Kansallista puolustusta ei ylläpidetä parhaista lentäjistäkään huolimatta vajavaisella kalustolla. Kuvan etualalla oleva ranskalaisvalmisteinen Fouga Magister suihkuharjoituskone oli ajallansa erinomainen lähtö varsinaisiin sotakoneisiin, jotka tuolloin olivat venäläisvalmisteisia Migejä. Vieressä on Nato kone Hollannista [ General Dynamics F - 16 ] ja takana isoveljenä valvoo USAF:n ilmatankkauskone [ Boeing KC-135 ] ja Fougan takana oikealla ranskalainen Dassault Mirage F1. Photo by Ilkka Luoma, copyright 2005. Kuvattu Lappeenrannan Kansainvälisessä Ilmailunäytöksessä 2. heinäkuuta 2005, klo 12:46. Nikon D70.Kansakunnan merkki itsenäisyydestä on oma kieli ja yhteinen näkemys tarpeesta ylläpitää riittävää puolustustahtoa ja -voimaa kaikkia ulkoisia ja sisäisiä uhkia vastaan. Kansakunta kommunikoi toisiaan ymmärtäen - sellaisella herkkyydellä, jotta väärinymmärrykset minimoituisivat ainakin silloin, kun vastassa on kaikkia uhkaava vaara.
Suomi täyttää jälleen vuosia muistellen aikoja, jolloin kansakunnalla oli ääni, merkitys ja voima. Kansallisia aatteita rapauttava markkinamekanismi on heikentänyt tahtoa, näkemystä ja identiteettiä kokea omaa maa Isänmaana, jota puolustaa parhaiten sen oma kansa [edesmenneen sinivalkoisen äänen, jalkaväen kenraali Adolf Ehrnroothin kuolematon lause].
Suomen naiset ja miehet valmistautuvat viettämään Isänmaamme Itsenäisyyspäivän juhlia vauraampana, epätietoisempana, terveempänä ja huolestuneempana kuin koskaan aikaisemmin. Pinnalta asiat ovat hyvin; talouden rattaat tuottavat merkittävää vientiylijäämää, mutta samaan aikaan yksinäisten, juurettomien ja yhteenkuulumattomien osuus on suurempi kuin koskaan.
Kansakunnan voima on itsenäisyys - päätöskyky hoitaa itse asiansa tahtomallaan tavalla. Suomi on saanut eittämätöntä vaurautta ja talouden vakautta EU-liitoksestaan. EU:n kasvaessa uusille kehittyvien kansantalouksien alueille, joutuu oma kansantaloutemme antamaan omaa hyvinvointipanostaan uusille jäsenmaille. Suoritamme liittosuhteista tulontasausta hyötyen siitä myös itse.
Palkkojemme ollessa sellaisella tasolla, jolla ei enää likuhihnatyötä taloudellisesti ylläpidetä - antavat uudet EU-jäsenmaat edulliset toimintaedellytykset yrityksillemme pärjätä yhä kovenevassa maailman globaalitaloudessa. Suomi tulee voittamaan osuutensa taistelussa osaamisella, luotettavuudella ja tuote- ja palvelukehitystaidolla, esimerkiksi ympäristöteknologian alueella.
Valtakunta julkinäkyvyys juhlii presidentin linnassa Itsenäisyyspäivää ja kansa kokoontuu televisioiden ääreen katsomaan muutaman Mannerheim-ristin ritarin sisäänmarssia hiljentyneenä suuresta kunnioituksesta Itsenäisyyden takuumiehille ja -naisille. Seuraavaksi ihmetellään, tuleeko Lordi asuissaan vai ihmisinä kättelemään presidenttiä. Suurin osa kansasta jää porttien ulkopuolelle, maksaen kuitenkin tuon koko seremonian - työn tehneinä perheinä, yksinäisinä ja huolestuneina - osaavatko nuo erityisesti linnaan valitut henkilöt luotsata ja viedä tätä kansakuntaa oikeille asemille kohti koko maapalloa koskettaviin haasteisiin.
EU ei ole vienyt meiltä kieltämme, eikä kykyämme puolustaa omaa kansakuntaamme. Itsenäisyyspäivän kunniaksi on selkeästi todettava, että kansa on antanut valtakirjansa Natoon liittymättömyydestä sekä lisärahalle, jolla kohennetaan kokonaispuolustuskykyämme. Kansan valtakirja on tahdonilmaus, jota kukaan nykyinen eikä tuleva kansanedustaja uskalla olla huomioimatta.
Kenraali Ehrnroothin, viimeisen sinivalkoisen äänen kaiku elää erityisesti nuorisossa, joka kantaa huomisen vastuun itsenäisyydestämme, puolustustahdostamme ja yhteydestämme luontoon. Kenraali, joka toivoi viimeiselle matkalleen tykkilavettikulkuetta hevosineen, jota kuitenkaan tasavaltamme armeijan ylipäällikkö ei toiveena halunnut täyttää, on meille muistona teoista, jotka hakevat vertaistaan olosuhteissa, joita nykypolvi ei enää ymmärrä - antaa voimaa ja uskoa nähdä huominen muunakin kuin pelkän harvainvoiton ja ahneuden kasvuna. Kauan Eläköön Isänmaamme!
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com
Suomi täyttää jälleen vuosia muistellen aikoja, jolloin kansakunnalla oli ääni, merkitys ja voima. Kansallisia aatteita rapauttava markkinamekanismi on heikentänyt tahtoa, näkemystä ja identiteettiä kokea omaa maa Isänmaana, jota puolustaa parhaiten sen oma kansa [edesmenneen sinivalkoisen äänen, jalkaväen kenraali Adolf Ehrnroothin kuolematon lause].
Suomen naiset ja miehet valmistautuvat viettämään Isänmaamme Itsenäisyyspäivän juhlia vauraampana, epätietoisempana, terveempänä ja huolestuneempana kuin koskaan aikaisemmin. Pinnalta asiat ovat hyvin; talouden rattaat tuottavat merkittävää vientiylijäämää, mutta samaan aikaan yksinäisten, juurettomien ja yhteenkuulumattomien osuus on suurempi kuin koskaan.
Kansakunnan voima on itsenäisyys - päätöskyky hoitaa itse asiansa tahtomallaan tavalla. Suomi on saanut eittämätöntä vaurautta ja talouden vakautta EU-liitoksestaan. EU:n kasvaessa uusille kehittyvien kansantalouksien alueille, joutuu oma kansantaloutemme antamaan omaa hyvinvointipanostaan uusille jäsenmaille. Suoritamme liittosuhteista tulontasausta hyötyen siitä myös itse.
Palkkojemme ollessa sellaisella tasolla, jolla ei enää likuhihnatyötä taloudellisesti ylläpidetä - antavat uudet EU-jäsenmaat edulliset toimintaedellytykset yrityksillemme pärjätä yhä kovenevassa maailman globaalitaloudessa. Suomi tulee voittamaan osuutensa taistelussa osaamisella, luotettavuudella ja tuote- ja palvelukehitystaidolla, esimerkiksi ympäristöteknologian alueella.
Valtakunta julkinäkyvyys juhlii presidentin linnassa Itsenäisyyspäivää ja kansa kokoontuu televisioiden ääreen katsomaan muutaman Mannerheim-ristin ritarin sisäänmarssia hiljentyneenä suuresta kunnioituksesta Itsenäisyyden takuumiehille ja -naisille. Seuraavaksi ihmetellään, tuleeko Lordi asuissaan vai ihmisinä kättelemään presidenttiä. Suurin osa kansasta jää porttien ulkopuolelle, maksaen kuitenkin tuon koko seremonian - työn tehneinä perheinä, yksinäisinä ja huolestuneina - osaavatko nuo erityisesti linnaan valitut henkilöt luotsata ja viedä tätä kansakuntaa oikeille asemille kohti koko maapalloa koskettaviin haasteisiin.
EU ei ole vienyt meiltä kieltämme, eikä kykyämme puolustaa omaa kansakuntaamme. Itsenäisyyspäivän kunniaksi on selkeästi todettava, että kansa on antanut valtakirjansa Natoon liittymättömyydestä sekä lisärahalle, jolla kohennetaan kokonaispuolustuskykyämme. Kansan valtakirja on tahdonilmaus, jota kukaan nykyinen eikä tuleva kansanedustaja uskalla olla huomioimatta.
Kenraali Ehrnroothin, viimeisen sinivalkoisen äänen kaiku elää erityisesti nuorisossa, joka kantaa huomisen vastuun itsenäisyydestämme, puolustustahdostamme ja yhteydestämme luontoon. Kenraali, joka toivoi viimeiselle matkalleen tykkilavettikulkuetta hevosineen, jota kuitenkaan tasavaltamme armeijan ylipäällikkö ei toiveena halunnut täyttää, on meille muistona teoista, jotka hakevat vertaistaan olosuhteissa, joita nykypolvi ei enää ymmärrä - antaa voimaa ja uskoa nähdä huominen muunakin kuin pelkän harvainvoiton ja ahneuden kasvuna. Kauan Eläköön Isänmaamme!
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti