ORIG JULKAISTU 27. heinäkuuta 2007
(kesäisin useat amatöörit viihdyttävät toisiaan ja toisilleen sadoissa kesäteattereissa)
[ ... kesäisen salmen rannalla siviiliviraltaan kirkkoherra vaatii "ohjaajana" ohjattaviaan esittämään draamaa yhä sykkeellisemmin - puolihävyttömästi siviiliviraltaan pankinjohtaja tokaisee suomalaisten olevan pilkkikansaa, kun aina ovat vonkaamassa reiälle - kts. Kuva 8. ... ]
Kesäteatteri on tavallisen suomalaisen ihmisen esitystä huumorilla arjen käyttäytymisestä, satiiria esitäntää tosielämän tabuista ja inhimillistä yhdessäolon huumoria toisillemme pitkin suven saarelmia ja notkelmia. Kesäteatteri on monen pienen paikkakunnan kulttuurillinen henkireikä ja paluuturistien kohtaantopaikka.
Elämä on yhtä teatteria - on totta ja tarua. Arkena teatteri alkaa aamukahvipöydässä työnjaolla ja tehtävälistan kertaamisella. Illalla teatteri jatkuu päivällispöydässä lasten viilettaessä kaikkialla muualla kuin kotona ja vanhempien juoksuina "harrasteisiinsa" niin sohville, kukkamaalle kuin lähipystypubiin viettämään vapaaillan teatteria kavereiden kera.
Elämä on tabuja ja kiellettyjä asioita, joita ei saa ääneen sanoa ja valoissa tehdä. Kesäteatteri rikkoo tabujen ja siveellisyyden kuin filosofiankin rajoja (viittaus kuvakertomuksen esitykseen). Kesäteatterissa nauramme sille, mille päivällä käännämme selkämme joko posket punoittaen tai mielen pohtiessa sen tarpeellisuutta ja hyödyllisyyttä.
Kesäteatterissa kohtaa moni arjensankari, niin yrittäjä-kotiäiti, opettaja kesälomaltaan kuin pappi tai pankinjohtaja. Kaikki hakevat mielenvirkeyttä, osallistumista ja esittämistä - olemmehan arkielämän virtuooseja ja saamme näin kerrankin toteuttaa sitä, mikä normaalissa elämänkulussa on kiellettyä, torjuttua ja paheksuttua. Tavallinen arjen käyttöäiti ja -isä kuin lapsetkin saavat kosketusta elämän näytelmäpuoleen ja vieläpä luvan perästä - kaiken kukkuraksi naapurin elli ja tarmo vieläpä yleisön seasta taputtavatkin.
Palkkaa ei kesäteattereissa juurikaan makseta, pääsylipputulotkin menevät useasti leijonille tai muille hyväntekijöille. Lippujen hinnat ovat kohtuullisia ja "kesäillan valssit" esitetään ulkona sateessa tai paisteessa. Kesäteatteri on on esiintyjille ja yleisölle kohtaanto sallitussa sallitsemattomista asioista - riippuen käsikirjoituksesta ja ohjaajasta. Tarjonta on vaihtelevaa, draamasta satiiriuden kautta komediaan, farssiin ja rakkauteen. Kesäteatteri on koko kansan perus-in, jossa tavallinen kohtaa tavallisen.
Kesäteatteri elää voimakasta renesanssia. Lava on esittäjälleen straada huomiseen, se on arjen kruunaus uskallukseen ja se on kilpailu itseensä uskalluksesta ja pelon voitosta. Kesäteatteri on yhteiskunnan peruspilareiden lavaloiste, jossa kohtaa tavallinen kansa, joka pitää yhteiskuntaa pienillä puroillaan pystyssä. Kesäteatteri on henkireikä, joka tuo toimintaa, osallistumista, yhteenkuuluvuutta kuin esiintymisen mielihyvääkin erotteeksi arjesta - syntyy kokemus rohkeudesta olla osana yleisön keskipistettä (tunnetustihan esiintyminen ja puheen pitäminen ovat peloista yksiä suurimmista).
Kesäteatterit elävät pienillä budjeteilla, mutta erityisesti talkoohengestä, jossa yhteenkuuluvuutta haetaan ja kasaan hitsataan. Ryhmätoiminta erityisesti pienillä paikkakunnilla on hyvin suotavaa, koska kiihtyvä elämänrytmi vaatii arjenvoimia ja näitä voimia saadaan kevennyksistä olla joukossa ja esiintyä tutuille ja tuntemattomille. Kesäteatteri on Elämän teatterin voitto arjesta juhlaan, vaikkakin pienimmät esiintyjät voivat uupua ilta illan perään toistetuissa näytelmäkuvioissa. Kesäteatteri on perussuomalaisen juhlahetki olla kerrankin elämänsä keskellä.
Ilkka Luoma
0400 607080
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com
LINKKI KESKUSTELUUN --- TIEDE [21224]
------------------------------------
Kuvakertomus kirjoitukseen "Kesäteatteri - elämä on yhtä teatteria"
Kuva 1
http://www.panoramio.com/photo/3531552
Teksti
Kesäteatterissa kohtaavat amatööreinä niin yleisö kuin näyttelijätkin. Tässä Vehmersalmen Junnu Vainion lauluihin perustuvassa komediassa kohtasivat myös siviilistä pankinjohtaja, opettaja ja pappi. Lapset ovat oleellinen osa Elämän mittaista näytelmädraamaa - niin arjessa kuin estraadilla. Yleisö piti näkemästään heinäkuisena iltana Kuopion Vehmersalmella Syvähiekan kesäteatterissa.
Kuva 2
http://www.panoramio.com/photo/3531522
Teksti
Kesäteatterissa Suomesta Ruotsiin muutto sai ansaitun pilkkunsa miehestä, joka edestään löysi mitä taakseen oli jättänyt. Harrastajavoimin esitetty komedia keräsi yleisön viihtymään asioiden pariin, joita arkisiviilissä ei sallittaisi, mutta huumorilla teatterissa hymyillen totena nyökyteltiin. Kaikki näyttelijät olivat amatöörejä, joilla oli oma siviilityö. Esiintyjäkaarti oli hyvin yhteen hitsattu ja yleisö aplodeerasi lopussa innostuneesti tutuille ihmisille, niin roolina kuin henkilöinä.
Kuva 3
http://www.panoramio.com/photo/3531517
Teksti
Kesäteatterissa kohtaa kansanmies toisensa. Syviä pohtivia tuntoja niin hilpeästi kuin hiukan vakavamminkin kohtasi yleisö Syvähiekassa Kuopion Vehmersalmella heinäkuisena iltana kauniin luonnon ympäröimänä. Amatöörien esitys oli kuin humoristista draamaa elävästä koko Elämän mittaisesta elämän teatterista, missä ihminen kohtasi inhimillisesti toisensa ja yhdessä.
Kuva 4
http://www.panoramio.com/photo/3531512
Teksti
Kesäteatteri kuuluu Suomen suveen. Joukko aivan tavallisia elämän peruspilareita kohtasi yleisönsä nöyrästi ja elävästi kertoen sitä arkitarinaa, mikä useasti tosielämässä jää puhumattomuuden puolelle. Taustalla joukko iloisia lapsia kirmasi vedessä, eivät kuuluneet näytelmään, toki kuuluivat Elämän mittaiseen tosinäytelmään, jossa ihminen etsii toistaan.
Kuva 5
http://www.panoramio.com/photo/3531504
Teksti
Mitä olisi kesä ilman kesäteatteria. Amatöörit niin lavalla kuin lehtereillä. Koko kansan huviksi ja iloksi kesäteattereita pidetään joka niemen notkossa ja saarelmassa. Kesäteatteri on helpottava henkireikä moneen niin ahdistavaan arkeen, jossa totuutta peitetään ja sitä kesäteatteriin katsomaan tullaan. Käsikirjoituksia ja ohjauksia on joka lähtöön, ja kaikille on sävyä kunkin mieltymyksen mukaan. Ehkä tulevaisuudessa tavallinen kansa tekee kiertomatkailua esityksestä toiseen löytääkseen tuntoja syviä ja hehkua lämmintä. Teatteri yhdistää, onhan Elämäkin tarua ihmeellisempää arjen ponnistusta Elämän mittaisessa teatterissa.
Kuva 6
http://www.panoramio.com/photo/3531499
Teksti
Kättä päälle, sanoi kauppias ja voiton kotiin kantoi. Paluumuuttaja Ruotsista kohtasi elämän taakse jätetyt kohtalot ja palasi synnyinkonnuilleen, kuten vielä arkielämän teatterissakin niin monet kypsään ikään päässeet, maalla juurensa ravinneet. Näytelmässä kohtaavat niin lapsi, nuori kuin vanhempikin unohtamatta iloista elämän kypsyyttä, jota tässäkin näytelmässä viekoittelevasti esille tuotiin. Teatteri yhdistää ja löytää syvyyttä ja sävyä kullekin valintansa mukaisesti.
Kuva 7
http://www.panoramio.com/photo/3531492
Teksti
Suomalaisen järven rannalla amatöörien joukko kiittää katsojiaan. He antoivat vilpittömästi kaikkensa ja yleisö piti näkemästään. Rivikansa kohtasi itsensä hymyillen sellaiselle, jota arjessa laistetaan. Tosielämää on mukava katsoa lasien lävitse esitettynä mukamastotuutena tietäen arkielämän sisältävän juuri niitä elementtejä, joille vapautuneesti, mutta ehkä hammasta purren, kesäteattereissa aika ajoin koemme ja esitetyille kommelluksille nauramme.
Kuva 8
http://www.panoramio.com/photo/3275709
Teksti
Ensimmäinen kuva Syvähiekan kesäteatterin esityksestä "Albatrossi ja Heiskanen" [ Junnu Vainion laulujen pohjalta, Jukka Virtasen kirjoittamana sekä Pentti Pesän ohjaamana ] - 12.7.2007, klo 19:00. "Hersyvää esitystä tavallisten ihmisten pilkkijöistä, jotka aina vonkaavat reiälle" - lainaus esityksen aivotuotoksista; - savolaisella huumorilla, tiedättehän, että vastuu siirtyi samalla kuulijoille ;)
perjantaina, heinäkuuta 27, 2007
sunnuntaina, heinäkuuta 22, 2007
Mikä on oikea puun hinta Venäjältä ja omista metsistämme
ORIG JULKAISTU 28. kesäkuuta 2007
(uutisointi ja poliitikot intoilevat sormi pystyssä, kun Venäjä haluaa säätää pyöreän puun hintaa ulkomaille)
[ ... metsä on juuri niin arvokas kuin on kaupallista kysyntää, siis ihmisille. Luonto taas kokonaisuudessaan on täysin riippuvainen monimuotoisista ja eri elinvaiheissaan olevista metsistä - niin Suomessa kuin muuallakin maapallolla ... ]
Suomi aloitti rikastumisen, kun huomasimme halvan vesivoiman, tiivissyiset havupuumetsiköt ja ennakkoluulottomat patruunat, jotka halusivat tervan jälkeen jalostaa rahaansa ja duunarien työtä. Pelkän pyöreän puun vienti sellaisenaan ei kasvata kansantaloutta laajasti hyvinvoinnin suuntaan.
Venäjän tsaari Vladimir Putin kertoi jo julkisesti useampi vuosi sitten, että pyöreän puun vienti saa loppua. Samaan kertomukseen kuului sisältyneen huomautus jalostamisesta ja tuotekehityksestä kuin myös investoinneista lisäarvon tuottamisen puolelle.
Suomi saa vielä halpaa puuraaka-ainetta tehtailleen Venäjältä. Suomi jalostaa paperia, kartonkia ja vaneria yms. mekaanista jatkojalostetta entistä automatoisoiduimmilla tehtaillaan. Länsimaalainen markkinatalous, laatu ja Neuvostoliiton vaihdantakauppa kilpailuttivat tuotteemme sellaisiksi, että saimme viimeisten 50 vuoden aikana siitä osin sen hyvinvoinnin, mikä meillä juuri nyt on. Suomi eli metsästä.
Raaka-aine on tuotteiden lähtökohta. Metsänomistaja on saanut takavuosina mukavat korvaukset luonnonkasvusta ja hoitotyöstä, mitä hän panosti metsiinsä. Elintason nousun myötä palkat, maataloustuotteet ja muukin hintataso nousi ja metsäyhtiöt suuntasivat raaka-ainekatseensa halvan hinnan Venäjälle. Suomi sai näin yksipuolista hintaetuutta velivenäläisiltä - me yksinkertaisesti hyödynsimme uuden Venäjän epäselvät metsien omistus- ja hallintaoikeudet.
Venäjä on raaka-aineviejä. Venäjä saa varallisuutensa öljystä, kaasusta ja kivihiilestä, siis raaka-aineista. Markkinatalous suosii jatkojalostamista. Raaka-aineviejä ei kehitä omaa osaamistaan, innovaatiot ja tuotekehitys jää ohuelle pohjalle. Putin halusi muutoksen asiaan ja junailee verot ja tullit mm. pyöreälle puulle, jotta jatkojalostus olisi houkuttelevaa itse Venäjällä. Putin haluaa investointeja, osaamista ja innovaatiota omaan maahansa tuottamaan laajempaa hyvinvointia koko maalle, eikä pelkille metsäosuuksien "omistajille", jotka edustavat vain kapeaa sektoria koko Venäjän elinkeinoelämässä.
Suomi hyötyy kallistuvasta Venäjän puuraaka-aineesta. Nyt tulee taloudellisemmaksi hankkia raaka-aine kotimaasta. Palaamme pelimme lähtöruutuun. Pyöreä puu omista metsistä, jalostus omissa, joskin runsaasti ulkomaalaisten omistamissa tehtaissa, mutta erityisesti kotimaisella työvoimalla. Mikäli meillä ei ole markkinataloudellisesti hyödyllistä valmistaa paperia, kartonkia ja vaneria, syy ei ole puun kantohinnoissa, vaan hinnoittelussa ja elintasomme korkeudessa.
Mikäli palkkamme ja muut kustannukset ovat liian korkeita, niin meidän on pakko karsia kustannuksia tai lisätä jalostusastetta. Kaikkien kulukomponenttien tulee olla kilpailukykyisiä, niin raaka-aineiden, palkkojen kuin mm. palkkasivukulujen. Työllisyys onkin sitten yhteiskuntapolitiikkaa ja valtiollamme ovat instrumentit säätämään kotimaisen työn kilpailukykyä.
On ymmärrettävää, että Venäjä nostaa tulleja (kukapa vain raaka-ainetta myisi, emme ainakaan me). Venäläiset haluavat nostaa jalostusastetta, kuten meidänkin on pakko tehdä pärjätäksemme maapallollisessa globaalikilpailussa. Venäjän ei tarvitse subventoida halvalla puuraaka-aineella yhteiskuntaamme ja metsäteollisuuttamme.
Kilpailukykymme tehdään Suomessa, ei venäläisen yhteiskunnan alle markkinahinnoiteltujen metsävarojen tuontitoiminnalla. Kansantaloudellisesti paras ratkaisu on koko tuotantoketjun pysyttäytyminen omassa maassamme ja mitä pidemmälle jalostetun tuotteen viemme maailmalle, sen paremmin maksamme mm. energialaskuamme, koska olemme tuontiriippuvainen markkinatalousmaa.
Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com
LINKKI KESKUSTELUUN --- TIEDE [20574]
Kuvakertomus ylläolevaan aiheeseen;
kuvia saa käyttää vapaasti aiheesta kirjoitetun tekstin yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma - 2007.
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/2974048 --- DSC_7771.JPG -- 1634 kB.
Teksti
Motti per pino(kuutiometri), halkopinot odottavat polttajiansa. Vuosituhannet metsä on antanut lämmikkeen ihmisille, vuosituhannet metsä on tasapainoittanut ilmastoa ja "niellyt" hiilidioksidia. Kuinka käytämme metsät, ratkaisee elintasoamme, mutta erityisesti elinmahdollisuuksiamme. Kuvan klapipinot menevät grillaukseen Pohjois-Karjalaisessa lomakylässä.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/2974020 --- DSC_7769.JPG -- 1465 kB.
Teksti
Orava vahtii ihmiskulkijaa, koettaa peloitella tai kiinnittää huomion itseensä pelastaakseen pesänsä. Ihminen on vuosisatoja tuhonnut metsiä, metsien eläimiä ja vuosimiljoonaista harmoniaa itsekkäästi, vain oman etunsa nimissä. Suomi seisoi 50%:sti puujaloilla taloudeltaan vuosikymmenet, nyt puuta on saanut pilkkahintaan Venäjältä, jossa orava samalla lailla vahtii ja suojelee pesäänsä.
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/2973981 --- IMG_1342.JPG -- 3448 kB.
Teksti
Suomi on saanut edullisesti raakapuuta Venäjältä, nyt tsaari Putin on säätämässä tulleja kannustaakseen omaehtoista lisäarvoa ja jatkojalostusta omaan maahansa. Kuvassa todennäköisesti suomalaista raakapuuta nousseella hinnalla metsänomistajien iloksi menossa meidän omaan jalostukseen Puhoksessa, Pohjois-Karjalassa.
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/2981407 --- b0000151.JPG
Teksti
Suomalainen metsänomistaja hyötyy todennäköisesti, kun Venäjä nostaa puutullejaan. Kuvassa syvällä Suomen maankamaralla lastataan taatusti kotimaista pyöreää puuta jalostettavaksi kotimaan tehtaissa. Me emme harrasta markkinatalousmaana raaka-aineiden vientiä, kuten Venäjä - joka näin auttoi aikansa kansantalouttamme halvalla raaka-aineella.
sunnuntaina, heinäkuuta 15, 2007
Oletko ylpeä ja tyytyväinen kansakuntasi päämiehestä?
ORIG JULKAISTU 15. kesäkuuta 2007
[ ... Kiinan presidenttiä ei näkynyt Suomessa, kun olimme EU-puheenjohtaja, meille riitti heidän pääministeri. Presidentti Hu Jintao esiintyy protokollassa vain siellä, missä se on aiheellista erityisestä syystä - häntä "säästetään" ja hänen arvovaltaa suojellaan... ]
Jokaisella maalla/ kansakunnalla on johtajansa - suuri tai pieni, heikko tai voimakas. Yhtiöt noudattavat toimitusjohtajansa linjaa ja yhtiö esittäytyy asiakkaillensa ykkösmyyjänsä eli ylimmän johtajan kuvajaisena. Oletko työssäsi tyytyväinen ja ylpeä toimitusjohtajastasi? Oletko ylpeä ja tyytyväinen myös presidentistäsi? Mikäli olet vilpittömästi tyytyväinen esimieheesi, on todennäköistä, että teet myös tulosta ja luot osaltasi positiivista henkeä yhtiössäsi ja maassasi.
Kiinassa on vahva ja päätösvaltainen presidentti, joka on muun valtakoneiston yläpuolella. Hu Jintao on kansakunnan merkki ja mallinnus yhteenkuuluvuudesta, mitä Kiina suurena maana tarvitsee pystyäkseen niihin tavoitteisiin, mitä edesmennyt Kiinan pieni suuri mies Deng Xiaoping määritti.
Kiinassa koko virka- ja puoluekoneisto asemoituu asemansa vakiinnuttaneen presidenttinsä taakse. Presidentti 1) on koskematon ( ylimmän johdon valtapelejä ei tässä nyt oteta huomioon - ne ovat kuitenkin kansalta "piilossa" ) ja edustaa viimeistä lukkoa kansakunnan hierarkiassa. Kansalaiset eivät kapinoi ja osoita juuri koskaan mieltään ylintä johtajaansa kohtaan Kiinassa - hän on "eristyksissä", kuten tuhansia vuosia vanha keisareiden kausi on viisaasti nykyisyyttäkin, kommunismista huolimatta, opastanut. Kansakunta voi osoittaa mieltään alue- ja paikallishallintoa vastaan, mutta ei koskaan kansakunnan identiteettiä, asemansa vakiinnuttanutta presidenttiä kohtaan.
USA:ssa presidentti on yhtä voimakas kuin Kiinassa. Bush joutuu sitävastoin "sananvapauden mekassa" kansalaisten hampaisiin. USA:ssa lippu ja kansallislaulu ylittävät presidentin koskemattomuuden, kuten myös armeija, joka on USA:n suurin mittari maailmalla. USA:ssa kansakunnan ylpeys kohtaantuu "vapaudessa", lipussa ja kansallislaulussa. Amerikassa presidenttiä arvioidaan mm. mielipidetutkimuksin; tätä ei juuri tapahdu Kiinassa. Tuhansia vuosia vanha hallintomalli on ymmärtänyt, että kansakunnalla pitää olla ikoni, joka viimeisenä sanoo sanansa, mikäli se tarpeelliseksi ja kansakunnan eduksi havaitaan. Näin tapahtui mm. Japanissa, kun keisari, oltuaan hiljaisuudessa kauan, lopetti puolestansa sodan USA:ta vastaan vuonna 1945.
Kiinassa on aina hallintomallille takaportti. Kiina ei tule kaatumaan vallankumoukseen nykymallistaan. Vallan kolmijako; puolue, armeija ja keskushallinnon virkamieskoneisto yhdessä maakuntahallintojen kanssa pitää maailman suurimman kansakunnan koossa, vaikka meillä länsimaissa odotetaan ihmisten yksilöllisyyden ajavan kollektivismin ohi vallankumouksen barrikadeille.
Kiinalainen rikastuu, mutta ei hylkää perinteitä, jossa perhe, suku ja ylimmän johdon kunnioitus säilyvät. Länsimaalaisittain ristiriitaisen Mao Zedong ´in asemaa ei vieläkään arvioida kuin silkkihansikkain - Kiinan kansa ei halua näin arvioida itseään, vaan on hyväksynyt Mao ´n ajan erääksi vaiheeksi matkalla tulevaisuuteen. Kiina on muuttunut nopeammin kuin koskaan viimeisten 20 vuoden aikana ja vauhti yltyy, kuitenkin ollen koko ajan ohjaksissa.
Suomessa meillä ei ole enää johtajaa, meillä ei ole presidenttiä siinä mitassa kuin vielä reilu kaksikymmentä vuotta sitten. Kansakuntana menetimme tietyn identiteetin; me lähdimme manipuloituna yksinomaisen parlamentarismin junaan vaihtaen "viimeisen lukon" ajattelun poliittisen hallintokoneiston "keskinäiskauppoihin" - jaettaessa ikiaikaista runsauden niukkuutta kansalaisille. Meillä ei ole enää "kasvoja" maailmalla - vahvat johtajat muualla eivät tiedä kuka on Se suomalainen. Meillä ei ole yksilöllisesti kohdistuvaa päämiestä, meillä ei ole sellaista henkilöä, joka voisi ratkaista nopeasti ja tehokkaasti ongelmia, jotka odottavat kulman takana. Voisi ennustaakkin, että tämän nykykokeilun jälkeen palaamme lähtöruutuun, eli vahvojen presidenttien maailmaan - ja Suomi saa jälleen "kasvot".
Herää kysymys, miksi maapallon "sananvapautena ja yksilödemokratiana" itseään pitävä USA haluaa pitää itsestään selvänä niin voimakasta ja henkilöitynyttä päämiestä. Herää kysymys miksi Ranskassa on vahva presidentti. Miksi Venäjällä on miltei tsaariksi itsensä julistanut Putin. Miksi vahvimmilla kansakunnilla on päätöskykyinen päämies, onko se merkki kansalaisten uskalluksesta luottaa valtapyramidin huipulle, jonka se kuitenkin valitsee lähes kaikissa tapauksissa määrä vuosin.
Oletko sinä tyytyväinen esimieheesi? Oletko sinä valmis puolustamaan toimitus-/ ylintä esimiesjohtajaasi? Oletko sinä ylpeä ja tyytyväinen Suomen "ylimpään" polittiseen johtajaan, jolla ei ole enää paljon sanottavaa. Kansakunta on useasti päämiehensä näköinen ulkomaalaisille - hän on käyntikortti, jossa pitäisi olla meidän leijona, siniristilippu ja Maamme-laulu, joista ainakin onnistumisissa ja kilpailuissa voitettuamme - olemme kiistatta ylpeitä.
Kesälomien alkaessa jälleen monilla mökeillä, saarissa, rannoilla ja saunoissa väitellään, keskustellaan ja polemisoidaan mitä oli elämä Kekkosen aikana, sitä aikaa muistellaan - oli se sitten "pahassa tai hyvässä". Niinpä nuo hetket aina kirpoavat keskusteluihn vähintäänkin sen saunaoluen ja -drinkin jälkeen. Suomi oli Kekkosen aikana rehdisti näköisensä ja muualla maailmassa ihmiset tiesivät kuka maata johtaa ja kuka sanoo viimeisen sanan. Kansakunta on juuri niin tyytyväinen miten se luottaa johtajaansa ja kuinka oikeudenmukaisesti hän osaa kansalaisiaan toisiinsa nähden kohdella.
Tunnelmaa ja kansallista identiteettiä voidaan kokea myös muuallakin kuin vain amerikkalaisissa elokuvissa ( pienellä huumorilla).
1)
Itseasiassa Kiinassa on osin "väärin" puhua vain presidentistä, Hu Jintao on politbyroon vakituisen jäsenistön (9) puheenjohtaja, armeijan ylipäällikkö ja puolueen pääsihteeri - vallan keskitetty kolmijako.
Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com
KESKUSTELU --- TIEDE
Kirjoitukseen liittyvä kuvakertomus
( kuvia saa teksteineen käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - Photos copyright by Ilkka Luoma. Kuvien säilytysserveri on http://www.panoramio.com , joka on Google yhtiön omistuksessa ja hallinnoima - tietoturva edustaa korkeaa tasoa )
Kuva 1)
--- http://www.panoramio.com/photo/2770500 --- B0004508.JPG 2682 kB
Teksti
Kiinassa kielletyn kaupungin pääportissa on länsimaissa kiistellyn nyky-Kiinan perustajan Mao Zedong ín kuva. Kuvan häpäisemisestä saa ankaran rangaistuksen. Kiinassa vallan ylin askelma on koskematon ja virkakoneiston "suojeluksessa" - kansalaiset ovat ylpeitä johtajastaan ja tämän menestys mitataan hiljaisesti hänen oikeudenmukaisuudestaan.
Kuva 2)
--- http://www.panoramio.com/photo/2770515 --- DSC_2325.JPG 2318 kB
Teksti
Kiinassa rakennusten kattorakenteet ovat olleet kauniita, monimutkaisia ja symbolisia. Kuten kuvan kattopäätyjen yksityiskohtaisuus monimuotoisuudessaan, on kiinalainen valtakoneisto usein meille länsimaalaisille tuntematon, vaikeaselkoinen ja lopulta meille ymmärtämätön. Kiinassa ylin johtaja sanoo viimeisen sanan, kuten Japanissa keisari pitkän hiljaiselon jälkeen 1945 lopettaessaan puolestansa käydyn sodan USA:ta vastaan.
Kuva 3)
--- http://www.panoramio.com/photo/2770529 --- B0004474.JPG 2274 kB
Teksti
Kiinassa valtaa piti vahvoina tai vähemmän vahvoina vuosituhannet keisari. Kuvan keisarin valtaistuin on tyhjä - tänään. Kielletty keisarien kaupunki rakennettiin 1400-luvun alussa keisari Zu Di ´in toimesta. Keisari nostettiin kansan yläpuolelle, jotta hänen arvovalta olisi arvostelun ulottumattomissa. Keisari sanoi valtakunnassa usein viimeisen sanan. Kansalaisten oletettiin olevan keisaristaan ylpeitä, sillä edustihan hän sitä kaikkea komeaa, juhlavaa ja ihailtavaa - myös muille maailman maille merkkinä maansa suuruudesta.
Kuva 4)
--- http://www.panoramio.com/photo/2770543 --- B0004723.JPG 2258 kB
Teksti
Kiinalaisella hutong-alueella asuu kaupungeissa aivan tavallinen kansa. Kiinalaiset rakastavat pelejä ja ilo on luonnollisesti ylimmillään voiton kohdatessa. Tavalliset kansalaiset purnaavat aluepoliisille, aluehallinnolle, paikallishallinnolle ja muille viranomaisille, mutta koko maan ylin johtaja on arvostettu, "viimeinen lukko", toivottuna ylimmän oikeudenmukaisuuden jakajaksi sekä ylpeyden kohde, koska se edustaa tänään maailman suurinta valtiota, jonka muutosvauhti meille länsimaalaisille on hengästyttävän kovaa.
Kuva 5)
--- http://www.panoramio.com/photo/2770559 --- B0004294.JPG 2356 kB
Teksti
Kiina on avannut oviaan myös länsimaalaisille ominaisuuksille, mm. paljon rasvaa sisältäville pikaruokaketjuille, jotka ovat suurissa kaupungeissa suosittuja, toistaiseksi. Useasti nämä länsimaalaiset ilmiöt, mm. USA:n "vakoilulento", kohdistuvat kansan ärtymyksen kohteiksi. Taitavasti suunnaten valtaa pitävä koneisto voi ohjailla kansalaisia haluamiinsa kohteisiin ja näin oma - ja ei aina niin "puhdas" - valtakoneisto saa jäädä rauhaan. Tämä menetelmä on vallalla miltei maassa kuin maassa. Kiinassa maan ylin johtaja jää kuitenkin arvostelun yläpuolelle, kansan toivoessa tämän edustavan hyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta nimenomaan heitä, tavallisia kansalaisia, kohtaan. Näin kansalaiset voisivat olla ylpeitä maansa identiteetistä ja johtajastaan.
Kuva 6)
--- http://www.panoramio.com/photo/2770570 --- B0004285.JPG 2520 kB
Teksti
Saattaisi mikkeliläisen sähköyhtiön mittariesimies olla ihmeissään Pekingin kaupungin sähkölaitoksen kytkennöistä, siksi monimutkaisia nämä virittelyt ovat. Pekingissä kuitenkin sähköä on tarjolla. Samalla tavalla monimutkaisia ja kiharaisia ovat kiinalaisen virkakoneiston vivahteet, juonteet ja kytkennät, ainakin meille länsimaalaisille ja siksi onkin ikävää, kun arvostelemme sellaisia asioita, joihin meillä ei ole yksinkertaisesti riittävää tietoa. Kiinalainen valtahierarkia ei tunnetusti ota muiden asioihin kantaa ja kaupankäynti onkin kiinalaisille se tärkein asia ja lopulta sekään ei ole niin tärkeää.
.................................
Linkit:
--- http://en.wikipedia.org/wiki/Hu_Jintao --- engl. Wikipedia
--- http://fi.wikipedia.org/wiki/Hu_Jintao --- suom. Wikipedia
[ ... Kiinan presidenttiä ei näkynyt Suomessa, kun olimme EU-puheenjohtaja, meille riitti heidän pääministeri. Presidentti Hu Jintao esiintyy protokollassa vain siellä, missä se on aiheellista erityisestä syystä - häntä "säästetään" ja hänen arvovaltaa suojellaan... ]
Jokaisella maalla/ kansakunnalla on johtajansa - suuri tai pieni, heikko tai voimakas. Yhtiöt noudattavat toimitusjohtajansa linjaa ja yhtiö esittäytyy asiakkaillensa ykkösmyyjänsä eli ylimmän johtajan kuvajaisena. Oletko työssäsi tyytyväinen ja ylpeä toimitusjohtajastasi? Oletko ylpeä ja tyytyväinen myös presidentistäsi? Mikäli olet vilpittömästi tyytyväinen esimieheesi, on todennäköistä, että teet myös tulosta ja luot osaltasi positiivista henkeä yhtiössäsi ja maassasi.
Kiinassa on vahva ja päätösvaltainen presidentti, joka on muun valtakoneiston yläpuolella. Hu Jintao on kansakunnan merkki ja mallinnus yhteenkuuluvuudesta, mitä Kiina suurena maana tarvitsee pystyäkseen niihin tavoitteisiin, mitä edesmennyt Kiinan pieni suuri mies Deng Xiaoping määritti.
Kiinassa koko virka- ja puoluekoneisto asemoituu asemansa vakiinnuttaneen presidenttinsä taakse. Presidentti 1) on koskematon ( ylimmän johdon valtapelejä ei tässä nyt oteta huomioon - ne ovat kuitenkin kansalta "piilossa" ) ja edustaa viimeistä lukkoa kansakunnan hierarkiassa. Kansalaiset eivät kapinoi ja osoita juuri koskaan mieltään ylintä johtajaansa kohtaan Kiinassa - hän on "eristyksissä", kuten tuhansia vuosia vanha keisareiden kausi on viisaasti nykyisyyttäkin, kommunismista huolimatta, opastanut. Kansakunta voi osoittaa mieltään alue- ja paikallishallintoa vastaan, mutta ei koskaan kansakunnan identiteettiä, asemansa vakiinnuttanutta presidenttiä kohtaan.
USA:ssa presidentti on yhtä voimakas kuin Kiinassa. Bush joutuu sitävastoin "sananvapauden mekassa" kansalaisten hampaisiin. USA:ssa lippu ja kansallislaulu ylittävät presidentin koskemattomuuden, kuten myös armeija, joka on USA:n suurin mittari maailmalla. USA:ssa kansakunnan ylpeys kohtaantuu "vapaudessa", lipussa ja kansallislaulussa. Amerikassa presidenttiä arvioidaan mm. mielipidetutkimuksin; tätä ei juuri tapahdu Kiinassa. Tuhansia vuosia vanha hallintomalli on ymmärtänyt, että kansakunnalla pitää olla ikoni, joka viimeisenä sanoo sanansa, mikäli se tarpeelliseksi ja kansakunnan eduksi havaitaan. Näin tapahtui mm. Japanissa, kun keisari, oltuaan hiljaisuudessa kauan, lopetti puolestansa sodan USA:ta vastaan vuonna 1945.
Kiinassa on aina hallintomallille takaportti. Kiina ei tule kaatumaan vallankumoukseen nykymallistaan. Vallan kolmijako; puolue, armeija ja keskushallinnon virkamieskoneisto yhdessä maakuntahallintojen kanssa pitää maailman suurimman kansakunnan koossa, vaikka meillä länsimaissa odotetaan ihmisten yksilöllisyyden ajavan kollektivismin ohi vallankumouksen barrikadeille.
Kiinalainen rikastuu, mutta ei hylkää perinteitä, jossa perhe, suku ja ylimmän johdon kunnioitus säilyvät. Länsimaalaisittain ristiriitaisen Mao Zedong ´in asemaa ei vieläkään arvioida kuin silkkihansikkain - Kiinan kansa ei halua näin arvioida itseään, vaan on hyväksynyt Mao ´n ajan erääksi vaiheeksi matkalla tulevaisuuteen. Kiina on muuttunut nopeammin kuin koskaan viimeisten 20 vuoden aikana ja vauhti yltyy, kuitenkin ollen koko ajan ohjaksissa.
Suomessa meillä ei ole enää johtajaa, meillä ei ole presidenttiä siinä mitassa kuin vielä reilu kaksikymmentä vuotta sitten. Kansakuntana menetimme tietyn identiteetin; me lähdimme manipuloituna yksinomaisen parlamentarismin junaan vaihtaen "viimeisen lukon" ajattelun poliittisen hallintokoneiston "keskinäiskauppoihin" - jaettaessa ikiaikaista runsauden niukkuutta kansalaisille. Meillä ei ole enää "kasvoja" maailmalla - vahvat johtajat muualla eivät tiedä kuka on Se suomalainen. Meillä ei ole yksilöllisesti kohdistuvaa päämiestä, meillä ei ole sellaista henkilöä, joka voisi ratkaista nopeasti ja tehokkaasti ongelmia, jotka odottavat kulman takana. Voisi ennustaakkin, että tämän nykykokeilun jälkeen palaamme lähtöruutuun, eli vahvojen presidenttien maailmaan - ja Suomi saa jälleen "kasvot".
Herää kysymys, miksi maapallon "sananvapautena ja yksilödemokratiana" itseään pitävä USA haluaa pitää itsestään selvänä niin voimakasta ja henkilöitynyttä päämiestä. Herää kysymys miksi Ranskassa on vahva presidentti. Miksi Venäjällä on miltei tsaariksi itsensä julistanut Putin. Miksi vahvimmilla kansakunnilla on päätöskykyinen päämies, onko se merkki kansalaisten uskalluksesta luottaa valtapyramidin huipulle, jonka se kuitenkin valitsee lähes kaikissa tapauksissa määrä vuosin.
Oletko sinä tyytyväinen esimieheesi? Oletko sinä valmis puolustamaan toimitus-/ ylintä esimiesjohtajaasi? Oletko sinä ylpeä ja tyytyväinen Suomen "ylimpään" polittiseen johtajaan, jolla ei ole enää paljon sanottavaa. Kansakunta on useasti päämiehensä näköinen ulkomaalaisille - hän on käyntikortti, jossa pitäisi olla meidän leijona, siniristilippu ja Maamme-laulu, joista ainakin onnistumisissa ja kilpailuissa voitettuamme - olemme kiistatta ylpeitä.
Kesälomien alkaessa jälleen monilla mökeillä, saarissa, rannoilla ja saunoissa väitellään, keskustellaan ja polemisoidaan mitä oli elämä Kekkosen aikana, sitä aikaa muistellaan - oli se sitten "pahassa tai hyvässä". Niinpä nuo hetket aina kirpoavat keskusteluihn vähintäänkin sen saunaoluen ja -drinkin jälkeen. Suomi oli Kekkosen aikana rehdisti näköisensä ja muualla maailmassa ihmiset tiesivät kuka maata johtaa ja kuka sanoo viimeisen sanan. Kansakunta on juuri niin tyytyväinen miten se luottaa johtajaansa ja kuinka oikeudenmukaisesti hän osaa kansalaisiaan toisiinsa nähden kohdella.
Tunnelmaa ja kansallista identiteettiä voidaan kokea myös muuallakin kuin vain amerikkalaisissa elokuvissa ( pienellä huumorilla).
1)
Itseasiassa Kiinassa on osin "väärin" puhua vain presidentistä, Hu Jintao on politbyroon vakituisen jäsenistön (9) puheenjohtaja, armeijan ylipäällikkö ja puolueen pääsihteeri - vallan keskitetty kolmijako.
Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com
KESKUSTELU --- TIEDE
Kirjoitukseen liittyvä kuvakertomus
( kuvia saa teksteineen käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - Photos copyright by Ilkka Luoma. Kuvien säilytysserveri on http://www.panoramio.com , joka on Google yhtiön omistuksessa ja hallinnoima - tietoturva edustaa korkeaa tasoa )
Kuva 1)
--- http://www.panoramio.com/photo/2770500 --- B0004508.JPG 2682 kB
Teksti
Kiinassa kielletyn kaupungin pääportissa on länsimaissa kiistellyn nyky-Kiinan perustajan Mao Zedong ín kuva. Kuvan häpäisemisestä saa ankaran rangaistuksen. Kiinassa vallan ylin askelma on koskematon ja virkakoneiston "suojeluksessa" - kansalaiset ovat ylpeitä johtajastaan ja tämän menestys mitataan hiljaisesti hänen oikeudenmukaisuudestaan.
Kuva 2)
--- http://www.panoramio.com/photo/2770515 --- DSC_2325.JPG 2318 kB
Teksti
Kiinassa rakennusten kattorakenteet ovat olleet kauniita, monimutkaisia ja symbolisia. Kuten kuvan kattopäätyjen yksityiskohtaisuus monimuotoisuudessaan, on kiinalainen valtakoneisto usein meille länsimaalaisille tuntematon, vaikeaselkoinen ja lopulta meille ymmärtämätön. Kiinassa ylin johtaja sanoo viimeisen sanan, kuten Japanissa keisari pitkän hiljaiselon jälkeen 1945 lopettaessaan puolestansa käydyn sodan USA:ta vastaan.
Kuva 3)
--- http://www.panoramio.com/photo/2770529 --- B0004474.JPG 2274 kB
Teksti
Kiinassa valtaa piti vahvoina tai vähemmän vahvoina vuosituhannet keisari. Kuvan keisarin valtaistuin on tyhjä - tänään. Kielletty keisarien kaupunki rakennettiin 1400-luvun alussa keisari Zu Di ´in toimesta. Keisari nostettiin kansan yläpuolelle, jotta hänen arvovalta olisi arvostelun ulottumattomissa. Keisari sanoi valtakunnassa usein viimeisen sanan. Kansalaisten oletettiin olevan keisaristaan ylpeitä, sillä edustihan hän sitä kaikkea komeaa, juhlavaa ja ihailtavaa - myös muille maailman maille merkkinä maansa suuruudesta.
Kuva 4)
--- http://www.panoramio.com/photo/2770543 --- B0004723.JPG 2258 kB
Teksti
Kiinalaisella hutong-alueella asuu kaupungeissa aivan tavallinen kansa. Kiinalaiset rakastavat pelejä ja ilo on luonnollisesti ylimmillään voiton kohdatessa. Tavalliset kansalaiset purnaavat aluepoliisille, aluehallinnolle, paikallishallinnolle ja muille viranomaisille, mutta koko maan ylin johtaja on arvostettu, "viimeinen lukko", toivottuna ylimmän oikeudenmukaisuuden jakajaksi sekä ylpeyden kohde, koska se edustaa tänään maailman suurinta valtiota, jonka muutosvauhti meille länsimaalaisille on hengästyttävän kovaa.
Kuva 5)
--- http://www.panoramio.com/photo/2770559 --- B0004294.JPG 2356 kB
Teksti
Kiina on avannut oviaan myös länsimaalaisille ominaisuuksille, mm. paljon rasvaa sisältäville pikaruokaketjuille, jotka ovat suurissa kaupungeissa suosittuja, toistaiseksi. Useasti nämä länsimaalaiset ilmiöt, mm. USA:n "vakoilulento", kohdistuvat kansan ärtymyksen kohteiksi. Taitavasti suunnaten valtaa pitävä koneisto voi ohjailla kansalaisia haluamiinsa kohteisiin ja näin oma - ja ei aina niin "puhdas" - valtakoneisto saa jäädä rauhaan. Tämä menetelmä on vallalla miltei maassa kuin maassa. Kiinassa maan ylin johtaja jää kuitenkin arvostelun yläpuolelle, kansan toivoessa tämän edustavan hyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta nimenomaan heitä, tavallisia kansalaisia, kohtaan. Näin kansalaiset voisivat olla ylpeitä maansa identiteetistä ja johtajastaan.
Kuva 6)
--- http://www.panoramio.com/photo/2770570 --- B0004285.JPG 2520 kB
Teksti
Saattaisi mikkeliläisen sähköyhtiön mittariesimies olla ihmeissään Pekingin kaupungin sähkölaitoksen kytkennöistä, siksi monimutkaisia nämä virittelyt ovat. Pekingissä kuitenkin sähköä on tarjolla. Samalla tavalla monimutkaisia ja kiharaisia ovat kiinalaisen virkakoneiston vivahteet, juonteet ja kytkennät, ainakin meille länsimaalaisille ja siksi onkin ikävää, kun arvostelemme sellaisia asioita, joihin meillä ei ole yksinkertaisesti riittävää tietoa. Kiinalainen valtahierarkia ei tunnetusti ota muiden asioihin kantaa ja kaupankäynti onkin kiinalaisille se tärkein asia ja lopulta sekään ei ole niin tärkeää.
.................................
Linkit:
--- http://en.wikipedia.org/wiki/Hu_Jintao --- engl. Wikipedia
--- http://fi.wikipedia.org/wiki/Hu_Jintao --- suom. Wikipedia
lauantaina, heinäkuuta 14, 2007
Mikä on oikea puun hinta Venäjältä ja omista metsistämme
Suomi on saanut edullisesti raakapuuta Venäjältä, nyt tsaari Putin on säätämässä tulleja kannustaakseen omaehtoista lisäarvoa ja jatkojalostusta omaan maahansa. Kuvassa todennäköisesti suomalaista raakapuuta nousseella hinnalla metsänomistajien iloksi menossa meidän omaan jalostukseen Puhoksessa, Pohjois-Karjalassa.
Suomalainen metsänomistaja hyötyy todennäköisesti, kun Venäjä nostaa puutullejaan. Kuvassa syvällä Suomen maankamaralla lastataan taatusti kotimaista pyöreää puuta jalostettavaksi kotimaan tehtaissa. Me emme harrasta markkinatalousmaana raaka-aineiden vientiä, kuten Venäjä - joka näin auttoi aikansa kansantalouttamme halvalla raaka-aineella.
Orava vahtii ihmiskulkijaa, koettaa peloitella tai kiinnittää huomion itseensä pelastaakseen pesänsä. Ihminen on vuosisatoja tuhonnut metsiä, metsien eläimiä ja vuosimiljoonaista harmoniaa itsekkäästi, vain oman etunsa nimissä. Suomi seisoi 50%:sti puujaloilla taloudeltaan vuosikymmenet, nyt puuta on saanut pilkkahintaan Venäjältä, jossa orava samalla lailla vahtii ja suojelee pesäänsä.
Motti per pino(kuutiometri), halkopinot odottavat polttajiansa. Vuosituhannet metsä on antanut lämmikkeen ihmisille, vuosituhannet metsä on tasapainoittanut ilmastoa ja "niellyt" hiilidioksidia. Kuinka käytämme metsät, ratkaisee elintasoamme, mutta erityisesti elinmahdollisuuksiamme. Kuvan klapipinot menevät grillaukseen Pohjois-Karjalaisessa lomakylässä.
-------------
[ORIG. JULKAISTU 28. KESÄKUUTA 2007]
[ORIG. JULKAISTU 28. KESÄKUUTA 2007]
(uutisointi ja poliitikot intoilevat sormi pystyssä, kun Venäjä haluaa säätää pyöreän puun hintaa ulkomaille)
[ ... metsä on juuri niin arvokas kuin on kaupallista kysyntää, siis ihmisille. Luonto taas kokonaisuudessaan on täysin riippuvainen monimuotoisista ja eri elinvaiheissaan olevista metsistä - niin Suomessa kuin muuallakin maapallolla ... ]
Suomi aloitti rikastumisen, kun huomasimme halvan vesivoiman, tiivissyiset havupuumetsiköt ja ennakkoluulottomat patruunat, jotka halusivat tervan jälkeen jalostaa rahaansa ja duunarien työtä. Pelkän pyöreän puun vienti sellaisenaan ei kasvata kansantaloutta laajasti hyvinvoinnin suuntaan.
Venäjän tsaari Vladimir Putin kertoi jo julkisesti useampi vuosi sitten, että pyöreän puun vienti saa loppua. Samaan kertomukseen kuului sisältyneen huomautus jalostamisesta ja tuotekehityksestä kuin myös investoinneista lisäarvon tuottamisen puolelle.
Suomi saa vielä halpaa puuraaka-ainetta tehtailleen Venäjältä. Suomi jalostaa paperia, kartonkia ja vaneria yms. mekaanista jatkojalostetta entistä automatoisoiduimmilla tehtaillaan. Länsimaalainen markkinatalous, laatu ja Neuvostoliiton vaihdantakauppa kilpailuttivat tuotteemme sellaisiksi, että saimme viimeisten 50 vuoden aikana siitä osin sen hyvinvoinnin, mikä meillä juuri nyt on. Suomi eli metsästä.
Raaka-aine on tuotteiden lähtökohta. Metsänomistaja on saanut takavuosina mukavat korvaukset luonnonkasvusta ja hoitotyöstä, mitä hän panosti metsiinsä. Elintason nousun myötä palkat, maataloustuotteet ja muukin hintataso nousi ja metsäyhtiöt suuntasivat raaka-ainekatseensa halvan hinnan Venäjälle. Suomi sai näin yksipuolista hintaetuutta velivenäläisiltä - me yksinkertaisesti hyödynsimme uuden Venäjän epäselvät metsien omistus- ja hallintaoikeudet.
Venäjä on raaka-aineviejä. Venäjä saa varallisuutensa öljystä, kaasusta ja kivihiilestä, siis raaka-aineista. Markkinatalous suosii jatkojalostamista. Raaka-aineviejä ei kehitä omaa osaamistaan, innovaatiot ja tuotekehitys jää ohuelle pohjalle. Putin halusi muutoksen asiaan ja junailee verot ja tullit mm. pyöreälle puulle, jotta jatkojalostus olisi houkuttelevaa itse Venäjällä. Putin haluaa investointeja, osaamista ja innovaatiota omaan maahansa tuottamaan laajempaa hyvinvointia koko maalle, eikä pelkille metsäosuuksien "omistajille", jotka edustavat vain kapeaa sektoria koko Venäjän elinkeinoelämässä.
Suomi hyötyy kallistuvasta Venäjän puuraaka-aineesta. Nyt tulee taloudellisemmaksi hankkia raaka-aine kotimaasta. Palaamme pelimme lähtöruutuun. Pyöreä puu omista metsistä, jalostus omissa, joskin runsaasti ulkomaalaisten omistamissa tehtaissa, mutta erityisesti kotimaisella työvoimalla. Mikäli meillä ei ole markkinataloudellisesti hyödyllistä valmistaa paperia, kartonkia ja vaneria, syy ei ole puun kantohinnoissa, vaan hinnoittelussa ja elintasomme korkeudessa.
Mikäli palkkamme ja muut kustannukset ovat liian korkeita, niin meidän on pakko karsia kustannuksia tai lisätä jalostusastetta. Kaikkien kulukomponenttien tulee olla kilpailukykyisiä, niin raaka-aineiden, palkkojen kuin mm. palkkasivukulujen. Työllisyys onkin sitten yhteiskuntapolitiikkaa ja valtiollamme ovat instrumentit säätämään kotimaisen työn kilpailukykyä.
On ymmärrettävää, että Venäjä nostaa tulleja (kukapa vain raaka-ainetta myisi, emme ainakaan me). Venäläiset haluavat nostaa jalostusastetta, kuten meidänkin on pakko tehdä pärjätäksemme maapallollisessa globaalikilpailussa. Venäjän ei tarvitse subventoida halvalla puuraaka-aineella yhteiskuntaamme ja metsäteollisuuttamme.
Kilpailukykymme tehdään Suomessa, ei venäläisen yhteiskunnan alle markkinahinnoiteltujen metsävarojen tuontitoiminnalla. Kansantaloudellisesti paras ratkaisu on koko tuotantoketjun pysyttäytyminen omassa maassamme ja mitä pidemmälle jalostetun tuotteen viemme maailmalle, sen paremmin maksamme mm. energialaskuamme, koska olemme tuontiriippuvainen markkinatalousmaa.
Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com
[ ... metsä on juuri niin arvokas kuin on kaupallista kysyntää, siis ihmisille. Luonto taas kokonaisuudessaan on täysin riippuvainen monimuotoisista ja eri elinvaiheissaan olevista metsistä - niin Suomessa kuin muuallakin maapallolla ... ]
Suomi aloitti rikastumisen, kun huomasimme halvan vesivoiman, tiivissyiset havupuumetsiköt ja ennakkoluulottomat patruunat, jotka halusivat tervan jälkeen jalostaa rahaansa ja duunarien työtä. Pelkän pyöreän puun vienti sellaisenaan ei kasvata kansantaloutta laajasti hyvinvoinnin suuntaan.
Venäjän tsaari Vladimir Putin kertoi jo julkisesti useampi vuosi sitten, että pyöreän puun vienti saa loppua. Samaan kertomukseen kuului sisältyneen huomautus jalostamisesta ja tuotekehityksestä kuin myös investoinneista lisäarvon tuottamisen puolelle.
Suomi saa vielä halpaa puuraaka-ainetta tehtailleen Venäjältä. Suomi jalostaa paperia, kartonkia ja vaneria yms. mekaanista jatkojalostetta entistä automatoisoiduimmilla tehtaillaan. Länsimaalainen markkinatalous, laatu ja Neuvostoliiton vaihdantakauppa kilpailuttivat tuotteemme sellaisiksi, että saimme viimeisten 50 vuoden aikana siitä osin sen hyvinvoinnin, mikä meillä juuri nyt on. Suomi eli metsästä.
Raaka-aine on tuotteiden lähtökohta. Metsänomistaja on saanut takavuosina mukavat korvaukset luonnonkasvusta ja hoitotyöstä, mitä hän panosti metsiinsä. Elintason nousun myötä palkat, maataloustuotteet ja muukin hintataso nousi ja metsäyhtiöt suuntasivat raaka-ainekatseensa halvan hinnan Venäjälle. Suomi sai näin yksipuolista hintaetuutta velivenäläisiltä - me yksinkertaisesti hyödynsimme uuden Venäjän epäselvät metsien omistus- ja hallintaoikeudet.
Venäjä on raaka-aineviejä. Venäjä saa varallisuutensa öljystä, kaasusta ja kivihiilestä, siis raaka-aineista. Markkinatalous suosii jatkojalostamista. Raaka-aineviejä ei kehitä omaa osaamistaan, innovaatiot ja tuotekehitys jää ohuelle pohjalle. Putin halusi muutoksen asiaan ja junailee verot ja tullit mm. pyöreälle puulle, jotta jatkojalostus olisi houkuttelevaa itse Venäjällä. Putin haluaa investointeja, osaamista ja innovaatiota omaan maahansa tuottamaan laajempaa hyvinvointia koko maalle, eikä pelkille metsäosuuksien "omistajille", jotka edustavat vain kapeaa sektoria koko Venäjän elinkeinoelämässä.
Suomi hyötyy kallistuvasta Venäjän puuraaka-aineesta. Nyt tulee taloudellisemmaksi hankkia raaka-aine kotimaasta. Palaamme pelimme lähtöruutuun. Pyöreä puu omista metsistä, jalostus omissa, joskin runsaasti ulkomaalaisten omistamissa tehtaissa, mutta erityisesti kotimaisella työvoimalla. Mikäli meillä ei ole markkinataloudellisesti hyödyllistä valmistaa paperia, kartonkia ja vaneria, syy ei ole puun kantohinnoissa, vaan hinnoittelussa ja elintasomme korkeudessa.
Mikäli palkkamme ja muut kustannukset ovat liian korkeita, niin meidän on pakko karsia kustannuksia tai lisätä jalostusastetta. Kaikkien kulukomponenttien tulee olla kilpailukykyisiä, niin raaka-aineiden, palkkojen kuin mm. palkkasivukulujen. Työllisyys onkin sitten yhteiskuntapolitiikkaa ja valtiollamme ovat instrumentit säätämään kotimaisen työn kilpailukykyä.
On ymmärrettävää, että Venäjä nostaa tulleja (kukapa vain raaka-ainetta myisi, emme ainakaan me). Venäläiset haluavat nostaa jalostusastetta, kuten meidänkin on pakko tehdä pärjätäksemme maapallollisessa globaalikilpailussa. Venäjän ei tarvitse subventoida halvalla puuraaka-aineella yhteiskuntaamme ja metsäteollisuuttamme.
Kilpailukykymme tehdään Suomessa, ei venäläisen yhteiskunnan alle markkinahinnoiteltujen metsävarojen tuontitoiminnalla. Kansantaloudellisesti paras ratkaisu on koko tuotantoketjun pysyttäytyminen omassa maassamme ja mitä pidemmälle jalostetun tuotteen viemme maailmalle, sen paremmin maksamme mm. energialaskuamme, koska olemme tuontiriippuvainen markkinatalousmaa.
Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com
KESKUSTELU --- TIEDE
[20574]
Kuvakertomus ylläolevaan aiheeseen;
kuvia saa käyttää vapaasti aiheesta kirjoitetun tekstin yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma - 2007.
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/2974048 --- DSC_7771.JPG -- 1634 kB.
Teksti
Motti per pino(kuutiometri), halkopinot odottavat polttajiansa. Vuosituhannet metsä on antanut lämmikkeen ihmisille, vuosituhannet metsä on tasapainoittanut ilmastoa ja "niellyt" hiilidioksidia. Kuinka käytämme metsät, ratkaisee elintasoamme, mutta erityisesti elinmahdollisuuksiamme. Kuvan klapipinot menevät grillaukseen Pohjois-Karjalaisessa lomakylässä.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/2974020 --- DSC_7769.JPG -- 1465 kB.
Teksti
Orava vahtii ihmiskulkijaa, koettaa peloitella tai kiinnittää huomion itseensä pelastaakseen pesänsä. Ihminen on vuosisatoja tuhonnut metsiä, metsien eläimiä ja vuosimiljoonaista harmoniaa itsekkäästi, vain oman etunsa nimissä. Suomi seisoi 50%:sti puujaloilla taloudeltaan vuosikymmenet, nyt puuta on saanut pilkkahintaan Venäjältä, jossa orava samalla lailla vahtii ja suojelee pesäänsä.
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/2973981 --- IMG_1342.JPG -- 3448 kB.
Teksti
Suomi on saanut edullisesti raakapuuta Venäjältä, nyt tsaari Putin on säätämässä tulleja kannustaakseen omaehtoista lisäarvoa ja jatkojalostusta omaan maahansa. Kuvassa todennäköisesti suomalaista raakapuuta nousseella hinnalla metsänomistajien iloksi menossa meidän omaan jalostukseen Puhoksessa, Pohjois-Karjalassa.
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/2981407 --- b0000151.JPG
Teksti
Suomalainen metsänomistaja hyötyy todennäköisesti, kun Venäjä nostaa puutullejaan. Kuvassa syvällä Suomen maankamaralla lastataan taatusti kotimaista pyöreää puuta jalostettavaksi kotimaan tehtaissa. Me emme harrasta markkinatalousmaana raaka-aineiden vientiä, kuten Venäjä - joka näin auttoi aikansa kansantalouttamme halvalla raaka-aineella.
[20574]
Kuvakertomus ylläolevaan aiheeseen;
kuvia saa käyttää vapaasti aiheesta kirjoitetun tekstin yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma - 2007.
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/2974048 --- DSC_7771.JPG -- 1634 kB.
Teksti
Motti per pino(kuutiometri), halkopinot odottavat polttajiansa. Vuosituhannet metsä on antanut lämmikkeen ihmisille, vuosituhannet metsä on tasapainoittanut ilmastoa ja "niellyt" hiilidioksidia. Kuinka käytämme metsät, ratkaisee elintasoamme, mutta erityisesti elinmahdollisuuksiamme. Kuvan klapipinot menevät grillaukseen Pohjois-Karjalaisessa lomakylässä.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/2974020 --- DSC_7769.JPG -- 1465 kB.
Teksti
Orava vahtii ihmiskulkijaa, koettaa peloitella tai kiinnittää huomion itseensä pelastaakseen pesänsä. Ihminen on vuosisatoja tuhonnut metsiä, metsien eläimiä ja vuosimiljoonaista harmoniaa itsekkäästi, vain oman etunsa nimissä. Suomi seisoi 50%:sti puujaloilla taloudeltaan vuosikymmenet, nyt puuta on saanut pilkkahintaan Venäjältä, jossa orava samalla lailla vahtii ja suojelee pesäänsä.
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/2973981 --- IMG_1342.JPG -- 3448 kB.
Teksti
Suomi on saanut edullisesti raakapuuta Venäjältä, nyt tsaari Putin on säätämässä tulleja kannustaakseen omaehtoista lisäarvoa ja jatkojalostusta omaan maahansa. Kuvassa todennäköisesti suomalaista raakapuuta nousseella hinnalla metsänomistajien iloksi menossa meidän omaan jalostukseen Puhoksessa, Pohjois-Karjalassa.
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/2981407 --- b0000151.JPG
Teksti
Suomalainen metsänomistaja hyötyy todennäköisesti, kun Venäjä nostaa puutullejaan. Kuvassa syvällä Suomen maankamaralla lastataan taatusti kotimaista pyöreää puuta jalostettavaksi kotimaan tehtaissa. Me emme harrasta markkinatalousmaana raaka-aineiden vientiä, kuten Venäjä - joka näin auttoi aikansa kansantalouttamme halvalla raaka-aineella.
keskiviikkona, kesäkuuta 20, 2007
Sipoolainen viherneliö vastaan helsinkiläinen betoni- ja asfalttineliö
Kuten tunnettua, ihminen rakentaa, peittää, siirtää, tiivistää, muokkaa ja hävittää luonnon monimuotoisuutta kulutusjuoksussaan. Vihreys johtuu fotosynteesistä, joka on luonut meille kaikille elämän edellytykset. Kuinka paljon me rakennamme peittäen sitä ainoaa elämän lähdettä?
Helsinkiläinen voimalaitos puskee energiaa - sähköä ja lämpöä - loputtomille kulutuksen kasvumarkkinoille tyydyttämään kasvavaa mukavuuden haluamme. Huomisen voimalaitokset saattavat olla pieniä aluekohtaisia laitoksia, jotka käsittelevät "peräämme jättämiä" aineksia uudeksi energiaksi. Pienvoimalaosaaminen ja energian tuoton hajauttaminen on Suomessa korkealla kansainvälisellä tasolla.
Sipoolainen valtuuskunta kävi selostamassa mielipiteensä perustellusti aikaisemman hallituksen kuntaministeri Hannes Manniselle. Manninen selosti, että Lapissa on joskus tehty valtiovallan toimesta alueliitospäätös - ymmärtämättä, että sillä ei ollut mitään tekemistä Sipoo - Hki tapauksen kanssa. -- Taustalla ihminen muuntaa, peittää, siirtää ja tuhoaa viherkasvustoa sen luonnollisimmasta muodostaan ihmisen oman lyhytnäköisen etunsa nimissä.
Rakennamme tihentymiä tehokkuuslukujen nimissä - enemmän ihmisiä pienemmälle pinta-alalle. Samalla unohdamme, että me jokainen elääksemme tarvitsemme tietyn viherpinta-alan saadaksemme joka päiväisen leipämme. Onko Helsingin saatava lisää maata Sipoosta tyydyttääkseen markkinatalouden kulutuskysyntää ja tuottokäyriä?(Maan hallitus valmistautuu päättämään Sipoon ja vapaan luonnon kohtalosta ennen Juhannusta - tällä päätöksellä saattaa olla suuri merkitys koko Suomelle - kuntia saatetaan jossain vaiheessa yhdistellä "ohjaavalla valtiovallan neuvonnalla" - vastoin paikallista mielipidettä)
[ ... sipoolainen ja kuka tahansa pääkaupunkiseutulainen voi nauttia Sipoon korvesta, kuten Espoon Nuuksiostakin, jossa luonto saa vallita enemmistönä vastustaen ihmisen betonia, lasia, asfalttia ja muita rakenteita, joilla kaikilla on suuri kuormitusrasite sinne mistä elinmahdollisuutemme syntyvät ... ]
Maamme hallitus jääväsi useiden ministerien voimin itseään, jottei synny hankalia tilanteita jälkikäteen, koska päätös - oli se mikä tahansa - on aina jotain toista vastaan. Samalla voisimme nähdä, että vaarallisin päätös on se, jolla estämme vapaan luonnon elonkiertoa, uhraten sen paisuvien ja kasvavien tarpeidemme alle - sijoittaen liikaa ihmisiä pinta-alalle, jota elinvoimaa antava viherluonto ei jaksa pidemmässä juoksussa kantaa.
Taistelussa vapaan luonnon hyväksikäytöstä on kysymys teholuvuista. Kaupunkimainen asujaimisto vaatii tiheää asutusta, selityksellä paremmasta hyötysuhteesta ja nopeammista vaste- ja saavuteajoista. Maaseutumainen asujaimisto on taas vuosisatojen ajan pyrkinyt tasapainoon luonnon ja ihmisen vuorovaikuksessa (poikkeuksena myrkytys- ja lannoitetehomaatalous). Viherneliöt "tappalevat" nyt betoni-, lasi-, asfaltti-, muovi- ja kiviainesneliöitä vastaan.
Koko maapallon elollinen kerros on hämmästyttävän ohut, se on ohuempi kuin tinapaperi suuren kerrostalon seinässä. Mikäli tämä kasvukerros menetetään, häviää samalla mahdollisuus yhteyttämiseen - siis kaikkeen siihen, mistä me ihmiset ammennamme elinmahdollisuuksiamme. Kasvava nykytyyppinen kaupunkiasuminen siirtää, hajoittaa, muuntaa ja hävittää elokerrosta vauhdilla, jossa ketjureaktio luonnon muuntumiselle vihertuottamattomampaan suuntaan on sinetöity jo tunnetuin seurauksin.
Sipoo edustaa hajautetun asumisen kaavaa, jossa huominen voisi olla asutuskeskittymiä, missä viher- ja betonineliösuhde voisi olla tasapainossa. Jokaisella ihmisellä on huomisen maailmassa vastuu tarvitsemistaan viherneliöistä. Jokaiselle meille voidaan laskea tarvitsemamme määrä näitä neliöitä - niitä ei korvata selityksellä, että Siperiassa ja Kanadassa niitä riittää, tai Pohjois-Karjalassa ja Lapissakin on luontoa riittämiin.
Puhutaan Helsingin tarpeesta lisämaahan. Pikemminkin on kysymys laatutonteista suuremmalla rakentamisen teholuvulla, jolle saadaan parempi tuotto. Helsingissä on rakentamatonta maata, kaavoitettua maata ja kuntaliitos Vantaan kanssa on loogisempi ratkaisu, mm. koska jo nyt 60% vantaalaisista asuu kolmen kilometrin säteellä Helsingin rajasta. Vantaalla on maata, niin kaavoitettua kuin kaavoittamatonta. Helsingillä ja Vantaalla on lisäksi suuret yhteiset intressit niin tavara- kuin ihmisvirtojen logistiikassa. Suur-Helsinki syntyy liitosta Vantaan kanssa (espoolaiset eivät siihen halunne, ehkä 15 vuoden kuluttua...).
Sipoo voi kantaa pääkaupunkiseutuvastuun toteuttamalla tavallansa uusasutusta, mikäli paljon puhuttua kysyntää riittää. Sipoo voi rakentaa Suomen ensimmäisen ekotaajamatyyppisen [ EcoTown ] ympäristövastuutehokkaan ja asumismiellyttävän viheralueasutuksen esimerkiksi myös muille. Kaikkea ei tarvitse peittää asfaltilla, betonilla ja rakennuksilla.
Suomalaista ympäristöteknologiaa ja rakentamisen menetelmiä arvostetaan muualla maailmassa (suuri VTT/EcoCity seminaari Kiinassa, huhtikuu 2007, - suurin suomalainen ympäristötapahtuma, johon osallistui enemmän kuulijoita kuin milloinkaan aikaisemmin vastaaviin suomalaisten järjestämiin tapahtumiin). Kiinalaiset syttyivät EcoCity ajattelusta ja neuvottelut lähtivät käyntiin...
Sipoo on idässä oleva viherkeidas vastineenaan lännessä Espoon korvet ja erämaat. Nämä alueet ovat kaikkien pääkaupunkilaisten käytettävissä. Ihminen haluaa enenevästi kulutusyhteiskuntajuoksussaan luonnon rauhaa, patikkaretkiä, hiljaista nuotiotapahtumaa ja elämänsä kosketusta elämää antavan luonnon kanssa. Näitä tarvitsemiamme viheralueita ei tule raiskata tehoneliöajatteluihin.
Suomalainen halajaa enevästi myös takaisin maalle. Tilastoennusteiden vastaisesti saattaa tapahtua uutta maallepaluumuuttoa juuri luontoarvojen takia. Suuret ikäluokat omaavat riittävän varallisuuden hankkia oma punainen tupa ja perunamaa, tosin nykyaikaisena. Muuttoliike saattaa tehdä käänteen. Ei ole vuoren varmaa, että Helsinki tarvitsee Sipoon parhaat ja tuottoisimmat maat omiin tarpeisiinsa. Pelissä on nyt markkina-arvot vastassaan luontoarvot. Poikkeuksellisen laaja keskustelu saattaa myös johtaa hedelmälliseen vuoropuheluun ja yhteistyöhän kahden niin eri kokoisen kunnan välillä.
Sipoo osaa itse, ja nyt ennakkoluulottomasti, rakentaa juuri sen määrän uutta asutusta, kuin markkinat todellisuudessa edellyttävät. Antaa Sipoon tehdä se tavallansa. Heillä on kykyä ja - uuden ajan herättämänä - vastuuta ottaa osansa yhteisestä pääkaupunkialuekehityksestä. Tämä kehitys tulee tehdä luonto - eikä markkinakulutusarvoin.
Menetetty luonto lopulta rapauttaa myös markkina-arvotkin, kun ei ole enää mitä markkinoida. Meillä ei ole varaa leikkiä pelissä, jossa vastassa on luonnon vuosimiljoonaiset mekanismit - jokainen meistä tarvitsee lähialueeltaan juuri oikean määrän viherkasvustoa ja tätä kasvustoa ei voida peittää tiheillä ja massiivisilla rakenteilla, joiden vaikuttimina ovat vain markkinamekanismin lait.
Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com
KESKUSTELU --- TIEDE
Kuvakertomus ylläolevasta aiheesta,
photos copyright by Ilkka Luoma. Kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.
[ Panoramio on Googlen omistama ja hallinnoima kuvien tallennuspalvelu paikkatiedolla, tietoturvallisuus on korkeaa luokkaa ]
Kuva 1)
--- http://www.panoramio.com/photo/2731937 --- DSC_2078.JPG ... 2515 kB
Teksti
Kuten tunnettua, ihminen rakentaa, peittää, siirtää, tiivistää, muokkaa ja hävittää luonnon monimuotoisuutta kulutusjuoksussaan. Vihreys johtuu fotosynteesistä, joka on luonut meille kaikille elämän edellytykset. Kuinka paljon me rakennamme peittäen sitä ainoaa elämän lähdettä?
Kuva 2)
--- http://www.panoramio.com/photo/2731898 --- DSC_4506.JPG ... 2970 kB
Teksti
Rakennamme tihentymiä tehokkuuslukujen nimissä - enemmän ihmisiä pienemmälle pinta-alalle. Samalla unohdamme, että me jokainen elääksemme tarvitsemme tietyn viherpinta-alan saadaksemme joka päiväisen leipämme. Onko Helsingin saatava lisää maata Sipoosta tyydyttääkseen markkinatalouden kulutuskysyntää ja tuottokäyriä?
Kuva 3)
--- http://www.panoramio.com/photo/2731852 --- DSC_5835.JPG ... 2745 kB
Teksti
Sipoolainen valtuuskunta kävi selostamassa mielipiteensä perustellusti aikaisemman hallituksen kuntaministeri Hannes Manniselle. Manninen selosti, että Lapissa on joskus tehty valtiovallan toimesta alueliitospäätös - ymmärtämättä, että sillä ei ollut mitään tekemistä Sipoo - Hki tapauksen kanssa. -- Taustalla ihminen muuntaa, peittää, siirtää ja tuhoaa viherkasvustoa sen luonnollisimmasta muodostaan ihmisen oman lyhytnäköisen etunsa nimissä.
Kuva 4)
--- http://www.panoramio.com/photo/2731817 --- DSC_6880.JPG ... 2256 kB
Teksti
Helsinkiläinen voimalaitos puskee energiaa - sähköä ja lämpöä - loputtomille kulutuksen kasvumarkkinoille tyydyttämään kasvavaa mukavuuden haluamme. Huomisen voimalaitokset saattavat olla pieniä aluekohtaisia laitoksia, jotka käsittelevät "peräämme jättämiä" aineksia uudeksi energiaksi. Pienvoimalaosaaminen ja energian tuoton hajauttaminen on Suomessa korkealla kansainvälisellä tasolla.
[ ... sipoolainen ja kuka tahansa pääkaupunkiseutulainen voi nauttia Sipoon korvesta, kuten Espoon Nuuksiostakin, jossa luonto saa vallita enemmistönä vastustaen ihmisen betonia, lasia, asfalttia ja muita rakenteita, joilla kaikilla on suuri kuormitusrasite sinne mistä elinmahdollisuutemme syntyvät ... ]
Maamme hallitus jääväsi useiden ministerien voimin itseään, jottei synny hankalia tilanteita jälkikäteen, koska päätös - oli se mikä tahansa - on aina jotain toista vastaan. Samalla voisimme nähdä, että vaarallisin päätös on se, jolla estämme vapaan luonnon elonkiertoa, uhraten sen paisuvien ja kasvavien tarpeidemme alle - sijoittaen liikaa ihmisiä pinta-alalle, jota elinvoimaa antava viherluonto ei jaksa pidemmässä juoksussa kantaa.
Taistelussa vapaan luonnon hyväksikäytöstä on kysymys teholuvuista. Kaupunkimainen asujaimisto vaatii tiheää asutusta, selityksellä paremmasta hyötysuhteesta ja nopeammista vaste- ja saavuteajoista. Maaseutumainen asujaimisto on taas vuosisatojen ajan pyrkinyt tasapainoon luonnon ja ihmisen vuorovaikuksessa (poikkeuksena myrkytys- ja lannoitetehomaatalous). Viherneliöt "tappalevat" nyt betoni-, lasi-, asfaltti-, muovi- ja kiviainesneliöitä vastaan.
Koko maapallon elollinen kerros on hämmästyttävän ohut, se on ohuempi kuin tinapaperi suuren kerrostalon seinässä. Mikäli tämä kasvukerros menetetään, häviää samalla mahdollisuus yhteyttämiseen - siis kaikkeen siihen, mistä me ihmiset ammennamme elinmahdollisuuksiamme. Kasvava nykytyyppinen kaupunkiasuminen siirtää, hajoittaa, muuntaa ja hävittää elokerrosta vauhdilla, jossa ketjureaktio luonnon muuntumiselle vihertuottamattomampaan suuntaan on sinetöity jo tunnetuin seurauksin.
Sipoo edustaa hajautetun asumisen kaavaa, jossa huominen voisi olla asutuskeskittymiä, missä viher- ja betonineliösuhde voisi olla tasapainossa. Jokaisella ihmisellä on huomisen maailmassa vastuu tarvitsemistaan viherneliöistä. Jokaiselle meille voidaan laskea tarvitsemamme määrä näitä neliöitä - niitä ei korvata selityksellä, että Siperiassa ja Kanadassa niitä riittää, tai Pohjois-Karjalassa ja Lapissakin on luontoa riittämiin.
Puhutaan Helsingin tarpeesta lisämaahan. Pikemminkin on kysymys laatutonteista suuremmalla rakentamisen teholuvulla, jolle saadaan parempi tuotto. Helsingissä on rakentamatonta maata, kaavoitettua maata ja kuntaliitos Vantaan kanssa on loogisempi ratkaisu, mm. koska jo nyt 60% vantaalaisista asuu kolmen kilometrin säteellä Helsingin rajasta. Vantaalla on maata, niin kaavoitettua kuin kaavoittamatonta. Helsingillä ja Vantaalla on lisäksi suuret yhteiset intressit niin tavara- kuin ihmisvirtojen logistiikassa. Suur-Helsinki syntyy liitosta Vantaan kanssa (espoolaiset eivät siihen halunne, ehkä 15 vuoden kuluttua...).
Sipoo voi kantaa pääkaupunkiseutuvastuun toteuttamalla tavallansa uusasutusta, mikäli paljon puhuttua kysyntää riittää. Sipoo voi rakentaa Suomen ensimmäisen ekotaajamatyyppisen [ EcoTown ] ympäristövastuutehokkaan ja asumismiellyttävän viheralueasutuksen esimerkiksi myös muille. Kaikkea ei tarvitse peittää asfaltilla, betonilla ja rakennuksilla.
Suomalaista ympäristöteknologiaa ja rakentamisen menetelmiä arvostetaan muualla maailmassa (suuri VTT/EcoCity seminaari Kiinassa, huhtikuu 2007, - suurin suomalainen ympäristötapahtuma, johon osallistui enemmän kuulijoita kuin milloinkaan aikaisemmin vastaaviin suomalaisten järjestämiin tapahtumiin). Kiinalaiset syttyivät EcoCity ajattelusta ja neuvottelut lähtivät käyntiin...
Sipoo on idässä oleva viherkeidas vastineenaan lännessä Espoon korvet ja erämaat. Nämä alueet ovat kaikkien pääkaupunkilaisten käytettävissä. Ihminen haluaa enenevästi kulutusyhteiskuntajuoksussaan luonnon rauhaa, patikkaretkiä, hiljaista nuotiotapahtumaa ja elämänsä kosketusta elämää antavan luonnon kanssa. Näitä tarvitsemiamme viheralueita ei tule raiskata tehoneliöajatteluihin.
Suomalainen halajaa enevästi myös takaisin maalle. Tilastoennusteiden vastaisesti saattaa tapahtua uutta maallepaluumuuttoa juuri luontoarvojen takia. Suuret ikäluokat omaavat riittävän varallisuuden hankkia oma punainen tupa ja perunamaa, tosin nykyaikaisena. Muuttoliike saattaa tehdä käänteen. Ei ole vuoren varmaa, että Helsinki tarvitsee Sipoon parhaat ja tuottoisimmat maat omiin tarpeisiinsa. Pelissä on nyt markkina-arvot vastassaan luontoarvot. Poikkeuksellisen laaja keskustelu saattaa myös johtaa hedelmälliseen vuoropuheluun ja yhteistyöhän kahden niin eri kokoisen kunnan välillä.
Sipoo osaa itse, ja nyt ennakkoluulottomasti, rakentaa juuri sen määrän uutta asutusta, kuin markkinat todellisuudessa edellyttävät. Antaa Sipoon tehdä se tavallansa. Heillä on kykyä ja - uuden ajan herättämänä - vastuuta ottaa osansa yhteisestä pääkaupunkialuekehityksestä. Tämä kehitys tulee tehdä luonto - eikä markkinakulutusarvoin.
Menetetty luonto lopulta rapauttaa myös markkina-arvotkin, kun ei ole enää mitä markkinoida. Meillä ei ole varaa leikkiä pelissä, jossa vastassa on luonnon vuosimiljoonaiset mekanismit - jokainen meistä tarvitsee lähialueeltaan juuri oikean määrän viherkasvustoa ja tätä kasvustoa ei voida peittää tiheillä ja massiivisilla rakenteilla, joiden vaikuttimina ovat vain markkinamekanismin lait.
Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com
KESKUSTELU --- TIEDE
Kuvakertomus ylläolevasta aiheesta,
photos copyright by Ilkka Luoma. Kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.
[ Panoramio on Googlen omistama ja hallinnoima kuvien tallennuspalvelu paikkatiedolla, tietoturvallisuus on korkeaa luokkaa ]
Kuva 1)
--- http://www.panoramio.com/photo/2731937 --- DSC_2078.JPG ... 2515 kB
Teksti
Kuten tunnettua, ihminen rakentaa, peittää, siirtää, tiivistää, muokkaa ja hävittää luonnon monimuotoisuutta kulutusjuoksussaan. Vihreys johtuu fotosynteesistä, joka on luonut meille kaikille elämän edellytykset. Kuinka paljon me rakennamme peittäen sitä ainoaa elämän lähdettä?
Kuva 2)
--- http://www.panoramio.com/photo/2731898 --- DSC_4506.JPG ... 2970 kB
Teksti
Rakennamme tihentymiä tehokkuuslukujen nimissä - enemmän ihmisiä pienemmälle pinta-alalle. Samalla unohdamme, että me jokainen elääksemme tarvitsemme tietyn viherpinta-alan saadaksemme joka päiväisen leipämme. Onko Helsingin saatava lisää maata Sipoosta tyydyttääkseen markkinatalouden kulutuskysyntää ja tuottokäyriä?
Kuva 3)
--- http://www.panoramio.com/photo/2731852 --- DSC_5835.JPG ... 2745 kB
Teksti
Sipoolainen valtuuskunta kävi selostamassa mielipiteensä perustellusti aikaisemman hallituksen kuntaministeri Hannes Manniselle. Manninen selosti, että Lapissa on joskus tehty valtiovallan toimesta alueliitospäätös - ymmärtämättä, että sillä ei ollut mitään tekemistä Sipoo - Hki tapauksen kanssa. -- Taustalla ihminen muuntaa, peittää, siirtää ja tuhoaa viherkasvustoa sen luonnollisimmasta muodostaan ihmisen oman lyhytnäköisen etunsa nimissä.
Kuva 4)
--- http://www.panoramio.com/photo/2731817 --- DSC_6880.JPG ... 2256 kB
Teksti
Helsinkiläinen voimalaitos puskee energiaa - sähköä ja lämpöä - loputtomille kulutuksen kasvumarkkinoille tyydyttämään kasvavaa mukavuuden haluamme. Huomisen voimalaitokset saattavat olla pieniä aluekohtaisia laitoksia, jotka käsittelevät "peräämme jättämiä" aineksia uudeksi energiaksi. Pienvoimalaosaaminen ja energian tuoton hajauttaminen on Suomessa korkealla kansainvälisellä tasolla.
Vihdoin vihreää valoa USA:sta - tunnustus suurimman saastuttajan tittelistä
Vesi on elämän lähde ja fotosynteesi, meille tuntemattomalla tavalla, synnyttää ominaisuudet, jolla me kaikki eläväiset toimimme. Milloin ihminen huomaa toimiensa olevan mahdottomia yhtälöitä harmonian ja huomisen rakentamisessa? Muutostoimenpiteemme ovat kuin pisaroita meressä, meidän on luovuttava yli puolesta määrällisestä kulutuksestamme.
Kevätvihreä on luonnon uudistusvoiman merkki - joka vuosi suunnilleen samaan aikaan luonto ja into nousevat. Fotosynteesi on meiltä ihmisiltä ratkaisematta, emme haalitse maapallon suurinta prosessia ja sen mekanismeja, ... onneksi.
USA:n Kaliforniassa poliittinen johto mobilisoi yhteiskuntaansa kohtaamaan koko maapallon suurinta uhkaa - aikaansaamaamme ilmastonmuutosta ja luonnonvastaista päästörikollisuutta. Suomen Eduskunta vihersi aikansa, kunnes kansalaiset saivat hakea mielensä mukaan nämä viherruukut ilmaiseksi käyttöönsä mieliä virkistämään. Milloin Suomen Eduskunta alkaa vihertämään myös sisältä? Milloin alkaa Suomen vastuunkannon aikakausi?
Aito käsityö lisää luovuutta ja hengen virkeyttä. Samalla se säästää luontoa, sillä energiana on mahdollisimman paljon omaa käyttövoimaamme. Käsityö lisää kansantaloutta ja itsenäistyöllisyyttä. Huolella valitut raaka-aineet ja valmistusmenetelmät säästävät myös luontoa ja luovat hyvää mieltä.
Elokerroksemme ja lähtökohtamme elää on hyvin ohut kerros luonnon tuottamaa materiayhdistelmää, jota me ihmiset onnistuneesti omassa kulutusvimmassa tuhoamme. Onko lopputulos ns. Venus/ Mars -ilmiö, jossa suunnattoman kasvihuoneprosessin kautta päädymme elottomaksi aavikoksi?___________
( Terry Tamminen vieraili Suomessa - isäpuolensa sukunimen ottanut ympäristöasiantuntija opastaa Kalifornian kuvernööriä Arnold Schwarzeneggeriä vastuullisempaan toimintamalliin ympäristöasioissa --- haastattelu YLE 1 AamuTV 11. kesäkuuta 2007 )
[ ... länsimaiden intohimo on ollut osoittaa sormella Kiinaa, Intiaa ja muitakin nousevia talouksia ilmastonmuutoksesta ja ympäristön saastuttamisesta, unohtaen, että mm. USA, 5% väestöosallaan päästää lähes 30% maapallon hiilidioksidista, joka on massiivisin ns. lämmittävistä ilmakehäkaasuista ... ]
Eurooppalaisesta syntyperästään huolimatta saattaa USA:n seuraava presidentti olla "B-luokan" näyttelijä Arnold Schwarzenegger, jonka ympäristöneuvonantajasta tulisi samalla miltei automaattisesti ympäristöasioista vastaava ministeri; näin vastuullisuus koko maapallon yhteiseen ilmastotaisteluun alkaisi myös Yhdysvalloista.
Kalifornian osavaltio on ollut tiennäyttäjän roolissa mm. autojen polttoaineiden kulutuslukemien pienentämisessä. Kalifornia on USA:n väkirikkain osavaltio ja on kannustanut esimerkillään muita osavaltioita ottamaan aloitteen käsiinsä, kykenemättömän liittovaltion aprikoidessa mitä pitäisi juuri nyt tehdä ilmastonmuutoksen taltuttamiseksi.
Muistettakoon, että edellinen "B-luokan" näyttelijä Ronald Reagan nujersi Neuvostoliiton, kaatoi jälkinäytöksessä Berliinin muurin ja rakensi epäonnistuneen tähtiensotajärjestelmän luoden USA:han enemmän huippututkimusta kuin vuosikymmeniin. Tämä huippututkijoiden mobilisoituminen yhteisiin koko maapalloa koskeviin operaatioihin voi nostaa uudella presidenttikäskytyksellä USA:n eturivin maihin torjumaan yhteistä aitoa uhkaamme - maapallon hiljalleen kiihtyen tapahtuvaa aavikoitumista vastaan ( ns. Venus/ Mars -ilmiö).
Meille markkinatalouskeksijöille sälyttyy arveluttavasti toisia syyttelevä sormimanipulaatio - meidän mielestä Kiina sekä Intia pitää saada ruotuun ilmastokeskustelussa ja päästömäärissä. Haluamme unohtaa, että juuri me valkoiset markkinatalouskannattajat tuhlasimme vuosimiljoonien luontotyön - öljyn, kaasun ja kivihiilen maanalaisvarastot massiivisen käytön epätaloudellisella ja äärimmäisen huonolla hyötysuhteella - taivaan tuuliin. Meillä valkoisilla on velvollisuus esimerkin näyttöön. Nyt Kalifornia, maapallon 7. suurimpana kansantaloutena, ottaa irtiottoa USA:n liittovaltion - presidentti George W. Bushin hallinnon - kyvyttömyydestä ja aikaansaamattomuudesta ilmasto- ja päästöasioissa.
Vastuu kasvaa hädän hetkellä, myös meidän eurooppalaisten on tartuttava siihen. Nyt ei riitä puhe 20, 30 eikä 50 prosentista. Meidän on leikattava kaikkinaisesti päästöjä ja kulutustamme reilusti yli puolet. Kansakunnat eivät elä kappale- eikä kilomääristä, vaan laadusta sekä työn teosta ja mahdollisimman vähistä materiamuutoksista ja energiankäytöstä. Kansantaloudet elävät järjestäytyneistä prosesseista, joissa hyötysuhteet, kädentyö ja henkiset ominaisuudet ovat luontosoveltuvuudeltaan korkeaa luokkaa.
Taistelu yhteistä uhkaa vastaan on alkanut. USA, maapallon toistaiseksi suurimpana talousveturina on astumassa Kalifornian siivittämänä kehiin vetäen luonnollisesti myös mukaansa esimerkillään Kiinan ja Intian. B-luokan näyttelijä saattaa osata tehokkaan delekoimisjohtajuuden antaen mahdollisuudet juuri osaaville huomisen näkijöille. Terry Tamminen on suuren haasteen edessä. Mikäli Iso-Arska valitaan presidentiksi, käytyään ensin "lähitaistelun" Hillary Clintonin kanssa, on Terry nousemassa todennäköisesti uudeksi ympäristöministeriksi saaden suuren vallan järjestellä asioita. Muistettakoon, että Reagan näyttelijänä antoi presidenttinä valitsemilleen alaisille suuren toimintavapauden luottamuksen ollessa kohdallaan, näin tehnee myös Iso-Arska.
Reagan onnistui ilmeisen hyvin ja jäi yhdeksi suureksi presidentiksi USA:n historiassa, hän on saanut koko USA:n suurimman kunnianosoituksen. USA:n laivasto kastoi yhden USA valtaylpeyden, atomikäyttöisen lentotukialuksen vielä elossa olevan henkilön mukaan. USS Ronald S. Reagan edustaa USA:n liikkuvuutta maapallon merillä kantaen suurempaa "järjestykseen saattamisvoimaa" kuin koko Suomen puolustusvoimat. Näin USA kunnioitti suurta presidenttiään, vaikka hän olikin vain B-luokan näyttelijä, kuten Arnold Schwartzenegger. Ehkä Iso-Arska osaa kannustaa "oikeudenmukaisuusnäyttelijänä" USA:n vastuulinjalle, jättäen nimensä historiaan USA:n ympäristöasioiden kääntäjänä suuntaan, jota koko muu maapallo odotti esimerkikseen.
Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com
( Terry Tamminen vieraili Suomessa - isäpuolensa sukunimen ottanut ympäristöasiantuntija opastaa Kalifornian kuvernööriä Arnold Schwarzeneggeriä vastuullisempaan toimintamalliin ympäristöasioissa --- haastattelu YLE 1 AamuTV 11. kesäkuuta 2007 )
[ ... länsimaiden intohimo on ollut osoittaa sormella Kiinaa, Intiaa ja muitakin nousevia talouksia ilmastonmuutoksesta ja ympäristön saastuttamisesta, unohtaen, että mm. USA, 5% väestöosallaan päästää lähes 30% maapallon hiilidioksidista, joka on massiivisin ns. lämmittävistä ilmakehäkaasuista ... ]
Eurooppalaisesta syntyperästään huolimatta saattaa USA:n seuraava presidentti olla "B-luokan" näyttelijä Arnold Schwarzenegger, jonka ympäristöneuvonantajasta tulisi samalla miltei automaattisesti ympäristöasioista vastaava ministeri; näin vastuullisuus koko maapallon yhteiseen ilmastotaisteluun alkaisi myös Yhdysvalloista.
Kalifornian osavaltio on ollut tiennäyttäjän roolissa mm. autojen polttoaineiden kulutuslukemien pienentämisessä. Kalifornia on USA:n väkirikkain osavaltio ja on kannustanut esimerkillään muita osavaltioita ottamaan aloitteen käsiinsä, kykenemättömän liittovaltion aprikoidessa mitä pitäisi juuri nyt tehdä ilmastonmuutoksen taltuttamiseksi.
Muistettakoon, että edellinen "B-luokan" näyttelijä Ronald Reagan nujersi Neuvostoliiton, kaatoi jälkinäytöksessä Berliinin muurin ja rakensi epäonnistuneen tähtiensotajärjestelmän luoden USA:han enemmän huippututkimusta kuin vuosikymmeniin. Tämä huippututkijoiden mobilisoituminen yhteisiin koko maapalloa koskeviin operaatioihin voi nostaa uudella presidenttikäskytyksellä USA:n eturivin maihin torjumaan yhteistä aitoa uhkaamme - maapallon hiljalleen kiihtyen tapahtuvaa aavikoitumista vastaan ( ns. Venus/ Mars -ilmiö).
Meille markkinatalouskeksijöille sälyttyy arveluttavasti toisia syyttelevä sormimanipulaatio - meidän mielestä Kiina sekä Intia pitää saada ruotuun ilmastokeskustelussa ja päästömäärissä. Haluamme unohtaa, että juuri me valkoiset markkinatalouskannattajat tuhlasimme vuosimiljoonien luontotyön - öljyn, kaasun ja kivihiilen maanalaisvarastot massiivisen käytön epätaloudellisella ja äärimmäisen huonolla hyötysuhteella - taivaan tuuliin. Meillä valkoisilla on velvollisuus esimerkin näyttöön. Nyt Kalifornia, maapallon 7. suurimpana kansantaloutena, ottaa irtiottoa USA:n liittovaltion - presidentti George W. Bushin hallinnon - kyvyttömyydestä ja aikaansaamattomuudesta ilmasto- ja päästöasioissa.
Vastuu kasvaa hädän hetkellä, myös meidän eurooppalaisten on tartuttava siihen. Nyt ei riitä puhe 20, 30 eikä 50 prosentista. Meidän on leikattava kaikkinaisesti päästöjä ja kulutustamme reilusti yli puolet. Kansakunnat eivät elä kappale- eikä kilomääristä, vaan laadusta sekä työn teosta ja mahdollisimman vähistä materiamuutoksista ja energiankäytöstä. Kansantaloudet elävät järjestäytyneistä prosesseista, joissa hyötysuhteet, kädentyö ja henkiset ominaisuudet ovat luontosoveltuvuudeltaan korkeaa luokkaa.
Taistelu yhteistä uhkaa vastaan on alkanut. USA, maapallon toistaiseksi suurimpana talousveturina on astumassa Kalifornian siivittämänä kehiin vetäen luonnollisesti myös mukaansa esimerkillään Kiinan ja Intian. B-luokan näyttelijä saattaa osata tehokkaan delekoimisjohtajuuden antaen mahdollisuudet juuri osaaville huomisen näkijöille. Terry Tamminen on suuren haasteen edessä. Mikäli Iso-Arska valitaan presidentiksi, käytyään ensin "lähitaistelun" Hillary Clintonin kanssa, on Terry nousemassa todennäköisesti uudeksi ympäristöministeriksi saaden suuren vallan järjestellä asioita. Muistettakoon, että Reagan näyttelijänä antoi presidenttinä valitsemilleen alaisille suuren toimintavapauden luottamuksen ollessa kohdallaan, näin tehnee myös Iso-Arska.
Reagan onnistui ilmeisen hyvin ja jäi yhdeksi suureksi presidentiksi USA:n historiassa, hän on saanut koko USA:n suurimman kunnianosoituksen. USA:n laivasto kastoi yhden USA valtaylpeyden, atomikäyttöisen lentotukialuksen vielä elossa olevan henkilön mukaan. USS Ronald S. Reagan edustaa USA:n liikkuvuutta maapallon merillä kantaen suurempaa "järjestykseen saattamisvoimaa" kuin koko Suomen puolustusvoimat. Näin USA kunnioitti suurta presidenttiään, vaikka hän olikin vain B-luokan näyttelijä, kuten Arnold Schwartzenegger. Ehkä Iso-Arska osaa kannustaa "oikeudenmukaisuusnäyttelijänä" USA:n vastuulinjalle, jättäen nimensä historiaan USA:n ympäristöasioiden kääntäjänä suuntaan, jota koko muu maapallo odotti esimerkikseen.
Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com
KESKUSTELU --- TIEDE
...........................................................
Kuvakertomus ylläolevaan aiheeseen
[ Photos Copyright by Ilkka Luoma 2007 ], kuvia saa käyttää vapaasti yllä olevan kirjoituksen yhteydessä.
1)
--- http://www.panoramio.com/photo/2686990 --- DSC_7393.JPG [ 1518 kB ]
Teksti:
Kevätvihreä on luonnon uudistusvoiman merkki - joka vuosi suunnilleen samaan aikaan luonto ja into nousevat. Fotosynteesi on meiltä ihmisiltä ratkaisematta, emme haalitse maapallon suurinta prosessia ja sen mekanismeja, ... onneksi.
2)
--- http://www.panoramio.com/photo/2686984 --- DSC_7462.JPG [ 1532 kB ]
Teksti:
Vesi on elämän lähde ja fotosynteesi, meille tuntemattomalla tavalla, synnyttää ominaisuudet, jolla me kaikki eläväiset toimimme. Milloin ihminen huomaa toimiensa olevan mahdottomia yhtälöitä harmonian ja huomisen rakentamisessa? Muutostoimenpiteemme ovat kuin pisaroita meressä, meidän on luovuttava yli puolesta määrällisestä kulutuksestamme.
3)
--- http://www.panoramio.com/photo/2686969 --- DSC_7475.JPG [ 1583 kB ]
Teksti:
Elokerroksemme ja lähtökohtamme elää on hyvin ohut kerros luonnon tuottamaa materiayhdistelmää, jota me ihmiset onnistuneesti omassa kulutusvimmassa tuhoamme. Onko lopputulos ns. Venus/ Mars -ilmiö, jossa suunnattoman kasvihuoneprosessin kautta päädymme elottomaksi aavikoksi?
4)
--- http://www.panoramio.com/photo/2686937 --- IMG_1106.JPG [ 3317 kB ]
Teksti:
Aito käsityö lisää luovuutta ja hengen virkeyttä. Samalla se säästää luontoa, sillä energiana on mahdollisimman paljon omaa käyttövoimaamme. Käsityö lisää kansantaloutta ja itsenäistyöllisyyttä. Huolella valitut raaka-aineet ja valmistusmenetelmät säästävät myös luontoa ja luovat hyvää mieltä.
5)
--- http://www.panoramio.com/photo/2686890 --- IMG_1090.JPG [ 4081 kB ]
Teksti:
USA:n Kaliforniassa poliittinen johto mobilisoi yhteiskuntaansa kohtaamaan koko maapallon suurinta uhkaa - aikaansaamaamme ilmastonmuutosta ja luonnonvastaista päästörikollisuutta. Suomen Eduskunta vihersi aikansa, kunnes kansalaiset saivat hakea mielensä mukaan nämä viherruukut ilmaiseksi käyttöönsä mieliä virkistämään. Milloin Suomen Eduskunta alkaa vihertämään myös sisältä? Milloin alkaa Suomen vastuunkannon aikakausi?
...........................................................
Kuvakertomus ylläolevaan aiheeseen
[ Photos Copyright by Ilkka Luoma 2007 ], kuvia saa käyttää vapaasti yllä olevan kirjoituksen yhteydessä.
1)
--- http://www.panoramio.com/photo/2686990 --- DSC_7393.JPG [ 1518 kB ]
Teksti:
Kevätvihreä on luonnon uudistusvoiman merkki - joka vuosi suunnilleen samaan aikaan luonto ja into nousevat. Fotosynteesi on meiltä ihmisiltä ratkaisematta, emme haalitse maapallon suurinta prosessia ja sen mekanismeja, ... onneksi.
2)
--- http://www.panoramio.com/photo/2686984 --- DSC_7462.JPG [ 1532 kB ]
Teksti:
Vesi on elämän lähde ja fotosynteesi, meille tuntemattomalla tavalla, synnyttää ominaisuudet, jolla me kaikki eläväiset toimimme. Milloin ihminen huomaa toimiensa olevan mahdottomia yhtälöitä harmonian ja huomisen rakentamisessa? Muutostoimenpiteemme ovat kuin pisaroita meressä, meidän on luovuttava yli puolesta määrällisestä kulutuksestamme.
3)
--- http://www.panoramio.com/photo/2686969 --- DSC_7475.JPG [ 1583 kB ]
Teksti:
Elokerroksemme ja lähtökohtamme elää on hyvin ohut kerros luonnon tuottamaa materiayhdistelmää, jota me ihmiset onnistuneesti omassa kulutusvimmassa tuhoamme. Onko lopputulos ns. Venus/ Mars -ilmiö, jossa suunnattoman kasvihuoneprosessin kautta päädymme elottomaksi aavikoksi?
4)
--- http://www.panoramio.com/photo/2686937 --- IMG_1106.JPG [ 3317 kB ]
Teksti:
Aito käsityö lisää luovuutta ja hengen virkeyttä. Samalla se säästää luontoa, sillä energiana on mahdollisimman paljon omaa käyttövoimaamme. Käsityö lisää kansantaloutta ja itsenäistyöllisyyttä. Huolella valitut raaka-aineet ja valmistusmenetelmät säästävät myös luontoa ja luovat hyvää mieltä.
5)
--- http://www.panoramio.com/photo/2686890 --- IMG_1090.JPG [ 4081 kB ]
Teksti:
USA:n Kaliforniassa poliittinen johto mobilisoi yhteiskuntaansa kohtaamaan koko maapallon suurinta uhkaa - aikaansaamaamme ilmastonmuutosta ja luonnonvastaista päästörikollisuutta. Suomen Eduskunta vihersi aikansa, kunnes kansalaiset saivat hakea mielensä mukaan nämä viherruukut ilmaiseksi käyttöönsä mieliä virkistämään. Milloin Suomen Eduskunta alkaa vihertämään myös sisältä? Milloin alkaa Suomen vastuunkannon aikakausi?
maanantaina, kesäkuuta 18, 2007
Lasten kasvatus on luonnostaan jyvittynyt lapsen omille vanhemmille
Kuntien ylläpitämät leikkipuistot ovat monille lapsille ainoa paikka, missä saada valvontaa, jopa lämmin ateria tai välipala. Lapsi saa sosiaalisuutta leikkipuistoista, koska hän ei ole siellä yksin. Useasti pienimpien osalta leikkikentällä pitäisi olla vanhempi mukana, näin ei aina ole. Leikkipuistot ovat yhteiskunnan järjestämiä ilmaisia paikkoja lapsille, kun peruskoulut sulkevat keväisin ovensa.
Leikkipuiston (Hilleri) pihapylväässä istuu ikuista nokitustaan puinen palokärki muistuttamassa luonnosta ja lintulajeista. Suurissa kaupungeissa luonto on kadonnut kauas maalle, missä vielä aitoja luonnon ääniä on tarjolla ymmärrykseksi lapsille, että ihmisten lisäksi on eläimiäkin.
Keväisin peruskoulut laskevat lapset lomille, monet jäävät kotiin yksin, koska vanhemmat ovat päivisin töissä ja muualla heille tärkeissä tehtävissä. Helsingin kaupungin peruskoulu Hillerikujan päässä Herttoniemessä - lienee lopetusuhan edessä? Lapset löytävät kotipihoistaan sosiaalista käyttäytymistä, koska täytyy tulla toimeen "pihan sääntöjen" mukaan, ettei erottaudu liiaksi muista. Koulu on eräs paikka lapsien kasvatuksessa ja moni saa siellä ainoan lämpimän aterian liian monina päivinä. Yhteiskunta huolehtii nuoremmistaan aina 1-vuotiaasta 16-ikävuoteen saakka. Peruskoulu on ilmainen ja nyt keskustellaan 0-linjasta koskien päiväkoteja ja alle kouluikäisten hoitopaikkoja. Ennen lapset hoidettiin ja valmennettiin kotona.
Yhteiskunnan järjestämät päivähoitopalvelut tarjoavat ruokaa, kasvatusta ja mm. opastusta järjestyksen ylläpitoon ammatti-ihmisten toimesta - usein nämä palvelut ja hoiva ovat ainoita huolehtimisen tapoja lapsille, isien ja äitien viettäessä aikaa omissa jutuissaan. Päivähoitopalvelut ovat tarkoitetut kaikille, myös vähävaraisille ja kotona oleville - nyt keskustellaan onko 0-linja tarkoitettu kaikille, joilla ei ole taloudellista mahdollisuutta maksaa päivähoitomaksuja.
Helsingin Siilitien päiväkoti tarjoaa kunnan palveluita sosiaaliseen asemaan katsomatta. Hyvinvointiyhteiskunta rakennettiin aikoina, jolloin ei kajastellut tummia pilviä taivaanrannassa.
Peruskoulujen laittaessa loppukeväästä ovet kiinni, jää moni lapsi ilman päivittäistä huolehdintaa, osan vanhemmista ollessa töissä, osan matkoilla ja osan työttöminä mitä moninaisimmissa tapahtumissa. Kuntien leikkipuistot antavat monesti jopa yhden aterian ja välipalan, tämä saattaa olla lapsen ainoa ruokailu koko päivänä; onneksi vain pienelle vähemmistölle, joka on kuitenkin kasvamassa._____________
(vedenjakajahallitus pohdiskelee lastenhoitoa, työntekoa, vapaa-aikaa ja vastuuttomuuden vaaraa)
[ ... isä ja äiti istuvat kulmakuppilassa kaljoilla, kun lapsi huutaa yksin kotona. Nuori opiskelijapari tuskailee, kuinka toinen pääsisi työhaastatteluun, kun toinen on tenteissä kiinni kaksi päivää ja omat vanhemmat ovat liian kaukana hoitamaan perheen kuopusta ... ]
Yhteiskunta on avoin ja sosiaalisesti yhteenkuuluva, ... parhaimmillaan. Yhteiskunnassa voidaan esittää malleja kollektivismista individualismiin. Lapset voidaan hoitaa kotona oman isän ja äidin toimesta, jotka ovat lähtökohdiltaan aina huolehtivaisimmat hoitajat ja kasvattajat. Lapset voidaan laittaa myös päivähoitoon kokemaan ja oppimaan sosiaalisuutta ja yhteistoimintaa muiden kanssa.
Kansakuntaa puhuttaa lasten päivähoidon ns. 0-maksuluokka. Pitääkö tätä elementtiä olla käytössä vai ei. Komplisoituva ja aikatauluissa kiireeseen kehittyvä sykintä ja pätkätöiden yhteiskunta vaatii toimijoiltaan hektisyyttä eli valmiuksia osallistumiseen hetkellä millä hyvänsä. Lapsetkin tässä kiireessä pitäisi tähän maailmaan saattaa jatkamaan ikääntyvien ikäluokkien myöhempää huolehdintaa vähintäänkin tulontasauksen, kulutuksen ja työvoimasaannon vuoksi.
Historiallisesti lapset on hoidettu kotona, mitään 0-luokkia ei ole ollut. Maksuttomuus on sosiaalisen ajattelun hedelmä, jossa ajateltiin, että vanhemmilla pitää olla vapautumisen mahdollisuuksia lasten hoidosta - syntyi päivähoitosysteemi, myös ympärivuorokautiseksi, koska vuorotyöt eräin paikkakunnin olivat/ ovat yleinen ilmiö. Päivähoito on erinomainen esimerkki tulontasauksesta, kun jotkut perheet tulo- ja sosiaalisin perustein saavat sen ilmaiseksi.
Laajetessaan kaikki systeemit tuottavat lieveilmiöitä ja vaikeuksia. Osa vanhemmista haluaa viedä lapsensa hoitoon, vaikka molemmat ovat työttöminä. Täytyyhän olla jatkuva mahdollisuus hakea työtä tai kuten Työvoimatoimiston pitäisi edellyttää, olla aina valmiudessa ottaa tarjottu työ vastaan. Osa vanhemmista käyttää vapaa-aikansa lasten kasvatuksen osalta seurusteluun ikätovereiden kanssa kartuttamalla valtion alkoholiverokassaa. Lapsi huutaa kotona, jopa nälkiintyneenä. Tapauksilla on aina puolensa ja ääri-ilmiöt eivät ole harvinaisia.
Elämme sosiaalisessa yhteiskunnassa, jossa ainakin periaatteellisena puolena on yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja yhtäläinen osallistumisoikeus. Sosiaalisuuteen kuuluvat myös kanssakäyminen ikälajitovereiden kanssa. On tunnettua, että sosiaalisuutta ja yhteenkuuluvuutta rakentuu yhteiskunnan hoitomalleissa - lapset ikäänkuin synkronoituvat tosiinsa niin hyvässä kuin pahassa. Tiimihenkisyys, samakantaisuus ja sama-ajattelevuus kasvavat kiistatta ryhmätoiminnoissa ja lasten yhteiskuntapäivähoito on sitä.
Elämme yksilöllisessä omakeskeisyysmaailmassa tavoitellen yhä enemmän "hyvää, parempaa ja tuottoisampaa", välittämättä juurikaan ympäristöseuraamuksista, niin luontona kuin sosiaalisina suhteina, siksi kovaa on vedenjakajahallituksenkin kannustama markkinatalouden henki. Individualismi kasvaa minäkeskeisyydessä ja tätä suuntausta saattaa voimistaa yksilöllinen ja perhekeskeinen kasvatusmetodi, jossa kohtaanto muiden ikäleikkitovereiden kanssa on vähäisempää.
Kaukoidän maissa lasten vanhempien vanhemmilla ja isoäideillä ja -isillä on suuri merkitys perhe- ja sukuarvojen vaalijana. Sanotaan, että veri on vettä sakeampaa - näin se on ja sukuyhteys takaa parhaan perhe- ja sukukeskeisyyden, jossa myös talouden suosituimmuutta valvotaan sukujen sisälle.
Koko muu eläinkunta hoitaa, kasvattaa ja erityisesti valmentaa pentunsa, lapsensa ja jälkeläisensä kokopäivätoimisesti vain määräajan ja tämän jälkeen "perimänhedelmillä" pitää olla riittävä itsenäisyys jatkaa suurinta luonnon järjestämää näytelmää - suvunjatkantaa. Eläinvanhemmat pyrkivät aina antamaan parhaan valmennuksen perillisilleen, koska luonnossa vallitsee selkeä valiintumisen ja menestymisen tie - heikoille ei ole sijaa, vaan vahvempi jatkaa ja kyvyttömämpi menehtyy.
Pitääkö länsimaalaisessa sosiaalidemokratiassa järjestää "vähäosaisille" ilmainen päivähoito? Mihin suunnataan lastenkasvatuksen painopiste, onko se yhteiskuntajärjestetty yleinen valmennus ymmärtää ja tulla toimeen sosiaalisessa ja yhteenkuuluvuuteen tähtäävässä yhteiskuntamallissa vai onko se yksilökeskeistä kasvatusmetodia tukeva perhe- ja sukukeskeisyys? Pitääkö osalle lasten vanhemmista olla mahdollisuus "tyrkätä" jälkikasvu pois tieltänsä, jotta aukeaa pääsy omiin "harrasteisiin". Liian moni lapsi on pelkästään yhteiskunnan hoitomenetelmien ja elämäänvalmennusjärjestelmien varassa. Kaikilla vanhemmilla ei ole riittävää vastuuta ymmärtää, miksi ovat lapsensa tehneet.
Osa vanhemmista on yritteliäitä ja molempien aika menee halussa päästä kiihtyvään oravanpyörälliseen markkinamekanismiin, jolloin lapset saattavat olla "tiellä" haettaessa urajohteisuutta, titteliä ja valtaa. Osa vanhemmista taas tarvitsee asiallisesti yhteiskuntahoitoa lapsilleen, jotta pääsevät suorittamaan perheen, lapsiensa ja läheistensä välttämättömyysasioita - työ on tärkein välttämättömyysasia. Yhteiskunnan hoitojärjestelmät tulisivat olla käytettävissä kaikille sosiaaliseen asemaan katsomatta - näin oli määritetty, kun yhteiskunta oli vähemmän moniongelmainen.
Tasavertaisuus, yhdenmukaisuus ja tulotasoon katsomattomuus, mm. 0-hintaluokkina päivähoidoissa on synnyttänyt "helpon tien" varastaa lapsille tarkoitettua aikaa yhteiskunnan ja omien lapsien kustannuksella. On vastuutonta ajatella päivähoitoa "parkkipaikkana" omien "välttämättömyysmenojen" suoritepakotteen edessä.
Suomalainen yhteiskunta on järjestänyt yhden maailman parhaista lasten päivähoitomenetelmistä. Tämä systeemi on tarkoitettu auttamaan vanhempia heidän suorittaessaan sosiaalisen yhteiskuntaelämänsä velvoitteita osallistumalla mm. tulonhankintaan saadakseen maksaa tulontasausta veroina kulutuksestaan. Lapset tarvitsevat yhteenkuuluvuutta, rinnasteisuutta ja omaikäpolviosallistumista - tämän järjestää lasten päivähoito, jolloin kouluun menokin on helpompaa osallistumisvalmiuksien ollessa jo sisäänrakennettuna.
Lasten 0-maksuluokkapäivähoitoa ei tule käyttää väärin hoidettaessa puhtaan itsekkäästi vanhempien omia menoja elämän laitapuolelta. Vanhempien ensisijainen tehtävä on taata lapsilleen menestymisen mahdollisuus. Meillä länsimaalaisessa yksilökeskeisyydessä se tarkoittaa vuorovaikutustaitojen hankintaa tiimihenkenä ja ryhmätoimijoina estäen toivottavasti liiallista minäkeskeisyyttä, sillä vastuullinen yhteiskuntasysteemi ei toimi pitkään ahneudella, omanapaisuudella ja "kaikki minulle" kähminnällä.
Yhteiskunta on vastuuta toisista ja itsestänsä, mutta erityisesti lapsistaan. Päivähoitojärjestelmä ei ole ainut kasvatusmetodi, vaan se on lisä, joka auttaa vanhempia hakemaan tasapainoista ja toimivaa perheyhteyttä taaten jälkikasvulle suvunjatkannan mahdollisuudet.
Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
(vedenjakajahallitus pohdiskelee lastenhoitoa, työntekoa, vapaa-aikaa ja vastuuttomuuden vaaraa)
[ ... isä ja äiti istuvat kulmakuppilassa kaljoilla, kun lapsi huutaa yksin kotona. Nuori opiskelijapari tuskailee, kuinka toinen pääsisi työhaastatteluun, kun toinen on tenteissä kiinni kaksi päivää ja omat vanhemmat ovat liian kaukana hoitamaan perheen kuopusta ... ]
Yhteiskunta on avoin ja sosiaalisesti yhteenkuuluva, ... parhaimmillaan. Yhteiskunnassa voidaan esittää malleja kollektivismista individualismiin. Lapset voidaan hoitaa kotona oman isän ja äidin toimesta, jotka ovat lähtökohdiltaan aina huolehtivaisimmat hoitajat ja kasvattajat. Lapset voidaan laittaa myös päivähoitoon kokemaan ja oppimaan sosiaalisuutta ja yhteistoimintaa muiden kanssa.
Kansakuntaa puhuttaa lasten päivähoidon ns. 0-maksuluokka. Pitääkö tätä elementtiä olla käytössä vai ei. Komplisoituva ja aikatauluissa kiireeseen kehittyvä sykintä ja pätkätöiden yhteiskunta vaatii toimijoiltaan hektisyyttä eli valmiuksia osallistumiseen hetkellä millä hyvänsä. Lapsetkin tässä kiireessä pitäisi tähän maailmaan saattaa jatkamaan ikääntyvien ikäluokkien myöhempää huolehdintaa vähintäänkin tulontasauksen, kulutuksen ja työvoimasaannon vuoksi.
Historiallisesti lapset on hoidettu kotona, mitään 0-luokkia ei ole ollut. Maksuttomuus on sosiaalisen ajattelun hedelmä, jossa ajateltiin, että vanhemmilla pitää olla vapautumisen mahdollisuuksia lasten hoidosta - syntyi päivähoitosysteemi, myös ympärivuorokautiseksi, koska vuorotyöt eräin paikkakunnin olivat/ ovat yleinen ilmiö. Päivähoito on erinomainen esimerkki tulontasauksesta, kun jotkut perheet tulo- ja sosiaalisin perustein saavat sen ilmaiseksi.
Laajetessaan kaikki systeemit tuottavat lieveilmiöitä ja vaikeuksia. Osa vanhemmista haluaa viedä lapsensa hoitoon, vaikka molemmat ovat työttöminä. Täytyyhän olla jatkuva mahdollisuus hakea työtä tai kuten Työvoimatoimiston pitäisi edellyttää, olla aina valmiudessa ottaa tarjottu työ vastaan. Osa vanhemmista käyttää vapaa-aikansa lasten kasvatuksen osalta seurusteluun ikätovereiden kanssa kartuttamalla valtion alkoholiverokassaa. Lapsi huutaa kotona, jopa nälkiintyneenä. Tapauksilla on aina puolensa ja ääri-ilmiöt eivät ole harvinaisia.
Elämme sosiaalisessa yhteiskunnassa, jossa ainakin periaatteellisena puolena on yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja yhtäläinen osallistumisoikeus. Sosiaalisuuteen kuuluvat myös kanssakäyminen ikälajitovereiden kanssa. On tunnettua, että sosiaalisuutta ja yhteenkuuluvuutta rakentuu yhteiskunnan hoitomalleissa - lapset ikäänkuin synkronoituvat tosiinsa niin hyvässä kuin pahassa. Tiimihenkisyys, samakantaisuus ja sama-ajattelevuus kasvavat kiistatta ryhmätoiminnoissa ja lasten yhteiskuntapäivähoito on sitä.
Elämme yksilöllisessä omakeskeisyysmaailmassa tavoitellen yhä enemmän "hyvää, parempaa ja tuottoisampaa", välittämättä juurikaan ympäristöseuraamuksista, niin luontona kuin sosiaalisina suhteina, siksi kovaa on vedenjakajahallituksenkin kannustama markkinatalouden henki. Individualismi kasvaa minäkeskeisyydessä ja tätä suuntausta saattaa voimistaa yksilöllinen ja perhekeskeinen kasvatusmetodi, jossa kohtaanto muiden ikäleikkitovereiden kanssa on vähäisempää.
Kaukoidän maissa lasten vanhempien vanhemmilla ja isoäideillä ja -isillä on suuri merkitys perhe- ja sukuarvojen vaalijana. Sanotaan, että veri on vettä sakeampaa - näin se on ja sukuyhteys takaa parhaan perhe- ja sukukeskeisyyden, jossa myös talouden suosituimmuutta valvotaan sukujen sisälle.
Koko muu eläinkunta hoitaa, kasvattaa ja erityisesti valmentaa pentunsa, lapsensa ja jälkeläisensä kokopäivätoimisesti vain määräajan ja tämän jälkeen "perimänhedelmillä" pitää olla riittävä itsenäisyys jatkaa suurinta luonnon järjestämää näytelmää - suvunjatkantaa. Eläinvanhemmat pyrkivät aina antamaan parhaan valmennuksen perillisilleen, koska luonnossa vallitsee selkeä valiintumisen ja menestymisen tie - heikoille ei ole sijaa, vaan vahvempi jatkaa ja kyvyttömämpi menehtyy.
Pitääkö länsimaalaisessa sosiaalidemokratiassa järjestää "vähäosaisille" ilmainen päivähoito? Mihin suunnataan lastenkasvatuksen painopiste, onko se yhteiskuntajärjestetty yleinen valmennus ymmärtää ja tulla toimeen sosiaalisessa ja yhteenkuuluvuuteen tähtäävässä yhteiskuntamallissa vai onko se yksilökeskeistä kasvatusmetodia tukeva perhe- ja sukukeskeisyys? Pitääkö osalle lasten vanhemmista olla mahdollisuus "tyrkätä" jälkikasvu pois tieltänsä, jotta aukeaa pääsy omiin "harrasteisiin". Liian moni lapsi on pelkästään yhteiskunnan hoitomenetelmien ja elämäänvalmennusjärjestelmien varassa. Kaikilla vanhemmilla ei ole riittävää vastuuta ymmärtää, miksi ovat lapsensa tehneet.
Osa vanhemmista on yritteliäitä ja molempien aika menee halussa päästä kiihtyvään oravanpyörälliseen markkinamekanismiin, jolloin lapset saattavat olla "tiellä" haettaessa urajohteisuutta, titteliä ja valtaa. Osa vanhemmista taas tarvitsee asiallisesti yhteiskuntahoitoa lapsilleen, jotta pääsevät suorittamaan perheen, lapsiensa ja läheistensä välttämättömyysasioita - työ on tärkein välttämättömyysasia. Yhteiskunnan hoitojärjestelmät tulisivat olla käytettävissä kaikille sosiaaliseen asemaan katsomatta - näin oli määritetty, kun yhteiskunta oli vähemmän moniongelmainen.
Tasavertaisuus, yhdenmukaisuus ja tulotasoon katsomattomuus, mm. 0-hintaluokkina päivähoidoissa on synnyttänyt "helpon tien" varastaa lapsille tarkoitettua aikaa yhteiskunnan ja omien lapsien kustannuksella. On vastuutonta ajatella päivähoitoa "parkkipaikkana" omien "välttämättömyysmenojen" suoritepakotteen edessä.
Suomalainen yhteiskunta on järjestänyt yhden maailman parhaista lasten päivähoitomenetelmistä. Tämä systeemi on tarkoitettu auttamaan vanhempia heidän suorittaessaan sosiaalisen yhteiskuntaelämänsä velvoitteita osallistumalla mm. tulonhankintaan saadakseen maksaa tulontasausta veroina kulutuksestaan. Lapset tarvitsevat yhteenkuuluvuutta, rinnasteisuutta ja omaikäpolviosallistumista - tämän järjestää lasten päivähoito, jolloin kouluun menokin on helpompaa osallistumisvalmiuksien ollessa jo sisäänrakennettuna.
Lasten 0-maksuluokkapäivähoitoa ei tule käyttää väärin hoidettaessa puhtaan itsekkäästi vanhempien omia menoja elämän laitapuolelta. Vanhempien ensisijainen tehtävä on taata lapsilleen menestymisen mahdollisuus. Meillä länsimaalaisessa yksilökeskeisyydessä se tarkoittaa vuorovaikutustaitojen hankintaa tiimihenkenä ja ryhmätoimijoina estäen toivottavasti liiallista minäkeskeisyyttä, sillä vastuullinen yhteiskuntasysteemi ei toimi pitkään ahneudella, omanapaisuudella ja "kaikki minulle" kähminnällä.
Yhteiskunta on vastuuta toisista ja itsestänsä, mutta erityisesti lapsistaan. Päivähoitojärjestelmä ei ole ainut kasvatusmetodi, vaan se on lisä, joka auttaa vanhempia hakemaan tasapainoista ja toimivaa perheyhteyttä taaten jälkikasvulle suvunjatkannan mahdollisuudet.
Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
KESKUSTELU --- TIEDE
_________
Kirjoitukseen liittyvä kuvakokoelma
[ Copyright by Ilkka Luoma 2007 - saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä ]
Panoramio on Googlen omistama ja hallinnoima kuvapalvelu, johon voidaan sijoittaa kuvat niiden ottopaikkoihin (Google Earth). Sivusto on suurella todennäköisyydellä täysin tietoturvallinen.
1)
--- http://www.panoramio.com/photo/2607315 --- IMG_1116.JPG
Teksti
Yhteiskunnan järjestämät päivähoitopalvelut tarjoavat ruokaa, kasvatusta ja mm. opastusta järjestyksen ylläpitoon ammatti-ihmisten toimesta - usein nämä palvelut ja hoiva ovat ainoita huolehtimisen tapoja lapsille, isien ja äitien viettäessä aikaa omissa jutuissaan. Päivähoitopalvelut ovat tarkoitetut kaikille, myös vähävaraisille ja kotona oleville - nyt keskustellaan onko 0-linja tarkoitettu kaikille, joilla ei ole taloudellista mahdollisuutta maksaa päivähoitomaksuja.
2)
--- http://www.panoramio.com/photo/2607372 --- IMG_1118.JPG
Teksti
Helsingin Siilitien päiväkoti tarjoaa kunnan palveluita sosiaaliseen asemaan katsomatta. Hyvinvointiyhteiskunta rakennettiin aikoina, jolloin ei kajastellut tummia pilviä taivaanrannassa.
3)
--- http://www.panoramio.com/photo/2607408 --- IMG_1122.JPG
Teksti
Peruskoulujen laittaessa loppukeväästä ovet kiinni, jää moni lapsi ilman päivittäistä huolehdintaa, osan vanhemmista ollessa töissä, osan matkoilla ja osan työttöminä mitä moninaisimmissa tapahtumissa. Kuntien leikkipuistot antavat monesti jopa yhden aterian ja välipalan, tämä saattaa olla lapsen ainoa ruokailu koko päivänä; onneksi vain pienelle vähemmistölle, joka on kuitenkin kasvamassa.
4)
--- http://www.panoramio.com/photo/2607479 --- IMG_1123.JPG
Teksti
Kuntien ylläpitämät leikkipuistot ovat monille lapsille ainoa paikka, missä saada valvontaa, jopa lämmin ateria tai välipala. Lapsi saa sosiaalisuutta leikkipuistoista, koska hän ei ole siellä yksin. Useasti pienimpien osalta leikkikentällä pitäisi olla vanhempi mukana, näin ei aina ole. Leikkipuistot ovat yhteiskunnan järjestämiä ilmaisia paikkoja lapsille, kun peruskoulut sulkevat keväisin ovensa.
5)
--- http://www.panoramio.com/photo/2607508 --- IMG_1126.JPG
Teksti
Leikkipuiston (Hilleri) pihapylväässä istuu ikuista nokitustaan puinen palokärki muistuttamassa luonnosta ja lintulajeista. Suurissa kaupungeissa luonto on kadonnut kauas maalle, missä vielä aitoja luonnon ääniä on tarjolla ymmärrykseksi lapsille, että ihmisten lisäksi on eläimiäkin.
6)
--- http://www.panoramio.com/photo/2607537 --- IMG_1128.JPG
Teksti
Keväisin peruskoulut laskevat lapset lomille, monet jäävät kotiin yksin, koska vanhemmat ovat päivisin töissä ja muualla heille tärkeissä tehtävissä. Helsingin kaupungin peruskoulu Hillerikujan päässä Herttoniemessä - lienee lopetusuhan edessä? Lapset löytävät kotipihoistaan sosiaalista käyttäytymistä, koska täytyy tulla toimeen "pihan sääntöjen" mukaan, ettei erottaudu liiaksi muista. Koulu on eräs paikka lapsien kasvatuksessa ja moni saa siellä ainoan lämpimän aterian liian monina päivinä. Yhteiskunta huolehtii nuoremmistaan aina 1-vuotiaasta 16-ikävuoteen saakka. Peruskoulu on ilmainen ja nyt keskustellaan 0-linjasta koskien päiväkoteja ja alle kouluikäisten hoitopaikkoja. Ennen lapset hoidettiin ja valmennettiin kotona.
7)
--- http://www.panoramio.com/photo/2607583 --- IMG_1129.JPG
Teksti
Helsingin Siiliten peruskoulu Hillerikuja 4:ssa - koulu lienee lakkautusuhan alainen, vaikka ennusteet lupailevat lisää väestöä muualta Suomesta nimenomaan pääkaupunkiseudulle. Peruskoulun ala-aste on merkittävä lapsien hoito- ja valmennuspaikka. Liian usein koulu jää ainoaksi paikaksi, missä lapsi saa opastusta elämäntaipaleensa varrelle.
Panoramio on Googlen omistama ja hallinnoima kuvapalvelu, johon voidaan sijoittaa kuvat niiden ottopaikkoihin (Google Earth). Sivusto on suurella todennäköisyydellä täysin tietoturvallinen.
1)
--- http://www.panoramio.com/photo/2607315 --- IMG_1116.JPG
Teksti
Yhteiskunnan järjestämät päivähoitopalvelut tarjoavat ruokaa, kasvatusta ja mm. opastusta järjestyksen ylläpitoon ammatti-ihmisten toimesta - usein nämä palvelut ja hoiva ovat ainoita huolehtimisen tapoja lapsille, isien ja äitien viettäessä aikaa omissa jutuissaan. Päivähoitopalvelut ovat tarkoitetut kaikille, myös vähävaraisille ja kotona oleville - nyt keskustellaan onko 0-linja tarkoitettu kaikille, joilla ei ole taloudellista mahdollisuutta maksaa päivähoitomaksuja.
2)
--- http://www.panoramio.com/photo/2607372 --- IMG_1118.JPG
Teksti
Helsingin Siilitien päiväkoti tarjoaa kunnan palveluita sosiaaliseen asemaan katsomatta. Hyvinvointiyhteiskunta rakennettiin aikoina, jolloin ei kajastellut tummia pilviä taivaanrannassa.
3)
--- http://www.panoramio.com/photo/2607408 --- IMG_1122.JPG
Teksti
Peruskoulujen laittaessa loppukeväästä ovet kiinni, jää moni lapsi ilman päivittäistä huolehdintaa, osan vanhemmista ollessa töissä, osan matkoilla ja osan työttöminä mitä moninaisimmissa tapahtumissa. Kuntien leikkipuistot antavat monesti jopa yhden aterian ja välipalan, tämä saattaa olla lapsen ainoa ruokailu koko päivänä; onneksi vain pienelle vähemmistölle, joka on kuitenkin kasvamassa.
4)
--- http://www.panoramio.com/photo/2607479 --- IMG_1123.JPG
Teksti
Kuntien ylläpitämät leikkipuistot ovat monille lapsille ainoa paikka, missä saada valvontaa, jopa lämmin ateria tai välipala. Lapsi saa sosiaalisuutta leikkipuistoista, koska hän ei ole siellä yksin. Useasti pienimpien osalta leikkikentällä pitäisi olla vanhempi mukana, näin ei aina ole. Leikkipuistot ovat yhteiskunnan järjestämiä ilmaisia paikkoja lapsille, kun peruskoulut sulkevat keväisin ovensa.
5)
--- http://www.panoramio.com/photo/2607508 --- IMG_1126.JPG
Teksti
Leikkipuiston (Hilleri) pihapylväässä istuu ikuista nokitustaan puinen palokärki muistuttamassa luonnosta ja lintulajeista. Suurissa kaupungeissa luonto on kadonnut kauas maalle, missä vielä aitoja luonnon ääniä on tarjolla ymmärrykseksi lapsille, että ihmisten lisäksi on eläimiäkin.
6)
--- http://www.panoramio.com/photo/2607537 --- IMG_1128.JPG
Teksti
Keväisin peruskoulut laskevat lapset lomille, monet jäävät kotiin yksin, koska vanhemmat ovat päivisin töissä ja muualla heille tärkeissä tehtävissä. Helsingin kaupungin peruskoulu Hillerikujan päässä Herttoniemessä - lienee lopetusuhan edessä? Lapset löytävät kotipihoistaan sosiaalista käyttäytymistä, koska täytyy tulla toimeen "pihan sääntöjen" mukaan, ettei erottaudu liiaksi muista. Koulu on eräs paikka lapsien kasvatuksessa ja moni saa siellä ainoan lämpimän aterian liian monina päivinä. Yhteiskunta huolehtii nuoremmistaan aina 1-vuotiaasta 16-ikävuoteen saakka. Peruskoulu on ilmainen ja nyt keskustellaan 0-linjasta koskien päiväkoteja ja alle kouluikäisten hoitopaikkoja. Ennen lapset hoidettiin ja valmennettiin kotona.
7)
--- http://www.panoramio.com/photo/2607583 --- IMG_1129.JPG
Teksti
Helsingin Siiliten peruskoulu Hillerikuja 4:ssa - koulu lienee lakkautusuhan alainen, vaikka ennusteet lupailevat lisää väestöä muualta Suomesta nimenomaan pääkaupunkiseudulle. Peruskoulun ala-aste on merkittävä lapsien hoito- ja valmennuspaikka. Liian usein koulu jää ainoaksi paikaksi, missä lapsi saa opastusta elämäntaipaleensa varrelle.
lauantaina, kesäkuuta 16, 2007
Voittaminen on veressä - Teemu Selänne, suomalainen taistelija.
(menestyksen kultainen toteamus on unelman tavoittelu jokaisena päivänä, kunnes päämäärä on saavutettu)
Torstaina kohtaa Teemu Selänne ja hänen mukanaan vähintään koko jääkiekkoileva Suomen kansa yhtä suurta käännettänsä mitä erittäin mittava Teemu Selänteen NHL-aikakausi 1) on saajaansa odotuttanut. Samalla tämä taistelu on esimerkki suomalaisesta menestymisestä, jossa uhrautuvalla taistelulla on vankkumaton sijansa saavutettaessa voittoja ja unelmia.
Teemu Selänne aloitti jo kauan sitten espoolaisesta kauppaopistosta samaan aikaan kuin eräs toinen, joka kertoi jo tuolloin Selänteen olleen haastaja, ottelija ja säihkyvä huomisen jääkiekkoilija, - tuolloin elettiin 1980-lukua. Teemu on nyt kohokohdassaan, vain tämä NHL/ Stanley Cup on saavuttamatta, nyt se on käden ulottuvilla ja koko joukkue Teemu mukanaan saa nostaa pystin käsillensä - joka tapahtunee torstaina.
Selänteellä on esimerkillinen NHL - historia takanaan, vain Stanley Cupin voitto puuttuu. Jääkiekko on joukkuelaji ja Teemu on mainioin esimerkki tiimipelurista, jolla luodaan vakaasti, mutta varmasti menestystä. Selittelyjä ei tarvita, välillä nilkka murtuneena, silmäkulma verillä ja ranne nyrjähtäneenä on taistelua jatkettu lopulliseen voittoon, joka häämöttää lähempänä kuin koskaan.
Teemu on pienoiskoossa se Suomen kansan vahva ja kova ydin, joka jaksaa nostaa vaikeudet voittoihin, joista voi sitten kaikki muutkin ammentaa yhteistä hyvää ja kansallista tunnetta. On helppo arvata, että vähintäänkin koko Suomen jääkiekkoväki on nyt Teemun hengessä mukana - kaikki jännittävät torstaita. Koko jääkiekkoileva Suomi kuten muutkin pitävät peukkuja Teemulle ja hänen seuralleen Anaheimille. Teemu on voittonsa ansainnut ja kaikki odottavat tätä hetkeä.
Tämä torstain taistelu käy erinomaisena esimerkkinä meille kaikille tavasta ja hengestä, jolla luodaan mahdollisuuksia, tunnetta ja juhlaa, johon on niin kauan tähdätty ja odotettu. Vain taistelulla ja yrittämisellä luodaan onnistumisia. Tällä yrittämisen hengellä Teemu tulee auttamaan osaltansa ensi vuonna Suomen Leijonamiehistön kultaiseen mestaruuteen MM - taistelussa, ja tämä kultainen MM - mitalihan myös Teemulta vielä puuttuu.
Suomi on menestynyt vaikeimpina hetkinään yhteenkuuluvuudella ja joukkuehengellä, jossa tiimipeluri on kaikki kaikessa, ja jota ei jätetä. Vaikeuksissa tahto lujittuu ottamaan vastaan sen lopullisen päämäärän, mikä kirvoittaa niin tekijät kuin seuraajatkin tekoihin, jotka jättävät merkkinsä historiaan. Nyt on yksi historiakappale lähestymässä maaliaan. Tämä Teemun ja joukkueensa taistelu voitosta on koko Suomen kansan henkinen ottelu itselle esimerkiksi huomisen koitoksiin.
Teemulle ja koko joukkueelle toivotetaan voimaa, tahtoa, yhteenkuuluvuutta ja rautaista peliä, jossa on vain yksi päämäärä - voitto, kuten Suomikin ennen, tänään ja huomenna on niitä kokenut ja kokeva. Joukkuehenki takaa menestyksen yksilöiden hoitaessa tähtitapahtumia koko joukkueen eduksi ja menestykseksi. Onnea Teemulle tähän kohta alkavaan taisteluun!
1) Erinomainen linkki kaikkeen siihen mitä Teemu on jääkiekossa tehnyt:
--- http://fi.wikipedia.org/wiki/Teemu_Sel%C3%A4nne ---
Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com
KESKUSTELU --- TIEDE
Torstaina kohtaa Teemu Selänne ja hänen mukanaan vähintään koko jääkiekkoileva Suomen kansa yhtä suurta käännettänsä mitä erittäin mittava Teemu Selänteen NHL-aikakausi 1) on saajaansa odotuttanut. Samalla tämä taistelu on esimerkki suomalaisesta menestymisestä, jossa uhrautuvalla taistelulla on vankkumaton sijansa saavutettaessa voittoja ja unelmia.
Teemu Selänne aloitti jo kauan sitten espoolaisesta kauppaopistosta samaan aikaan kuin eräs toinen, joka kertoi jo tuolloin Selänteen olleen haastaja, ottelija ja säihkyvä huomisen jääkiekkoilija, - tuolloin elettiin 1980-lukua. Teemu on nyt kohokohdassaan, vain tämä NHL/ Stanley Cup on saavuttamatta, nyt se on käden ulottuvilla ja koko joukkue Teemu mukanaan saa nostaa pystin käsillensä - joka tapahtunee torstaina.
Selänteellä on esimerkillinen NHL - historia takanaan, vain Stanley Cupin voitto puuttuu. Jääkiekko on joukkuelaji ja Teemu on mainioin esimerkki tiimipelurista, jolla luodaan vakaasti, mutta varmasti menestystä. Selittelyjä ei tarvita, välillä nilkka murtuneena, silmäkulma verillä ja ranne nyrjähtäneenä on taistelua jatkettu lopulliseen voittoon, joka häämöttää lähempänä kuin koskaan.
Teemu on pienoiskoossa se Suomen kansan vahva ja kova ydin, joka jaksaa nostaa vaikeudet voittoihin, joista voi sitten kaikki muutkin ammentaa yhteistä hyvää ja kansallista tunnetta. On helppo arvata, että vähintäänkin koko Suomen jääkiekkoväki on nyt Teemun hengessä mukana - kaikki jännittävät torstaita. Koko jääkiekkoileva Suomi kuten muutkin pitävät peukkuja Teemulle ja hänen seuralleen Anaheimille. Teemu on voittonsa ansainnut ja kaikki odottavat tätä hetkeä.
Tämä torstain taistelu käy erinomaisena esimerkkinä meille kaikille tavasta ja hengestä, jolla luodaan mahdollisuuksia, tunnetta ja juhlaa, johon on niin kauan tähdätty ja odotettu. Vain taistelulla ja yrittämisellä luodaan onnistumisia. Tällä yrittämisen hengellä Teemu tulee auttamaan osaltansa ensi vuonna Suomen Leijonamiehistön kultaiseen mestaruuteen MM - taistelussa, ja tämä kultainen MM - mitalihan myös Teemulta vielä puuttuu.
Suomi on menestynyt vaikeimpina hetkinään yhteenkuuluvuudella ja joukkuehengellä, jossa tiimipeluri on kaikki kaikessa, ja jota ei jätetä. Vaikeuksissa tahto lujittuu ottamaan vastaan sen lopullisen päämäärän, mikä kirvoittaa niin tekijät kuin seuraajatkin tekoihin, jotka jättävät merkkinsä historiaan. Nyt on yksi historiakappale lähestymässä maaliaan. Tämä Teemun ja joukkueensa taistelu voitosta on koko Suomen kansan henkinen ottelu itselle esimerkiksi huomisen koitoksiin.
Teemulle ja koko joukkueelle toivotetaan voimaa, tahtoa, yhteenkuuluvuutta ja rautaista peliä, jossa on vain yksi päämäärä - voitto, kuten Suomikin ennen, tänään ja huomenna on niitä kokenut ja kokeva. Joukkuehenki takaa menestyksen yksilöiden hoitaessa tähtitapahtumia koko joukkueen eduksi ja menestykseksi. Onnea Teemulle tähän kohta alkavaan taisteluun!
1) Erinomainen linkki kaikkeen siihen mitä Teemu on jääkiekossa tehnyt:
--- http://fi.wikipedia.org/wiki/Teemu_Sel%C3%A4nne ---
Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com
KESKUSTELU --- TIEDE
sunnuntaina, kesäkuuta 10, 2007
Päivä uusmaalaisen kaupunkilaismaatilalla
Talkoiden jälkeen sauna virkisti, puu sellainen - tuhdit löylyt, ympäröivä rauha, hiljaisuus ja kiuasmakkara. Olut jäi juomatta, koska paluu kaupunkiin tapahtui autolla ja moottoripyörällä - 365 km. Isäntä kaupungista palasi vasta seuraavana aamuna kukon laulun aikoihin työmaalleen pääkaupunkiseudulle - työn piti uusmaalaisella jatkuman niin tilalla kuin kaupungissakin, mutta kuinka kauan Helsingissä?
Kytkin on yllättävän raskas täystehostettujen henkilöautojen jälkeen, mutta pohjaan se meni sittenkin. Vivut ja laitteet olivat rouvia tekoa, mutta taipuihan se harjoittelun jälkeen hikoilevan kaupunkilaisen allekirjoituskynäkourissakin. Monet maaseutujen traktorit ovat yllättävän vanhoja, kaikkea ei tarvitse alvariinsa vaihtaa! ( VOLVO BM )
Monia apuvälineitä kulkeutuu ja hankitaan uusmaalaisten maaseutuasumuksiin helpotteiksi kädentyölle, jossa kaupunkilainen löytää uutta puhdetta sohvien valtakunnan jälkeen. Maalla on mukavaa, ainakin kesällä ja mukavissa pikkupuhteissa, mutta entä kun pakkanen paukkuu ja tuuli tuivertaa?
Tähän aittaan meni tasan 30 noin 2,92 metristä panelilautaa, jotka oli hankittu paikallisesta liikkeestä tuoden kassavirtaa myös maaseudulle. Työ tehtiin itse - puuha oli terapiaa ja oli kiva tuntea hien virtaavan muuallakin kuin saunassa. Entä sitten, kun työ olisikin joka päiväistä?
1950-luvun navetta saunoineen taka-alalla ja edessä hyvin pikaruokaloissa syönyt kaupunkilainen moottorisahan varressa kaadetun puun pätkinnässä - puu kaadettiin tuvan laajennuksen tieltä, tuonee uusia työtilanteita ja ostostapahtumia pienen kunnan työtätekeville vähäverisille kauppiaille.
Kutsuivat maalla traktorin perässä ollutta värkkiä kahmuriksi - se oli suuri helpotus työssä, kun monisatakiloista puunrunkoa siirreltiin, tosin kuljetuksessa heijaava liike oli viedä kaupunkilaisen dieselfarkusta kylkipellit. Millaistahan olisi ollut sahaus vanhan ajan pokasahalla?
Moni 1940- ja 50-luvuilla rakennettu hartiapankkitalo päätyy kaupunkilaisille tuomaan rauhaa, sielunhoitoa, puuhailua ja luontohetkiä äänien ja hajujen kanssa, jotka olivat kaupunkilaisen korvista ja nenistä jo hävinneet. Kaupunkilaiset haluavat apuvälineellistää maaseutuasumisensa, monia laitteita ja vempaimia tullaan hankkimaan paikallisesta "osuuskaupasta".____________
(mm. historiamme suurimmat perinnöt mahdollistavat esim. oman tuvan ja perunamaan monille maalle kaipaaville)
[ ... muuttoaalto laskelmien mukaan tapahtuu asutuskeskittymiin ja pääkaupunkiseudulle vielä seuraavienkin parinkymmenen vuoden aikana; maaseutu autioituu ja palvelut kuihtuvat - tyypillistä uutisointia päivästä toiseen, mutta mitä tuleekaan tapahtumaan? ... ]
Kesäisin joka viikonlopun autojonot matkaavat maaseudulle, rannoille, mökeille ja mummolaan ja verenperinnön synnyinsijoille. Moni suomalainen kaipaa vettä kohdukseen ja maaseudun hiljaisuutta sekä vihreyttä rauhakseen. Mummon mökit nousevat arvossaan ja kaupunkilainen ahertaa yhä useammin omassa lintukodossaan palauttaen mieliin isoisien ja -äitien työnjälkeä.
Päivä uusmaalaisen kaupunkilaisen maatilalla ei ole viljelyä ammattitarkoituksessa, se ei ole lypsyaikoja aamuisin, se ei ole myöskään jatkuvaa halkometsää, kuten oli vielä maalla niin tavallista muutamia vuosikymmeniä sitten. Päivä kaupunkilaisen "maalla" on saunapuiden tekoa, aitan laudoitusta, saunan lattian laatoittamista - se on kaikkea sitä pientä puuhastelua, mistä peruskaupunkilainen on jäänyt paitsi toimistoissaan ja konttoreissaan.
Päivä maalla talkoissa on ruumiintyötä, joka yllättää monen fyysiseen työhön tottumattoman lihaskunnon. Moottorisaha, puhumattakaan pokasahasta, onkin väsyttävä ilmestys, mutta se tuntuukin mukavalta auringon paahtaessa ylivoimasella ultraviolettisäteilyllä selkään. Maalla on mukavaa - sanoo jo muinoinen laulu, ja niin se onkin: Rauha, hiljaisuus, yksinolo - hilippaseminen alastomana oman pikku peltotilkun ympäri on halpa ja luontoa säästävä toimi omaksi viihdykkeeksi.
Nyt olevat aktiivisukupolvet ovat saamassa historiamme suurimmat perinnöt. Nämä perinnöt tuovat eloa maaseudulle. Kaupunkilaiset ostavat enenevästi omia maatilkkujaan - maaseutu saa uusia asukkaita, meille syntyy uusmaalaiset, joille elämänarvot ovat muuttumassa luonnoksi, harmoniaksi ja arvostukseksi maata kohtaan, joka meidät kuitenkin viime kädessä elättää.
Suomi on suuri maa asua. Meillä on ainutlaatuisen rehevä, ihmisistä miltei autio rauhan tyyssija ja luonnoltaan rikas ja puhuttava maaseutuluonto, jossa ihmisen mieli lepää. Tähän miljööseen lähivuosina hakeutuu yhä useampi kiireeseen, ruuhkiin, saasteisiin ja jatkuvaan meluun kyllästynyt väestön osa - ainakin osaksi aikaa. Tämän kaiken monelta osin mahdollistavat mittavat perinnöt. Samalla monelle avautuu mahdollisuus palata luontoon ja palata sukunsa maille, mistä Suomen väkevyys, voima ja keskinäinen yhtenäisyys on vaikeina hetkinä hätää hoitamaan lähtenyt.
Päivä maaseudulla on henkistä voimaa uupuneelle kaupunkilaiselle, se on terapiaa vetten ja humisevien metsien ääreltä. Hetket maalla ovat vaihtelua, se on myös kysyntää muutoin toistaiseksi autioituvalle maaseudulle, jossa usein on erinomaiset ja kiireettömät palvelut myös kaupunkilaisille.
Suomi virallisten tilastojen mukaan kasautuu väestökeskuksiin. Epävirallinen tieto kertoo, että monet ovat jo kyllästyneet hälinään, oravanpyörälliseen juoksukiertoon, ruuhkaisiin terveyskeskuksiin, pinnan alla piilevään väkivaltaan kuin muihin vaikeuksiin, mitä kasautuvat ihmislaumat yhä suuremmissa kerrostaloissa synnyttävät. Huomenna monille avautuu aivan uusi mahdollisuus - se on muutto maalle, perintömaille tai muutoin omistusjärjestelyjen kautta punaiseen mökkiin oman perunamaan viereen. Kaupunkiin saattaa siitä huolimatta jäädä monelle koti satunnaisia käyntejä varten.
Maaseutu on luonnon väkevyyttä, se on aidon lehmänlannan tuoksua, kuin myös ääniä, jotka ovat monien korvasta jo kadonneet. Maalla on käden työlle aina tehtävää. On vain omasta tahdosta kiinni, kuinka palauttaa sitä tekemisen riemua ja havaintoa, että osaa se konttoristi, myyntimies, filosofi kuin sairaanhoitaja ja pappikin vääntää muutakin kuin allekirjoituskynää, rattia ja kirjaa - niin suurta kuin pientäkin.
Maaseutu on tullut vaihtoehdoksi. Paluumuutto on tullut piristykseksi riutuville pienkunnille. Kansalaiset eivät kaikki halua tornitaloja, neljiä maanalaisia kerroksia, metroja kuin jalkapallokentän kokoisia parkkipaikkoja autoilleen, joita jo pitää olla kaksi per perhe. Maallakin tuo auto tarvitaan - ehkä se huomenna tankataan sianpaskasta tehdyllä biopolttoaineella omasta tilabiotankista. Ehkä muutoinkin paluumuutto ideoittaa aivan uusia ratkaisuja kiihtyvään ilmastomuutokseen, joka ajaa ylitsemme vääjäämättä. Maaseutua odottaa uusi investointien aalto - ellei sitten kaupunkilainen vaadi aivan kaikkeen sähköä, energiaa ja apuvälineitä kätensä helpotteeksi.
Maalla kulutus voisi olla pienempää ja luonnollisempaa - ehkä paluu maalle ratkaisee luomun, omavaraistuotannon ja riippumattomuuden sekä tuottaa mielenrauhan vedestä, metsästä ja pöllön huhuilusta kuin suden ulvonnasta - olemmehan osa luontoa, jota olemme jo nyt raiskanneet ylitse sen kestokyvyn.
Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com
(mm. historiamme suurimmat perinnöt mahdollistavat esim. oman tuvan ja perunamaan monille maalle kaipaaville)
[ ... muuttoaalto laskelmien mukaan tapahtuu asutuskeskittymiin ja pääkaupunkiseudulle vielä seuraavienkin parinkymmenen vuoden aikana; maaseutu autioituu ja palvelut kuihtuvat - tyypillistä uutisointia päivästä toiseen, mutta mitä tuleekaan tapahtumaan? ... ]
Kesäisin joka viikonlopun autojonot matkaavat maaseudulle, rannoille, mökeille ja mummolaan ja verenperinnön synnyinsijoille. Moni suomalainen kaipaa vettä kohdukseen ja maaseudun hiljaisuutta sekä vihreyttä rauhakseen. Mummon mökit nousevat arvossaan ja kaupunkilainen ahertaa yhä useammin omassa lintukodossaan palauttaen mieliin isoisien ja -äitien työnjälkeä.
Päivä uusmaalaisen kaupunkilaisen maatilalla ei ole viljelyä ammattitarkoituksessa, se ei ole lypsyaikoja aamuisin, se ei ole myöskään jatkuvaa halkometsää, kuten oli vielä maalla niin tavallista muutamia vuosikymmeniä sitten. Päivä kaupunkilaisen "maalla" on saunapuiden tekoa, aitan laudoitusta, saunan lattian laatoittamista - se on kaikkea sitä pientä puuhastelua, mistä peruskaupunkilainen on jäänyt paitsi toimistoissaan ja konttoreissaan.
Päivä maalla talkoissa on ruumiintyötä, joka yllättää monen fyysiseen työhön tottumattoman lihaskunnon. Moottorisaha, puhumattakaan pokasahasta, onkin väsyttävä ilmestys, mutta se tuntuukin mukavalta auringon paahtaessa ylivoimasella ultraviolettisäteilyllä selkään. Maalla on mukavaa - sanoo jo muinoinen laulu, ja niin se onkin: Rauha, hiljaisuus, yksinolo - hilippaseminen alastomana oman pikku peltotilkun ympäri on halpa ja luontoa säästävä toimi omaksi viihdykkeeksi.
Nyt olevat aktiivisukupolvet ovat saamassa historiamme suurimmat perinnöt. Nämä perinnöt tuovat eloa maaseudulle. Kaupunkilaiset ostavat enenevästi omia maatilkkujaan - maaseutu saa uusia asukkaita, meille syntyy uusmaalaiset, joille elämänarvot ovat muuttumassa luonnoksi, harmoniaksi ja arvostukseksi maata kohtaan, joka meidät kuitenkin viime kädessä elättää.
Suomi on suuri maa asua. Meillä on ainutlaatuisen rehevä, ihmisistä miltei autio rauhan tyyssija ja luonnoltaan rikas ja puhuttava maaseutuluonto, jossa ihmisen mieli lepää. Tähän miljööseen lähivuosina hakeutuu yhä useampi kiireeseen, ruuhkiin, saasteisiin ja jatkuvaan meluun kyllästynyt väestön osa - ainakin osaksi aikaa. Tämän kaiken monelta osin mahdollistavat mittavat perinnöt. Samalla monelle avautuu mahdollisuus palata luontoon ja palata sukunsa maille, mistä Suomen väkevyys, voima ja keskinäinen yhtenäisyys on vaikeina hetkinä hätää hoitamaan lähtenyt.
Päivä maaseudulla on henkistä voimaa uupuneelle kaupunkilaiselle, se on terapiaa vetten ja humisevien metsien ääreltä. Hetket maalla ovat vaihtelua, se on myös kysyntää muutoin toistaiseksi autioituvalle maaseudulle, jossa usein on erinomaiset ja kiireettömät palvelut myös kaupunkilaisille.
Suomi virallisten tilastojen mukaan kasautuu väestökeskuksiin. Epävirallinen tieto kertoo, että monet ovat jo kyllästyneet hälinään, oravanpyörälliseen juoksukiertoon, ruuhkaisiin terveyskeskuksiin, pinnan alla piilevään väkivaltaan kuin muihin vaikeuksiin, mitä kasautuvat ihmislaumat yhä suuremmissa kerrostaloissa synnyttävät. Huomenna monille avautuu aivan uusi mahdollisuus - se on muutto maalle, perintömaille tai muutoin omistusjärjestelyjen kautta punaiseen mökkiin oman perunamaan viereen. Kaupunkiin saattaa siitä huolimatta jäädä monelle koti satunnaisia käyntejä varten.
Maaseutu on luonnon väkevyyttä, se on aidon lehmänlannan tuoksua, kuin myös ääniä, jotka ovat monien korvasta jo kadonneet. Maalla on käden työlle aina tehtävää. On vain omasta tahdosta kiinni, kuinka palauttaa sitä tekemisen riemua ja havaintoa, että osaa se konttoristi, myyntimies, filosofi kuin sairaanhoitaja ja pappikin vääntää muutakin kuin allekirjoituskynää, rattia ja kirjaa - niin suurta kuin pientäkin.
Maaseutu on tullut vaihtoehdoksi. Paluumuutto on tullut piristykseksi riutuville pienkunnille. Kansalaiset eivät kaikki halua tornitaloja, neljiä maanalaisia kerroksia, metroja kuin jalkapallokentän kokoisia parkkipaikkoja autoilleen, joita jo pitää olla kaksi per perhe. Maallakin tuo auto tarvitaan - ehkä se huomenna tankataan sianpaskasta tehdyllä biopolttoaineella omasta tilabiotankista. Ehkä muutoinkin paluumuutto ideoittaa aivan uusia ratkaisuja kiihtyvään ilmastomuutokseen, joka ajaa ylitsemme vääjäämättä. Maaseutua odottaa uusi investointien aalto - ellei sitten kaupunkilainen vaadi aivan kaikkeen sähköä, energiaa ja apuvälineitä kätensä helpotteeksi.
Maalla kulutus voisi olla pienempää ja luonnollisempaa - ehkä paluu maalle ratkaisee luomun, omavaraistuotannon ja riippumattomuuden sekä tuottaa mielenrauhan vedestä, metsästä ja pöllön huhuilusta kuin suden ulvonnasta - olemmehan osa luontoa, jota olemme jo nyt raiskanneet ylitse sen kestokyvyn.
Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com
KESKUSTELU --- TIEDE
....
DESENTRALISMI = selostusta mm. mitä desentralismi on, ja mihin aiheyhteyteen siytä saatetaan käyttää
---------------------------------------------
Kirjoitukseen liittyvä kuvakertomus
(todellisuudessa tapahtunut 3. kesäkuuta 2007, kuvasarjan maatilaa ei ole hankittu perintörahoilla)
1 --- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/530117794/ --- DSC_7552.JPG
Teksti
1950-luvun navetta saunoineen taka-alalla ja edessä hyvin pikaruokaloissa syönyt kaupunkilainen moottorisahan varressa kaadetun puun pätkinnässä - puu kaadettiin tuvan laajennuksen tieltä, tuonee uusia työtilanteita ja ostostapahtumia pienen kunnan työtätekeville vähäverisille kauppiaille.
2 --- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/530117806/ --- DSC_7556.JPG
Teksti
Kutsuivat maalla traktorin perässä ollutta värkkiä kahmuriksi - se oli suuri helpotus työssä, kun monisatakiloista puunrunkoa siirreltiin, tosin kuljetuksessa heijaava liike oli viedä kaupunkilaisen dieselfarkusta kylkipellit. Millaistahan olisi ollut sahaus vanhan ajan pokasahalla?
3 --- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/530117816/ --- DSC_7558.JPG
Teksti
Moni 1940- ja 50-luvuilla rakennettu hartiapankkitalo päätyy kaupunkilaisille tuomaan rauhaa, sielunhoitoa, puuhailua ja luontohetkiä äänien ja hajujen kanssa, jotka olivat kaupunkilaisen korvista ja nenistä jo hävinneet. Kaupunkilaiset haluavat apuvälineellistää maaseutuasumisensa, monia laitteita ja vempaimia tullaan hankkimaan paikallisesta "osuuskaupasta".
4 --- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/530117854/ --- DSC_7563.JPG
Teksti
Kytkin on yllättävän raskas täystehostettujen henkilöautojen jälkeen, mutta pohjaan se meni sittenkin. Vivut ja laitteet olivat rouvia tekoa, mutta taipuihan se harjoittelun jälkeen hikoilevan kaupunkilaisen allekirjoituskynäkourissakin. Monet maaseutujen traktorit ovat yllättävän vanhoja, kaikkea ei tarvitse alvariinsa vaihtaa!
5 --- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/530117858/ --- DSC_7564.JPG
Teksti
Monia apuvälineitä kulkeutuu ja hankitaan uusmaalaisten maaseutuasumuksiin helpotteiksi kädentyölle, jossa kaupunkilainen löytää uutta puhdetta sohvien valtakunnan jälkeen. Maalla on mukavaa, ainakin kesällä ja mukavissa pikkupuhteissa, mutta entä kun pakkanen paukkuu ja tuuli tuivertaa?
6 --- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/530117880/ --- DSC_7567.JPG
Teksti
Tähän aittaan meni tasan 30 noin 2,92 metristä panelilautaa, jotka oli hankittu paikallisesta liikkeestä tuoden kassavirtaa myös maaseudulle. Työ tehtiin itse - puuha oli terapiaa ja oli kiva tuntea hien virtaavan muuallakin kuin saunassa. Entä sitten, kun työ olisikin joka päiväistä?
7 --- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/530256977/ --- DSC_7570.JPG
Teksti
Talkoiden jälkeen sauna virkisti, puu sellainen - tuhdit löylyt, ympäröivä rauha, hiljaisuus ja kiuasmakkara. Olut jäi juomatta, koska paluu kaupunkiin tapahtui autolla ja moottoripyörällä - 365 km. Isäntä kaupungista palasi vasta seuraavana aamuna kukon laulun aikoihin työmaalleen pääkaupunkiseudulle - työn piti uusmaalaisella jatkuman niin tilalla kuin kaupungissakin, mutta kuinka kauan Helsingissä?
DESENTRALISMI = selostusta mm. mitä desentralismi on, ja mihin aiheyhteyteen siytä saatetaan käyttää
---------------------------------------------
Kirjoitukseen liittyvä kuvakertomus
(todellisuudessa tapahtunut 3. kesäkuuta 2007, kuvasarjan maatilaa ei ole hankittu perintörahoilla)
1 --- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/530117794/ --- DSC_7552.JPG
Teksti
1950-luvun navetta saunoineen taka-alalla ja edessä hyvin pikaruokaloissa syönyt kaupunkilainen moottorisahan varressa kaadetun puun pätkinnässä - puu kaadettiin tuvan laajennuksen tieltä, tuonee uusia työtilanteita ja ostostapahtumia pienen kunnan työtätekeville vähäverisille kauppiaille.
2 --- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/530117806/ --- DSC_7556.JPG
Teksti
Kutsuivat maalla traktorin perässä ollutta värkkiä kahmuriksi - se oli suuri helpotus työssä, kun monisatakiloista puunrunkoa siirreltiin, tosin kuljetuksessa heijaava liike oli viedä kaupunkilaisen dieselfarkusta kylkipellit. Millaistahan olisi ollut sahaus vanhan ajan pokasahalla?
3 --- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/530117816/ --- DSC_7558.JPG
Teksti
Moni 1940- ja 50-luvuilla rakennettu hartiapankkitalo päätyy kaupunkilaisille tuomaan rauhaa, sielunhoitoa, puuhailua ja luontohetkiä äänien ja hajujen kanssa, jotka olivat kaupunkilaisen korvista ja nenistä jo hävinneet. Kaupunkilaiset haluavat apuvälineellistää maaseutuasumisensa, monia laitteita ja vempaimia tullaan hankkimaan paikallisesta "osuuskaupasta".
4 --- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/530117854/ --- DSC_7563.JPG
Teksti
Kytkin on yllättävän raskas täystehostettujen henkilöautojen jälkeen, mutta pohjaan se meni sittenkin. Vivut ja laitteet olivat rouvia tekoa, mutta taipuihan se harjoittelun jälkeen hikoilevan kaupunkilaisen allekirjoituskynäkourissakin. Monet maaseutujen traktorit ovat yllättävän vanhoja, kaikkea ei tarvitse alvariinsa vaihtaa!
5 --- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/530117858/ --- DSC_7564.JPG
Teksti
Monia apuvälineitä kulkeutuu ja hankitaan uusmaalaisten maaseutuasumuksiin helpotteiksi kädentyölle, jossa kaupunkilainen löytää uutta puhdetta sohvien valtakunnan jälkeen. Maalla on mukavaa, ainakin kesällä ja mukavissa pikkupuhteissa, mutta entä kun pakkanen paukkuu ja tuuli tuivertaa?
6 --- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/530117880/ --- DSC_7567.JPG
Teksti
Tähän aittaan meni tasan 30 noin 2,92 metristä panelilautaa, jotka oli hankittu paikallisesta liikkeestä tuoden kassavirtaa myös maaseudulle. Työ tehtiin itse - puuha oli terapiaa ja oli kiva tuntea hien virtaavan muuallakin kuin saunassa. Entä sitten, kun työ olisikin joka päiväistä?
7 --- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/530256977/ --- DSC_7570.JPG
Teksti
Talkoiden jälkeen sauna virkisti, puu sellainen - tuhdit löylyt, ympäröivä rauha, hiljaisuus ja kiuasmakkara. Olut jäi juomatta, koska paluu kaupunkiin tapahtui autolla ja moottoripyörällä - 365 km. Isäntä kaupungista palasi vasta seuraavana aamuna kukon laulun aikoihin työmaalleen pääkaupunkiseudulle - työn piti uusmaalaisella jatkuman niin tilalla kuin kaupungissakin, mutta kuinka kauan Helsingissä?
[ Copyright by Ilkka Luoma ja Irma Miettinen 2007 ]
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)