansien vuosien aikana intensiiviyden jaksoksi aina siihen hetkeen jolloin hän/ he ovat kypsiä omaan koitokseen ja suvunjatkantaan.

Markkinatalous, oravanpyörä, stressaantuminen ja henkinen rasitus, kilpailu urasta, tittelistä, maallisuudesta sekä omaisuudesta tuottavat uudet ikävanhemmat jo valmiiksi riskitekijöiksi lapsen normaalille kehitykselle, joka ei olisi muuta kuin huolehdintaa, mukanaoloa sekä olemista "iholla" - ymmärtäen, ettei lasta omisteta. Meillä on ainoastaan vastuu ja velvollisuus huolehtia omien geenien jatkuminen ja huolehtia se siten, että lapsemme ovat valmiina ottamaan vastaan kaiken sen, mitä me itsekkin olimme silloin aikaisemmin elämän edessä kohtaamassa. Liian moni aikuinen varmentaakseen myöhemmin turvaa lapsilleen käänsi asian ongelmaksi oman uupumuksen ja juurettomuuden vuoksi. Suurena lohdutuksena on myös se, että vaikeudet ovat myös vahvistamassa uskoa omiin mahdollisuuksiin, saataessa onnistumisia, ... edes joskus.

Lopuksi on todettava, että yleispätevää oikeaa aikaa ei ole. Kyse on kypsyydestä nähdä vastuu ja kyvystä saattaa tehtävä valmiiksi. Ei ole mitään patenttia ajoituksesta - ihmiset ovat yksilöitä, tosin myöhempää ajatellen lasten kehityksessä on haastava vaihe poikien ja tyttöjen eriaikaisessa murrosiässä -tosin senkin tulisi synkronoitua myöhemmin. Tänä päivänä ovat vain seuraukset näkyvissä - ja näitä HS/kuukausiliite helmikuu 2007/ Virpi Suutari hyvin herättävässä kirjoituksessaan "Äiti hukassa" esille toi. Yhteiskunnassamme, maallisesta vauraudesta huolimatta, on paha olo.

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com

KESKUSTELU ---- TIEDE

TILASTOJA

Nettilinkkejä:
-- http://www.kirkkojyvaskyla.net/fin/uutiset/index.php?id=39&kansio=1&rap_id=1432 [lasten hätä]
-- http://koti.phnet.fi/otaku/jorina/ahdistusjasimputus.html [ahdistuneet aikuiset ja simputetut lapset]

Kuva:
B0001265.JPG. 18.helmikuuta 2004, klo 14:18. Copyright by Ilkka Luoma 2004. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuvalinkki:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/381992462/ --

Kuvateksti:
"Lapsia ja nuoria ei voi liiaksi rajata aikuisten aitojen taakse suojaten heitä maailman pahuudelta". Ei ole pumpulia, joka olisi lopullinen tae suojelun autuudesta. Lapset ja nuoret tulee laskea aistimaan maailmaa, kokemaan uutta ja tyydyttämään uteliaisuutta, jottei myöhemmin aikuisena tarvitse siirtää lapsuuskokemuksien puuteselityksien vuoksi sitä luonnollisinta tapahtumaa.

Kuinka sormeilumme ilmaston lämpenemisen kautta muuttaa virusten ja bakteerien evoluutiota?

Tunnetusti lämpimässä ja kosteassa - itiöt, bakteerit ja mm. homeet kasvavat kiihtyvästi - kuten tässä ruisleivän pinnalla. Kuvan homekasvusto imee kasvualustaansa kuten ihmiset tekevät maan päällä koko luomakunnan yhteiselle maapallolle. Emme tiedä mitä kaikkinensa ilmastomuutokset aikaansaavat laajassa tarkastelussa. Ihminen on lisääntynyt yli äyräidensä muistuttaen homeviljelystä joka päiväisen leipämme päällä.

[... nyt myös poliitikot ovat tänään hoksanneet sen, minkä tutkijat ja eri alojen asiantuntijat tiesivät jo eilen. Maapallolla erilaiset virus- ja bakteerikannat ovat samanlaisessa evoluution muutoksessa kuin ihmisetkin...]

Maapallon eliöstö kaikkinensa on kokonaisuus, jota säätää syyn ja seurauksien hienorakenteinen ja monimutkainen mekanismi. Kuinka paljon bakteeri- ja viruskantoihin generoituu muutoksia ihmisen omasta sormeilusta, joka vääjäämättä teki mm. ilmastonlämpenemisen?

Huomaamme usein, kun jokin eines tai muu ruoka-aines on jäänyt lämpimään siihen syntyneen kauniita homeiden ja muiden itiöiden "kukintoja ja kuvioita". Lämmin ja kostea ilmanala runsastuttaa kasvustoa, niin hyödyllisinä kuin haitallisina ilmiöinä.

Luonnossa itsessänsä ei ole ilmaisua "haitallinen ja hyödyllinen" - vaan kaikilla on osansa. Lintuinfluenssa on osa maailman evoluution kokonaisjärjestelmää kuin rotavirus ja Afrikan ebolat ja marburgit. Viruksien ja bakteerien muuntumo jatkuvana kehitysvirtana on haaste elonkamppailussa niin ihmisille kuin muillekin eläimille.

Suomessa poliitikot ovat ymmärtäneet tänään sen, minkä tutkijat tiesivät jo eilen. Poliittinen järjestelmä ja demokratia äänestysmekanismeineen ajaa ehdokkaat ja paikan tavoittelijat miellyttämään äänestäjiä ja kansalaisia. Totuuden sanominen on usein surma, koska epämiellyttävät asiat eivät avaa sanoina ja asioina ovia Arkadianmäelle.

Ilmasto lämpenee, hiukkaspäästöt kasvavat ja luonnon normaali itsessänsä tapahtuva muuntumo suuntautuu "normaalista poiketen" sellaisille alueille, joissa kokonaishallintaa maailmanjärjestyksenä ei enää ole. Maapallon elo- ja biomassasta syntyy orgaanisesti valtavat määrät uusia lisääntymiskelpoisia lajeja, versioita ja kehityssuuntia. Viruksien ja bakteerien osuus maapallon elossa ja sen säätelyssä on ratkaiseva.

Ihminen taistelee yhtenä osana maapallon elosysteemiä yhteisten eliörakenteiden materiavarastoista. Me käytämme osuuttamme ajattelematta sen seurannaisvaikutuksia muihin systeemeihin. Maapallo on jättiläismäinen symbioosi, joka on toiminut miljardeja vuosia. Ihmisen vaikute massiivisena toimintana on ottanut osaa vain muutaman sata vuotta.

Nopeus, hallittavuus ja sopeuma ovat maapallojärjestelmän arvo-osuuksia, joiden merkitystä evoluutiossa emme ymmärrä. Sen sijaan olemme ymmärtäneet omat pyyteemme, tavoitteemme ja näköalattomuuden tavoitellessa itsellemme enemmän mitä meille "maapallollisessa käyttöjärjestelmässä on osuudeksemme laskettu".

Ei vain ilmastonmuutos ja lämpeneminen, vaan myös ihmisen sormeilu kaikkeen, mistä meille "hyödyllistä" kehitystä on saatavilla - tämä yksilöllinen ihmiskeskeinen markkinatalous suosii yhtä lajia ja tämän valtapyyteitä - meitä ihmisiä. Emme osaa kokonaisvaltaisesti antaa arvoa maalle [raaka-aine], vedelle [raaka-aine ja energian siirtäjä], tulelle [uuden luoja] ja ukkoselle [käynnistäjä], joilla jo luonnonkansoille oli osuus harmoniasta, jota kunnioitettiin itsestään selvänä selittämättömänä osana maailman järjestystä.

Me emme tiedä mitä tarkkaan ottaen ympärillämme tapahtuu, koska emme hallitse pienimpiä hyvin hitaasti tapahtuvia muutoksia aineksien pienimmissä osasissa. Emme ymmärrä niiden kokonaisvaikutteisuutta toisiinsa, emme ymmärrä energian ja materian hiuksenhienoja vaihtuvuussysteemejä. Viime kädessä muutokset tapahtuvat "syvältä [pienuudesta] ja kaukaa [tähtien takaa]" vaikuttaen näkemäämme ympäröivyyteen peruuttamattomasti - eilisen vaikutus tekee tänään sen meille, mille emme enää mitään mahda huomisen muunnoksina, joiden rakenne on meille arvoitus.

Ihminen on sormeillut maapalloeliöstöä yli osansa. Siirtelemme, muuntelemme ja muokkaamme materia- ja energiavaroja sellaisella vauhdilla, että luonnon vuosimiljoonainen kehitys sekä vuorovaikutus häiriintyvät ja muuntuvat itse luonnolle hallitsemattomalla tavalla [sattumaan on tuotu uusi tuntematon muuttuja]. Seuraukset ovat vieläkin enemmän kaoottiset kuin luonnonjärjestys antaisi ymmärtää. Me kiihdytämme kaikille tuntematonta kehitystä.

Ihminen on osa luontoa ja kaltaisemme tapa toimia on osa ihmisyyttä. Olisiko kuitenkin niin, että maailmanjärjestys on tarkoitettu juuri siksi mitä nyt ympärillämme tapahtuu. Onko maapallo sittenkin prototyyppi ja tuotekehityshautomo, jossa yhtenä kokonaisuuden osana testataan muunnoksia myöhempää sarjavalmistusta ajatellen. Onko ihminen osa koneistoa, jossa sen olemassaololle on jo säädetty tuleva toteuma.

Seuraava ajanjakso voi kuitenkin olla ehkä pieneliöiden valtakautta, jossa juuri nämä tapahtumatekijät viruksina, bakteereina ja muina pieneliöinä raivaavat kokonaisuudelle haitallisen osan - ihmisen - pois maailmanjärjestyksestä. Me vain aloitimme sen kiihdytyksen muutama sata vuotta sitten, ymmärryksestä, että olemme luomakunnan kruunu.
....................
Juuri nyt meillä Suomessa poliitikot lupaavat kilpaa hoivaa sekä hyvinvointia ja sitä myöten lisääntyvää kulutusta -- poliitikkojen ymmärtämättä, että ei raha ihmistä ja äänestäjää tee onnellisemmaksi, vaan yhteenkuuluvuus, huomioonottaminen, kuunteleminen ja osallistuminen - kaikkea ei mitata rahassa ja kulutuksessa. Elämisen taso syntyy pienemmilläkin panoksilla ja tasapuolisemmalla jakaantumisella. Liialliset lupaukset ovat vieneet koko eliörakenteen epätasapainoon, jossa itse luonto on käymässä syy-seuraussuhteeseen elimoidakseen sille "haitalliset tekijät".
...................

KESKUSTELU ------ TIEDE

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.com

..........................................................................
Aiheesta linkkejä:
Virukset -- http://fi.wikipedia.org/wiki/Virukset
Bakteerit -- http://fi.wikipedia.org/wiki/Bakteeri
Itiöt -- http://fi.wikipedia.org/wiki/Iti%C3%B6
Homeet -- http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Verkkolehdet/Tyoterveiset/2003-01/07.htm
Ebola -- http://fi.wikipedia.org/wiki/Ebola
Marburg -- http://en.wikipedia.org/wiki/Marburg_virus
Rotavirus -- http://en.wikipedia.org/wiki/Rotavirus


Kuva:
DSC_6900.JPG. 4. helmikuuta 2007, klo 11:26. Copyright by Ilkka Luoma 2007. Kuvaa saa käyttää vapaasti yllä olevan kirjoituksen yhteydessä.
Linkki kuvaan:

-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/379094385/ --

Kuvateksti:
Tunnetusti lämpimässä ja kosteassa - itiöt, bakteerit ja mm. homeet kasvavat kiihtyvästi - kuten tässä ruisleivän pinnalla. Kuvan homekasvusto imee kasvualustaansa kuten ihmiset tekevät maan päällä koko luomakunnan yhteiselle maapallolle. Emme tiedä mitä kaikkinensa ilmastomuutokset aikaansaavat laajassa tarkastelussa. Ihminen on lisääntynyt yli äyräidensä muistuttaen homeviljelystä joka päiväisen leipäämme päällä.

Pakkautunut asutus ja paketoitunut kulutus ovat markkinatalousilmiöitä vastoin luonnon mielipidettä

IMG_0109.jpg. Kiinan suurlähetystön kaupallinen neuvos herra Li Guangyun [oik.] ja Bioste Oy:n innovaatiojohtaja Antti Leinonen keskustelevat ympäristön hoitoon liittyvistä asioista, kuten takana [vas.] VTT:n matalaenergiarakentamisen TkT "Miimu-energia" Airaksinen sekä Kiinan suurlähetystön 3. sihteeri herra Zhang Wenqiao [oik.takana]. Kuvattu 1. helmikuuta 2007 - Photo by Ilkka Luoma 2007.

[...torstaina julkistettiin laajasti VTT-vetoinen moderni ekokaupunkiprojekti Kiinaan suomalaisella osaamisella, uutisointi jätti sanomatta paljon oleellista, jolla on merkitystä niin meille, kiinalaisille ja koko maapallolle...]

Ilmastomuutos kohisee niin luonnossa kuin ihmisissä. Olemme hoksanneet, että kaltaisemme kulutus, asumismalli ja liike niin tavaroina kuin ihmisinä ovat vieneet luonnon mekanismit "puolustuskannalle". Luonto sulattaa jäät suojellakseen itseään ja hukuttaakseen ongelmat.

Torstaina 1. helmikuuta julkistettiin hiljaisuudessa pidetty moderni ekokaupunki Kiinaan projekti. Kiinassa on meneillään maailmanhistorian suurin kasvu, kun edesmennyt Kiinan pieni suuri mies Deng Xiaopiang julkisti rikastumisen sallituksi. Nuo sanat laukaisivat historiallisen talousbuumin, joka säteilee maailmanlaajuisena työllisyyden uusjakona kaikkialle.

Lisääntyvä kulutus tunnetusti lisää myös luontokuormaa. Tiivistyvä asutus lisää myös tunnetusti talouden ja kulutuksen tehokkuutta ihmisen ymmärtämättä, että kaikki varat ja energiat pitää ottaa maapalloyhteisistä varannoista. Kulutus ja ostovoima on jakaantunut epäsuhtaisesti maapallolla, mm. USA kuluttaa maapallon liikennepolttoaineista 35%, tuottaen mm. suurimmat hiilidioksipäästöt. Per capita listalla Kiina ei ole toisena. Suomalaisillakin on suurempi ekologinen jalanjälki kuin kiinalaisilla [suomalaisilla n. 6,3 ha eloperäistä kasvumaata / capita, ollen yksi maapallon suurimmista kts.1)]. Eikö Kiinalla ole samaa kuluttamisen oikeutta kuin länsimailla, eikö myös huomisen afrikkalaisilla ole tämä sama oikeus?

Kiina on maailman nopeimmin kasvava kansantalous ja he tietävät hälyttävät ympäristömuutokset. Kiinassa keskushallinto pitää järkevästi käsissään strategisten alojen lankoja käsissään - se on ainut keino hallita maailman väkirikkainta maata. Kaltaisemme länsimaalainen demokratiamalli ei pysty nopeisiin muutoksiin hädän hetkellä. Euroopassa ei oltaisi pystytty tekemään samaa suunnitelmaa radikaalisti erilaisesta modernista ekokaupungista ja toteuttamaan sitä, jo pitkien valitusketjujen vuoksi. Ilmastomuutoksien kynnyksellä ja muuntumossa ei ole sijaa valiokuntamietinnöille ja jahkaamiselle. Tapahtumat ovat todellisia ja nyt tarvitaan nopeita ja tiukkaan kohdistettuja täsmäiskuja asian korjaamiseksi. Kulutusta on pienennettävä, hyötysuhteita parannettava, järjestelmiä optimoitava ja asenteita kaiken kestävyydestä muutettava.

Kiinassa asuu suurin osa väestöstä maaseudulla kuten meillä vielä 1940-luvulla. Maaseutukulttuuri on ihmisläheistä luontoarvot huomioivaa ajassa eloa, missä huomio kiinnittyy yhteisöllisyyteen ja huomioon ottamiseen. Kaupungistuminen useasti erakoittaa, sen me jo tiedämme Suomessa. Kiinassa kaupungeissa asuu n. 30%, kun meillä taas n. 70%. Kiinassa ei voisi 70% ihmisistä asua kaupungeissa, siitä syntyy mittaamattomia mm. yhteiskuntaongelmia työtilanteina, asumis- ja rakentamisongelmina kuin sosiaalisina irrallisuuden vaikeuksina.

Kiina on kollektivistinen maa, me taas suosimme meille tyypillistä individualismia, jossa omakohtainen kulutus on etusijalla. Kiina on nyt myöskin maistamassa länsimaista kulutusjuhlaa, ollen mm. jo maapallon kolmanneksi suurin autojen tuottaja - onko Kiina siirtymässä polkupyörien satuloista autojen ratin taakse?

Moderni ekokaupunki on eräs ratkaisu kylä-versiona pitää maaseutu virkeänä ja työllistettynä. Ekokaupungit ovat pieniä ja autonomisia alueita, joissa energia- ja ruokatuotanto on keskittynyt lähialuetuotannoksi ja jossa alue itse huolehtii jätteiden kierrätyksestä ja käsittelystä. Moderni ekokaupunki ja -kylä ovat harmonisesti paluuta juurille, jossa ihmiskunta eli vuosituhannet. Nyt se tehdään modernisti, mutta pienyhteisöllisesti, jossa energiataseet ovat sopusoinnussa itse ympäröivän luonnon kanssa. Luonto on sille ominaisessa asemassa ympäröimässä meitä ihmisiä, joiden piti olla myös osa tasapainoista luontoa.

Kiinalainen ekokaupunki ja -kylä ovat huomisen vientituotteita. Kiina on valinnut kauppakumppaneikseen mm. Afrikan maat, jo luonnonvarojensa vuoksi. Kiinalaiset ovat vanhaa kauppakansaa ja he ymmärtävät, että jos haluaa jotain, on myös annettava. Afrikan huomisen ratkaisut piilevät noissa moderneissa ekokylissä, joiden vientiä Kiina voi hyvinkin operoida niin itsensä kuin Suomenkin eduksi.

Suomi on antamassa merkittävän suunnittelupanoksen itse ekokaupunkien ja -kylien suunnitteluun. Ympäristöteknologia on huomisen ydinosaamista meille vastapainoksi, kun liukuhihnat siirtyvät meitä edullisemmille tuotantomarkkinoille. Ekokaupungit ovat mahdollisesti huomisen suomalainen uusi menestystarina.

Eläkkeelle jäänyt YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan on afrikkalainen ja hänestä voisi tulla modernien ekokylien voimakas puhemies nimenomaan erääksi ratkaisuksi Afrikalle. Kiina sijoittaa voimakkaasti Afrikan maihin ja osa tätä investointibuumia voisi olla nämä mm. suomalais-kiinalais-afrikkalaisella suunnittelulla toteutetut modernit ekokylät. Suomessa on yllättäen kansainvälisesti huippuosaamista ympäristöteknologiassa ja vieläpä useilla sen osa-alueilla. Ympäristö on nyt rock ja siinä on imua, vähintäänkin hiilidioksidi-imua.

Suomi voi saavuttaa yhteisenä toimijana menestystä maailman suurimmilla ympäristömarkkinoilla Kiinassa esiintymällä, markkinoimalla ja synkronoimalla tutkimusta ja tuotekehitystä saman sinivalkoisen lipun alta. Suomi on brandi, Suomi on arvostettu kauppakumppani Kiinassa, Suomeen luotetaan ja meillä on ylivertainen referenssi - Nokia, joka on yksi Kiinan arvokkaimmista yrityksistä, tuottaen todennäköisesti merkittävän osan voitostaan nimenomaan Kiinasta.

Suomen bruttokansantuote kts. 2) on 157 miljardia euroa, mikä tekee n. 30.000 euroa per asukas. Kiinalaisia on n. 1,325 miljardia, jos nuo kaksi lukua tekisivät vajaat 10 euroa kaupallisuutta suomalaisten kanssa per jokainen kiinalainen kerran kuukaudessa ja se on yhtä kuin koko bruttokansantuotteemme. Mikäli jokainen kiinalainen ostaa joka kolmas kuukausi meiltä tuolla 10 eurolla jotain, kattaisi se koko meidän ulkomaanvientimme kts. 3) 100%:sti [vientikauppa oli vuonna 2005 - 52 mrd. euroa].

Suomessa on osaamista ympäristöteknologioissa ja sitä sivuavissa tekijöissä. Nyt kannattaakin suunnata voimat yhteen ja kartoittaa tarkasti kokonaisosaaminen ja suunnata se yhteisvoimana uudeksi menestykseksi, joka onkin ympäristöteknologia ja sen alla toimivat yritykset. Tässä on Suomen yksi huomisen menestysmahdollisuuksista.

Kiinassa aiotaan hypätä muutamien meille tyypillisten ongelma-aluekehitysvaiheiden yli. He voivat ohittaa useita sellaisia tekniikkasukupolvia, joiden vahingollisuus meillä Euroopassa ja Yhdysvalloissa huomattiin; ei kannata tehdä virheitä kahdesti. Missään maailmassa ei ole niin paljon tapahtunut ympäristöasioissa, niin hyvässä kuin pahassa, kuin Kiinassa.

Suuri toive olisi, etteivät kiinalaiset "opi" meidän luontoarvoja hyljeksivää markkinatalouselämäntyyliä, jossa henkilökohtainen voitonpyyde ja kulutushegemonia ohittavat luonnon vuosimiljoonaiset herkkyysharmoniat. Kiina nousee taloudessa meidän oppien mukaisesti, mutta on huomioitavaa, että vain vajaat 100 miljoonaa ihmistä on niissä kaltaisellamme tavalla kuluttajina kiinni.

Kiinalaiset kykenevät ratkomaan ongelmansa suunnattoman optimismin, määrätietoisuuden, mobilisoitumisen ja keskushallintokoordinaation vuoksi. Kaltaisemme "demokratia" ei sovi maapallon suurimpaan maahan. Heillä on omat vuosituhantiset menetelmät ratkoa ongelmat nyt ja huomenna. Tässä ympäristöongelmien ratkaisussa meillä suomalaisilla voisi olla osuutemme.

Tämä vuosisata on aasialaisten vuosisata. Länsimainen demokratia kasvun ihanteineen ja yksilöllisten itsekkyysnäkökulmien vuoksi on kulkemassa omaan itse aiheutettuun kriisiin. Länsimainen demokratia ei ole välttämättä ratkaisu pulmiin, joiden mittakaava on ylittänyt meidän käsityskyvyn. Kiina on ottamassa mittansa mukaisen osuuden maapallon yhteisistä varannoista - nuo varannot eivät ole vain länsimaiden yksinoikeus.

Lopuksi voisi esittää kysymyksen, mitä Kiinan edesmennyt pieni suuri mies Deng Xiaoping tarkoitti rikastumisella - oliko se maallista vai henkistä laatua ja mitä hän tarkoitti "joen ylityksellä varoen pohjan pieniä kiviä".

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com

KESKUSTELU ------- TIEDE

1)
http://www.hel2.fi/Ymk/julkaisut/oppaat/ympopas/ekoljalanj.htm [ekologinen jalanjälkemme, voit myös laskea oman "jälkesi"]
2)
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kotimaankauppa.html#ulkomaankauppa [Suomen ulkomaankauppa - arvio 2005]
3)
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html [Suomen bruttokansantuote markkinahintaan, BKT - arvio 2005]

Linkki Kiinan kansantalouden tilastoihin:
http://www.bof.fi/bofit/fin/13cec/index.stm [BOFIT / Bank of Finland, China Statistics]

Kuvat:
IMG_0109, 0101, 0107, 0087, 0082.jpg. 1. helmikuuta 2007. Copyright by Ilkka Luoma 2007. Kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin yhteydessä.

Linkit kuviin:
http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/377666458/
http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/377666448/
http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/377666454/
http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/377586502/
http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/377586489/

Kirkkoherra laskeutui kansan pariin ja avaruusmies nousi taivaisiin

Papin perinteellinen paikka on ollut korkeammalla kuulijaa sijaitsevassa saarnastuolissa. Suomalainen osasi lasketua alas, sillä aikaa kun ruotsalainen kipusi ylös. Lapinlahdella vs. kirkkoherra laskeutui kansan pariin puhumaan ihmisille ihmisten asioita. Ruotsissa kansa otti vastaan astronauttinsa riemusaatossa hänen tulleessaan taivaalta alas. Kuvassa Tukholman vanhassa kaupungissa tyhjä saarnastuoli Stor Kyrkan ´ssa.

[YLE AaamuTV haastatteli erilaisen papin, papin joka katsoi ihmisten pariin tulon tähdelliseksi. Lapinlahden vs. kirkkoherra Markku Suokonautio oli toimittajien kuultavana. Samaan aikaan ruotsalaisia hullaannutti avaruussankari, Christer Fuglesang, joka palasi kotimaahan kansanjoukkojen hurratessa]

Papin tehtävä on olla sielun paimen, tai papin tehtävä on kuunnella hädän alaisia kuin myös menestyjää, lisäksi omantunnon painolastillista, mikäli taakka käy liian raskaaksi. Pappi on seurakunnassa omassa saarnastuolissaan oppien ja tapojen alainen sanan lähettiläs. Säännöt ovat joko noudatettavia tai sitten kansan tahto kokea jotain uutta antaa voimia luoda yhteenkuuluvuutta. Pappi turvaa henkisyyttä ja sanaa sellaisesta, joka herkistää, notkistaa ja luo tiivistyvää tunnelmaa.

Pappi on mustakaapu, jolle uskoudutaan ja joka voi olla muutakin kuin saarna korkeuksista - se voi olla keskustelua, innostusta ja herättelyä aikaan maallisista riennoista heräten kokemaan tunnetta, yhtenäisyyttä ja ryhmäkeskeisyyttä.

Ruotsalaiset innostuivat kansanliikkeeksi astronautistaan, joka nousi korkeuksiin tähyämään vapaata kelluntaa ja näkymää, mitä me maalliset emme voi kokea. Ruotsalaiset ottivat vastaan sankarinsa riemusaatossa, kuningaskin halusi kuulla, mitä siellä ylhäällä näkyi. Ruotsalainen ja Ruotsin lippu oli noussut korkeammalle kuin yksikään toinen pohjoismaalainen ja Ruotsi ottikin sankaripoikansa hyvin vastaan. Ihmisen mieltä kiinnostaa, mitä siellä ylhäällä on. Astronautti kiinnostui kandidaatiksi uusille lennoille ja kansalaiset Ruotsissa ovat halukkaita maksamaan nuo muutamat kymmenet miljoonat, jotta herkistys omasta saavutuksesta omistautuu koko kansalle.

Kansalaiset haluavat tapahtumia, jossa koetaan kansallista yhteenkuuluvuutta. Neuvostoliitossakin kosmonautit olivat ehdotonta eliittiä ja kansan lempilapsia. Heistä voi jokainen haaveilla ja samaistua saavutuksiin, joita me tavalliset emme koskaan saavuta. Kansakunta on aina saavutuksiensa mukainen. Ruotsalaisille riitti amerikkalainen sukkulakyyti tuomaan nähtävyysasetelman. Mitä me suomalaiset voisimme keksiä. Vielä parempaa - Suomen Ilmatieteen laitoksen tekniikat ja operaatiokartat ovat ulottuneet Jupiterin Titan kuuhun saakka; se tarkoitti, että 5 vuoden ahkerointi kulminoitui 10 sekunnin kliimaksiksi, tämä tapahtuma oli muuten seurattavissa livenä kaksi vuotta sitten olleilla Tieteiden päivillä [ http://www.tieteenpaivat.fi/tp05.htm ]. Emme saata arvata, mitä meidän puoli 9 uutisten säälukijoiden takana tapahtuu!

Kansalaiset haluavat myös tavallisina ihmisinä taivaallisia tapahtumia. Lapinlahdella tapahtuu kummia, vs. kirkkoherra on laskeutunut tuolistansa kansan pariin innostuen kyseenalaistamaan syvälle juurtuneita perinnäistapoja. Kansa ja kuulijat haluavat otetta asioihin ja se tarkoittaa kyseenalaistamista, kuuntelemista ja väkevää otetta saarnoissa olla tavallisen kansan asialla luoden tunnetta, että me olemme yhtä ja että me olemme olemassa, emme vain kasvottomina naamiomerenä papin silmien alla hänen saarnatessaan portaiden yläpäässä olevasta tuolistaan. Pappi on lähettiläs ja hänellä on kutsumus. Kutsumusta ei voi kahlehtia, sillä jokaisessa on se, mihin hän itsessään aidosti pyrkii. Kirkonmeno voi olla myös hauska.

Sillä aikaa kun ruotsalainen astronautti haki näkyvyyttä yksin itselleen korkeuksissa välittäen sanomaansa innostuneille kuulijoille, suomalainen kirkkoherra loi rohkeutta kaikille maan pinnalla löytäen mahdollisuuksia kokea sitä samaa yhtäläisyyttä, intoa, ylpeyttä ja ryhmähenkeä avaten oman sielunsa kuulijoille samanarvoisena ja - kaltaisena. Jumalan löytäminen on yksilöasia, se on henkilökohtainen ja se ei ole pakko. Tunne arvostuksesta kohtaa niin kuulijoissa kuin sankarissa. Erot ovat pienet - kyseessä on kuitenkin aina tunne omistautumisesta jollekin.

Löytyykö kunkin jumala korkeuksista vai maasta - on kokijan mielissä. Valinta on sinun. Lapinlahdella kirkko kuulemma täyttyy ja sanan kuulijoita ilmaantuu uteliaisuuden kasvaessa. Uteliaisuuden ollessa ihmisessä, luo se edellytyksiä ymmärrykselle, josta kumpuaa suvaitsevaisuutta.

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.com
...........................................
Kirjoitukseen liittyvät nettisivut:
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=27&t=184&a=2239 [Markku Suokonautio]
http://www.esa.int/esaCP/SEMEOMG1GVE_Finland_0.html [Christer Fuglesang]
Kuva:
B0001116.JPG. 21.tammikuuta 2006, klo 14:33. Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti yllä olevan tekstin yhteydessä. Kuvalinkki: -- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/370228226/

Kuvateksti:
Papin perinteellinen paikka on ollut korkeammalla kuulijaa sijaitsevassa saarnastuolissa. Suomalainen osasi lasketua alas, sillä aikaa kun ruotsalainen kipusi ylös. Lapinlahdella vs. kirkkoherra laskeutui kansan pariin puhumaan ihmisille ihmisten asioita. Ruotsissa kansa otti vastaan astronauttinsa riemusaatossa hänen tulleessaan taivaalta alas. Kuvassa Tukholman vanhassa kaupungissa tyhjä saarnastuoli saksalaisessa kirkossa.