torstaina, marraskuuta 29, 2007

Ympäristöteollisuusyhdistys on perustettu

Vuoden yhdistys- ja lobbaustapahtuma julkaisuvapaa XX.11.2007



Ympäristöteollisuusyhdistys on perustettu
REKISTERINUMERO 197.613/ päätöspvä 21. marraskuuta 2007


Suomi on tunnetusti ollut ja on korkeateknologiamaa nimenomaan vientitoiminnan osalta. Suomi on myös suuresti viennistä riippuvainen maa; voidaankin sanoa, että vienti on tuonut jo yli sadan vuoden ajan vaurautta ja työtä maallemme. Ensin oli terva, sitten metsä ja juuri nyt elektroniikka. Huomenna meillä on ympäristöteknologia ja sen kokonaisosaaminen – koordinointikyky ja järjestelmien yhdistäjä ja kehittäjä.

..........
NYT Tänään maailman suurimpia teollisuuden aloja ovat kulkuneuvot, matkailu ja energia. Kaikki nämä liittyvät suoraan ympäristöteknologioihin ja vaikutteihin, jotka näemme, koemme ja haistamme ympärillämme. Maapallo kuluttaa tänään enemmän kuin se tuottaa. Ihmiskunta muuntaa, päästää ja siirtää materiaa ja energiaa laajemmin kuin koskaan aiemmin. Seuraukset ovat näkyvillä.

ME Suomalainen insinööri, keksijä, innnovaattori ja osaaja on kehittänyt mailman maineeseen monia ideoita, toteutuksia, projekteja sekä kombinoituja systeemejä. Huomenna Suomi ei voi olla bulkkituottaja. Me voimme olla vain erikoisosaaja, joka löytää juuri ne osa-alueet, joissa voimme olla edelläkävijä ja tiennäyttäjä.

TEEMME Ympäristö koskee meitä kaikkia. Suomalainen ympäristöosaaminen on korkeatasoiseksi havaittu ja osaamme kehittää ja luoda ratkaisuja. Suomalainen ympäristöosaaminen on hajallaan etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. Uusi suomalainen menestys on ympäristöklusteri, jossa yhdistetään suomalainen osaaminen maailman markkinoille. Kysyntä on taattu, sen sijaan meidän löytäminen ei ole sitä vielä.

MENESTYKSEN Nyt perustettu Ympäristöteollisuusyhdistys tulee olemaan lobbari, vaikuttaja, tunnetuksi tekijä sekä yhdistäjä suomalaiselle ympäristöosaamiselle. Yhdistys on nyt perustettu. Aloitamme jäsenmarkkinoinnin. Haemme kaikki suomalaiset ympäristöosaajat yhteen ja koordinoimme osaamisalueet – tästä syntyy konsepti – suomalaisen osaamisen konsepti, jolle tehdään tunnettuus ja tarve.


Yhdistys on osaltansa myös aktiivisten kansalaisten ja ympäristöteknologiaosaajien vuoropuhelufoorumi, sillä ilman vastuullista kansalaista ei ole myöskään kestävää yhteiskuntaa eikä puhdasta elinvoimaista ympäristöä.

__________________________


Lisätiedot:
Puheenjohtaja Ilkka Luoma, 0400 607080 ---
ilkka.luoma@keskipiste.fi

Ympäristöteollisuusyhdistys ry.
http://www.environs.fi [ avataan myöhemmin ]

maanantaina, marraskuuta 26, 2007

Suomen istuva hallitus osoitti rivakkaa päätös- ja vastuukykyä

Sanotaan, että eduskunta on kansan tahto ja äänestäjät pienoiskoossa - on sitten niin tai näin, niin yksinkertainen enemmistö ratkaisi pitkästä aikaa ensimmäisen pakkolain hädän edessä.
Tärähtänyt kuva istuvasta hallituksesta, joka runnoi Tehy-pakkolain läpi osoittaen ainakin kykyä saada tahtonsa läpi tiukan paikan edessä - Suomen perustuslaki velvoittaa ja edellyttää.
___________________________________
Cc:
markku.jalonen@kuntaliitto.fi ; jaana.laitinen-pesola@tehy.fi ; tuija.brax@om.fi ; erkki.tuomioja@eduskunta.fi ; kimmo.sasi@eduskunta.fi
Sent: Tuesday, November 13, 2007 10:38 AM
Subject: MIELIPIDE: Istuva hallitus osoitti nopeaa päätöskykyä ja vastuunkantoa

__________________________________________________
(Matti Vanhasen hallitus sääti täsmäohjatusti ns. hätätilalain yhteiskuntaa uhkaavaa välitöntä vaaraa torjumaan - yhteiskunnassa on oikeuksia ja ... velvollisuuksia)

[ ... sairaalat varautuvat voimakkaisiin supistuksiin ennen H-hetkeä. Tarvitaan vain pääkallokeli, ja katastrofi on irtisanoutumisten toteutuessa valmis. Perustuslaki määrää merkittäviä asioita kansalaisoikeuksiksi, mutta myös velvollisuuksiksi. Hallitus halusi kantaa vastuunsa ja sääti ennätysnopeasti yhden Suomen rauhanajan merkittävimmistä "hätätilalaeista" ... ]

Matti Vanhasen 2.hallitus näytti toimintakykynsä. Ministerit virkamiehineen tukenaan markkinatalouskansanedustajat säätivät määrätietoisesti ennakkotapauksen, mikä huomenna ja lähitulevaisuudessa voi olla pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Yhteiskunnan on varauduttava myös muihin vääjäämättömiin uhkiin - olikin hyväksi näyttää jo nyt toimintakyky tiukan paikan edessä.

Kansakunta on ajautumassa terveydenhuollon kriisiin rahan ja ostohalutavoittelun edessä. Lupauksia on annettu ja lupauksia ymmärretään myös laistetun. Epäselvästi annetut vaalilupaukset nostattivat nypytyksen pintaan erityisesti koulutetun hoitohenkilökunnan osalta. Huolimattomasti vaalilupauksia antaneiden poliitikkojen vastaveto "väärin ymmärrettyjen" lupauksien tulkitsijoiden suivaannukseen operoitiin täsmälailla.

Ottamatta kantaa itse syyhyn eli Tehy-irtisanoutumisuhkaan, on todettava, että maan hallitus osoitti pontevaa tarmoa tiukan paikan edessä, kun vielä perustuslain kohdat olivat asettamassa valtioneuvoston jäsenille jopa valtakunnanoikeuden uhkaa. Onkin yhteiskunnallemme hyväksi, että maan hallitus kykenee tarvittaviin toimiin nopeidenkin uhkien ja haasteiden edessä.

Rinnastamatta millään lailla meneillään olevaa Tehy-työtaistelua huomisen mahdollisiin ja todennäköisiin ulko- ja sisäsyntyisiin uhkiin ja todellisiin vaaroihin, on ainoastaan eduksi, että hallitus on näin saanut kokemusta, kuinka lakiteitse säädetään turvatoimia koko kansakuntamme eduksi.

Pakkolait ovat osa huomista arkea. Ei tarvitse kauas katsella, kun merkittävät kansalaisia vaarantavat meistä itsestämme riippuvat ja meistä riippumattomat tekijät kutovat uhkia turvaverkkoihimme. Vaarat ovat todellisia, ilmasto muuttuu, ydinvoimaonnettomuus voi olla rajan takana ja polttoaineiden ja energian osalta voivat käyttökatastrofit olla lähempänä kuin arvaammekaan.

Olemme ulkoistusaallon, taitamattoman EU-politiikan ja businessahneen myyntivimman myötä menettäneet paljon toiminnallista itsenäisyyttä ajautuen suurempaan riippuvuussuhteeseen kuin koskaan aikaisemmin. Ei tarvita suurta häiriötä maailmalta, kun logistiikkamme, verkkomme ja riippuvuussuhteemme ovat koetuksella, ja nuo uhat voivat tarvita väkeviä ja rivakoita lakimuutoksia ja -säätöjä hyvinkin pikaisesti.

Ottamatta kantaa mahdollisiin Tehy-taistelun seuraamuksiin, on jo nyt sisäisiä uhkia järkyttämään yhteiskuinnan toimivuutta. Pinnan alla muhii mielenterveysvaikeudet turvaverkkojen ulkopuolelle tipahtaneiden osallistumattomien taholta - tämä voi aikaansaada epätoivoisia tekoja lisää. Onkin vain eduksi, että maan hallitus on treenannut pikalakioperaatioissa, se onkin näyttänyt tältä osin kykyä huolehtia asioista kansakunnan etujen valvojana.

Ottamatta kantaa Tehy-operaation oikeutuksesta, tarpeellisuudesta ja palkkavaateista, on hyvin selvää, että Suomi kohtaa ongelmansa mm. voimakkaasti muuttuvana ikääntymisenä. Ikäjakaumapyramidi saattaa keikahtaa nutulleen, ja tämän vääjäämättä muodostuvan ongelman edessä hallitus on jo tällä vaalikaudella. Terveydenhuollon kokonaisremontti ja varauma ongelmiin voivat aikaansaada radikaaleja pakko- ja pikalakeja pelastamaan järkevästi kansalaisia.

Koko terveydenhoitojärjestelmä tarvitsee kouriintuntuvat korjaustoimenpiteet. Maksukykymme suurenevista perinnöistä huolimatta ei tule riittämään kasvaviin kustannuksiin, mitä koko terveydenhoitojärjestelmä aikaansaa mm. jatkuvasti kohoavien kustannusten vuoksi. Toimenpiteet torjumaan kasvavia terveudenhuollon menoja kohtaan vaativat lakeja, joita takavuosina ei oltaisi voitu edes ajatella.

Kansakunnan etu on toimintakykyinen hallitus tiukan paikan edessä. Olemme paistatelleet kulutusjuhlan pauloissa jo hämmästyttävän kauan. Vastarekyyli on edessä - näin on aina ollut - nousua seuraa lasku. Ei ole pirun maalailua seinälle varautumalla ydinvoimalatuhoon, rajuihin talvimyrskyihin, maailmanlaajuiseen USA vetoiseen talouslamaan, EU-kriisiin, ruokatuotannon vakaviin häiriöihin ja yhteiskuntarauhattomuuteen, kansalaisten kyllästyessä nykyisiin politiikan jeesmiehiin ja naisiin kestohymyineen ja teflonpukuineen.

Ottamatta sen enempää kantaa nykyhallituksen yleiseen taitoon hoitaa asioita, on koko yhteiskunnan etu, että hallitus on osoittanut kykynsä säätää lakeja nopeasti koko yhteiskunnan turvaksi. Toivottavasti Tehy-lain sisältö ei muodosta entistä suurempia ongelmia, mikäli se ei käytännössä toimikkaan. Toivottavasti tiukka laki muuttaa sovittelulautakunnan neuvotteluaktiviteettia kompromissiherkempään suuntaan ja äänestävä kansa ratkaiskoon sitten seuraavissa vaaleissa oliko annetut vaalilupaukset sitä taikka tätä.

Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE [23978]
http://ilkkaluoma.blogspot.com

Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvien käyttö sallittu vapaasti kirjoituksen yhteydessä, copyright by Ilkka Luoma 2007)

Kuva 1
---
http://www.panoramio.com/photo/5877450 ---

Teksti
Tärähtänyt kuva istuvasta hallituksesta, joka runnoi Tehy-pakkolain läpi osoittaen ainakin kykyä saada tahtonsa läpi tiukan paikan edessä - Suomen perustuslaki velvoittaa ja edellyttää.

Kuva 2
---
http://www.panoramio.com/photo/5877464 ---

Teksti
Pääministeri Vanhanen toppuuttelee kansanedustajia, ettei tässä ole työtaistelun esto, vaan kansakunnan edun varjelu perustuslain edessä.

Kuva 3
---
http://www.panoramio.com/photo/5877487 ---

Teksti
Sanotaan, että eduskunta on kansan tahto ja äänestäjät pienoiskoossa - on sitten niin tai näin, niin yksinkertainen enemmistö ratkaisi pitkästä aikaa ensimmäisen pakkolain hädän edessä.

Kuva 4
---
http://www.panoramio.com/photo/5877501 ---

Teksti
Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö oli äänikuningas ja ratkaisi merkittävästi Kokoomuksen vaalivoittoa. Toinen ratkaiseva syy saattoi olla annetut epäselvät vaalilupaukset (tai vaikeasti ymmärrettävät) mm. koulutetulle hoitohenkilökunnalle - kantaako poliitikot vastuuta antamistaan vaalilupauksista?

Kuva 5
---
http://www.panoramio.com/photo/5877534 ---

Teksti
Eduskunnan varapuhemies Sepoo Kääriäinen (kesk) tarkkailee mitä aateveljet pekkaroivat Kokoomuksen Ben Zyskovitsin kanssa, kuvassa Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Kalli ja entinen kuntaministeri Manninen.

Kuva 6
---
http://www.panoramio.com/photo/5877550 ---

Teksti
Puhemies Niinistö pohtii kuinka tässä nyt näin kävi. Onnistuuko Tehy-pakkolaki myös sen toteutuksessa, jää vielä tätä kirjoitettaessa nähtäväksi. Ainakin tuli todistetuksi - oli sähläilyä tai ei - että hallitus kykenee tekemään nopeita ja tehokkaita päätöksiä lainsäädännössä - se ei liene huono ominaisuus, kun astumme huomisen epävarmaan maailmaan.

Kuva 7
---
http://www.panoramio.com/photo/5877574 ---

Teksti
Linjaansa hakeva ja nahkaansa mahdollisesti luova oppositio-SDP ei kyennyt altavastaajavähemmistönä estämään Tehy-pakkolain syntyä, olivat he sitten kuinka oikeassa tahansa - viime kädessä.

Julkinen joukkoliikenne ilmaiseksi kaikille

Paikallisjunat ovat huomisen joukkoliikennevälineitä ylivoimaisen hyötysuhteen, paikallissaasteettomuuden ja tarkkojen aikataulujen vuoksi. Suuret kaupungit voivat kompensoida VR:ää kustannuksissa, kun nämäkin kulkuvälineet lähiliikenteessä asetetaan ilmaisiksi kaikelle kansalle.
Miltei kaikissa kaupungeissa on lähiliikennettä linja-autoilla. Nämä asetetaan ilmaisiksi, jotta yksityisautoilu vähentyy oleellisesti. Ilmainen joukkoliikenne on yhteiskunnalle ja ympäristölle edullisempaa kuin holtittomasti kasvava yksityisautoilu ruuhkaisissa keskustoissa.

_____________________________
Cc:
jussi.pajunen@hel.fi ; niilo.jarviluoma@ytv.fi ; hannu.penttila@ytv.fi ; saara.karhu@eduskunta.fi ; martti.korhonen@eduskunta.fi ; anu.vehvilainen@mintc.fi
Sent: Monday, November 12, 2007 5:38 PM
Subject: MIELIPIDE: Paljon puhetta, vähän tekoja - julkinen joukkoliikenne ilmaiseksi kaikille

______________________________
(ihmiset ovat innostuneita puhumaan, mutta teot jäävät kulutuksen vähentämisessä olemattomiksi - yksi keino vähentää kulutustamme on toteuttaa käyttäjilleen ilmainen julkinen joukkoliikenne)

[ ... kipristelemme päästöjen, rankkasateiden, lumettoman talven ja kulutusähkymme parissa. Ajamme yksityisautoillamme yhä enemmän, yhä lyhempiä matkoja ja aina vaan useammin. Samalla emme huomanneet kasvaneemme maailman lihavimmaksi kansaksi, omaehtoinen liike on pysähtynyt ... ]

Ruuhkat tiivistyvät sekä arkipäivistyvät, katupöly lisääntyy, melusaaste kasvaa ja ainoastaan kesto-/sietokymme vähentyy. Henkilöauto on kaupungeissa vaivalloisen vaivattomuuden väline, jolla myös näytämme kulutus- ja ostovoimakykyämme. Henkilöautot ovat todellinnen ruuhkien ja niukan rakennusmaan aiheuttaja numero 1. Vähentääksemme ruuhkia, melua ja päästöjä on julkista liikennettä kehitettävä käyttöaktiiviseen suuntaan.

Yhteiskunta voisi laskea energia-, käyttö- ja kulkemisen taseen sekä liikkumisen tehokkuusasteen vertailussa julkinen liikenne vs. yksityisautoilu. Saattaisi olla, että yhteiskunta ja ympäristö säästäisivät rahaa, ihmistä, luontoa ja hermojamme runsaasti, jos julkinen liikenne muodostaisi merkittävimmän osan ihmisvirrallisesta kokonaisliikenteestämme.

Yksityisautoilua ei voi estää, sitä voidaan vain verottaa juuri siinä suhteessa, mikä on sen osuus ruuhkista, melusta, päästöistä ja energiankäytöstä kuljetettua henkilökilometriä kohden.

Tietullit ovat osa säätelevää verotusta liikenteen osalta. Emme kiellä henkilöautolla tuloa keskustoihin, vaan säädämme julkisen vaihtoehdon niin houkuttelevaksi, että ihmiset siirtyvät käyttämään jalkojaan ja julkista liikennettä enemmän kuin omia autojaan.

Pysäköintikustannukset keskustoissa pitää säätää sellaisiksi, että todella mietitään kannattaako ajaa henkilöautolla yksin muutamien kilometrien matkan pysäköidäkseen uudelleen.

Julkinen liikenne voidaan asettaa ilmaiseksi käyttäjilleen - käytä niin paljon kuin haluat ja tarvitset, milloin tahansa. Julkisen liikenteen käyttöasteen lisääntyessä pitää vuoroja tihentää, mutta silloin se puree ja yksityisautoilu vähentyy keskustoissa ja kaupungeissa.

Vastavuoroisesti saamme paremman kaupunki-ilman, meluttomamman kaupunkikuvan, vähemmän päästöjä sekä enemmän kulkutilaa jakeluautoille, polkupyöräilijöille ja jalankulkijoille kuten hälytysajoneuvoille. Liikenneturvallisuus parantuu myös merkittävästi ruuhkien ja kiristyneen "kiire jo on" - mentaliteetin vähentymisen vuoksi.

Julkiset kulkuneuvot ja -välineet käyttävät kaasua, sähköä ja (ehkä) biopolttoaineita. Vähentynyt yksityisautoilu kaupungeissa vähentää myös henkilöautojen kulutusta, koska lyhyet paljon kuluttavat kaupunkiajot jäävät minimiin - jää enemmän polttoainetta pitkiin kesämökki- ja mummolareissuihin - maanteillähän auto kuluttaa vähemmän kuin kaupungeissa.

Kaupungeissa on tunnetusti pula tonttimaasta. Vähentyvä yksityisautoilu ja lopulta sen kokonaan kieltäminen vapauttaa runsaasti uutta rakennus-, puisto- ja ympäristömaata muuhun käyttöön ihmisten omaehtoisen liikkumisen ehdoilla. On laskettu, että mm. Saksan länsiosassa asfaltti- ja kestopäällysteet ottavat koko alueen pinta-alasta jo kuusi prosenttia - kaikki tuo on poissa luonnon omasta kiertokulusta ja vihertuotannosta.

Jokainen kunta ja kaupunki lähtee luonnollisesti omista tarpeistaan ja vastuistaan - kaikki eivät ehkä tarvitse näin radikaaleja toimia pelastaakseen omaa mikroympäristöänsä ja kansalaistensa mielenrauhaa.

Säädetään julkinen liikenne ilmaiseksi, asetetaan tietullit ja nostetaan kuntien veroäyriä yhdellä prosentilla ja vastineeksi kuntalaiset saavat tiheät ja riittävästi kaikkialle ulottuvat julkisen liikenteen vuorot ja aikataulut. Samalla nostetaan käytön lisääntymisen vuoksi julkisen liikenteen kulkuvälineiden tuotekehitys sille tasolle, että niiden ympäristökuormitus puolittuu uusien innovaatioiden myötä.

Parhaaksi lahjaksi ihmiset saavat enemmän osallistumista ja vuorovaikutusta toisistansa, koska vieruspenkille voi istahtaa juuri se oikea kauan etsitty ja odotettu kumppani - joka tuo uutta elämänintoa käyttämään myös omia jalkojaan kohentamaan kuntoa.

Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE [23958]

http://ilkkaluoma.blogspot.com
............................

Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-

(kuvia saa käyttää vapaasti yllä olevan kirjoituksen yhteydessä, copyright by Ilkka Luoma 2007)

Kuva 1
---
http://www.panoramio.com/photo/5837547 ---

Teksti
Paikallisjunat ovat huomisen joukkoliikennevälineitä ylivoimaisen hyötysuhteen, paikallissaasteettomuuden ja tarkkojen aikataulujen vuoksi. Suuret kaupungit voivat kompensoida VR:ää kustannuksissa, kun nämäkin kulkuvälineet lähiliikenteessä asetetaan ilmaisiksi kaikelle kansalle.

Kuva 2
---
http://www.panoramio.com/photo/5837616 ---

Teksti
Miltei kaikissa kaupungeissa on lähiliikennettä linja-autoilla. Nämä asetetaan ilmaisiksi, jotta yksityisautoilu vähentyy oleellisesti. Ilmainen joukkoliikenne on yhteiskunnalle ja ympäristölle edullisempaa kuin holtittomasti kasvava yksityisautoilu ruuhkaisissa keskustoissa.

Kuva 3
---
http://www.panoramio.com/photo/5837685 ---

Teksti
Pääkapunkiseudulla Helsinki, Vantaa ja Espoo rakennetaan huomattavasti lisää metrolinjoja, jotta saadaan yksityisautoilua vähennettyä reippaasti. Metro on myös käyttäjilleen ilmainen kuin myös raitiovaunut. Kunnat voivat nostaa kunnallisveroa yhdellä prosentilla sekä asettaa tietullit keskustoihin, joilla osaksi kustannetaan ilmaista joukkoliikennettä.

Kuva 4
---
http://www.panoramio.com/photo/5837747 ---

Teksti
Joukkoliikenne on kuin tuubi, jonne saadaan siirtometriä kohden ylivoimainen määrä matkustajia. Joukkoliikenne voi hoitaa tehokkaasti miltei kaikkien ihmisten liikkumisen tarpeet lyhyillä matkoilla yhdistettynä jalankulkuun ja pyöräilyyn. Hyvällä käyttösuhteella voidaan järkevästi lisätä vuoroja tyydyttämään tiheääkin linjatarvetta. Täysi bussi on tulevaisuuspassi ympäristölle.

Kuva 5
---
http://www.panoramio.com/photo/5859990 ---

Teksti
Espoon Leppävaarassa kohtaa niin rautatie- kuin linja-autokuljetus. Ostoskeskus Sello on solmukohta, jossa tehokkaasti ihmisvirroilta otetaan ostovoimaa busineksen kautta jaettavaksi eteenpäin. Joukkoliikenne syöttää kuluttajia kuin karjaa viheriäille kulutuksen laitumille.

sunnuntaina, marraskuuta 25, 2007

Ihmiset jakavat virheitä ja ongelmia

(Ykköspuheenaiheeksi noussut Tehy-ratkaisu oli riemua ja voiton huumaan, kunnes alkoi siitä johtuvien ongelmien ja virheiden ruodinta)

[ ... kehityspalavereissa analysoidaan tehtyjä virheitä ja koetetaan löytää malleja, joilla ne korjataan. Kiitoksen paikka ja kannustavuuden hetki on suhteessa paljon pienempi,mitä se ansaitsisi - kunnes siinäkin ajaudutaan vääjäämättä ongelmiin, joita jaetaan osallisille tieten tai tahtomatta ... ]

Yhteiskunnan määräävin tehtävä on todellisuudessa jakaa niukkuutta. Suurin runsaus taas sijaitsee ongelmien ja virheiden alueella. Onnistumisten määrä on yllättävän pieni, ja jos hyvä tulos saavutetaan, niin siitäkin löydämme virheen ja ongelman alkulähteen. Yksinkertaisesti kaikkea ei voi jakaa tasan, eikä oikein. Virheet ovat suurin kehityksen mitta vertailutaloudessa.

Virhe/virheet syntyy kun tavoitetta ei saavutettu suunnitelman mukaisesti. Tavoite voi olla lopullinen päämäärä tai sitten välimittaus, joita projektit ja prosessit ovat monimutkaistuvassa maailmassa täynnänsä. Syntyy virheiden jako ja ongelmien tunnistus - koska täydellisesti yksimielistä lopputulosta ei voida saavuttaa - vähintäänkin se muuttuu seuraavassa vaiheessa, kun kehitys evaluoi seuraavan malli- ja tietosukupolven.

Me elämme jatkumossa, jossa virhe muuntaa itseään tiedon ja osaamisen (myös ymmärryksen) kasvaessa. Toisistaan vahvempaan riippuvuussuhteeseen osin komplisoitunut ymmärryksien esille tuomisen tahto luo hyväksymisongelmia. Hyvän ja pahan tiedon puu kehitettiin jo tuhansia vuosia sitten.

Tiedon määrä tunnetusti kasvaa - samalla tieto-osien yhdistelytaito haasteellistuu ja luo entistä enemmän vaihtoehtoja. Lisääntyvät vaihtoehdot synnyttävät kehitykselle mahdollisia etenemisreittejä siksi paljon, että moniarvoinen päätösprosessi ajaa ratkaisuvaihtoehtoja entistä enemmän virheisiin ja ongelmiin. Näin on syntynyt lisääntynyt virheiden jako.

Mielipide on aina hyväksymiskysymys. Vallitsevat ja "todistetut" tosiasiat ovat määrääviä, kunnes riittävän vahva ja "todistettu" vaihtoehto siirtää edellisen historiaan kokonaan tai osittaisena. Einstein ei tiennyt sellaista, mitä tiedämme ja "todistamme" tänään.

Oikeuslaitoksissa tehdään joka arkipäivä virheitä, koska kaikki käsiteltävään tapahtumaan liittyvät todisteet ja tosiasiat eivät tule esille tai ne esitetään uskottavasti väärin. Moniarvoisuus ei ole yleisesti hyväksyntää, vaan itsellistä näkemystä "hyvästä ja pahasta/ oikeasta ja väärästä". Voidaan siis sanoa, että usein alempi aste siirtää virheitä ja ongelmia hovioikeuteen ja korkeimpaan arvioitavaksi uudeksi tuomioksi. Oikeusjärjestelmään luotu monitasomalli hyväksyy jo itsessään virheiden synnyn ja näin mahdollistaa moniarvoisemman ratkaisumahdollisuuden.

Tieteessä vahvin ja todistetuin ratkaisu tai esitys vie voiton. Mitä useampi tiedemies/-nainen hyväksyy tuloksen, sen varmempi on sen tunnustus. Vielä 10 vuotta sitten ilmaston lämpeneminen oli ristiriitoja synnyttävä keskustelualue. Nyt vankka enemmistö on sitä mieltä, että ihminen aiheuttaa lämpenemisen, ... (unohtamalla samalla monet muut jopa suuremmat ihmisperäiset ongelmat).

Ilmastokeskustelussa virheet ovat nyt jaetut. Vain yksi asia on varma - me emme tiedä kaikkia vaikuttimia, jotka aiheuttavat nyt nimenomaan ihmiskunnalle ongelmia ilmaston lämpenemisen kautta. Koko maapalloa ajatellen saattaa olla kokonaiseliöstölle jopa eduksi - pitkällä tarkastelulla, että ilmastonmuutos kaikkinensa säätää biosfääriä...(mutta mihin suuntaan?) - Kysymykseksi jääkin missä oli virhe ja ongelma kenelle?

Pikaisesti säädetty työn pakkolaki Tehy-johdannaisena oli monien mielestä suuri virhe - tällekkin löytyy peruste. Todellisuudessa pakkolaki oli juuri oikea ratkaisu. Pakkolakimallin tarve kasvaa ongelmien ja virheidemme lisääntyessä. Voidaankin sanoa, että pakkolain vastustajat sanovat, että nyt jaettiin virhe huomiselle - ja kannattajat sanovat, että nyt luotiin yksi ratkaisu huomisen ongelmille. Kummassakin tapauksessa jaettiin yhteiskunnallisesti virheitä ja ongelmia. Täyttä hyväksyntää ei ole koskaan juuri mikään laki saanut.

Geenistöllisesti koko eliökunta jakaa virheitä ja ongelmien siemeniä. Näin on ehkä myös jossain "kokonaiskäyttöjärjestelmänä" säädetty. Joihinkin olosuhteisiin oli virhe syntyä kaksi linnun poikasta - toinen, heikompi työnnetään vahvemman toimesta pesästä. Säätely on lähtöisin jostain, se pitää yllä tasapainoa [? vahvemman laki] - virheet ovat todiste näiden välttämättömyydestä - miksi toinen poikasista ei kyennyt vastustamaan sitä kohtaan tehtyä virhettä?

Ihmiskunta on säädellyt itse suurimmat virheet ja ongelmat - ja se on puuttuminen yksipuolisesti miltei kaikkeen, jotka vaikuttavat meistä ulkopuolisiin tekijöihin (ylitimme rajamme). Olemme levittäneet ja jakaneet virheemme ongelmiksi itsellemme ja nimenomaan muille. Voimmekin filosofisesti sanoa, että täysin virheettömiä ratkaisuja ei ole - "ensimmäinen virhe" sattui jo alkuräjähdyksessä [Big Bang], kun tuntemattomasta syystä olematon löysi rajattoman, ...tämän tapahtuman syystä olemme nyt tässä.

Ilkka Luoma
0400 607080
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com
KESKUSTELU --- TIEDE

______________________________________
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttä vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2007)

Kuva 1
---
http://www.panoramio.com/photo/6116788 ---

Teksti
Kaupat kasvavat suuremmiksi ja suuremmiksi, se voi olla virhe, liikkumisen tarpeemme kasvaa. Sen sijaan suuri virhe voi olla viljan ja kasvien muuntaminen liikennpolttoaineiksi. Tai olisiko se onni maataloudelle, koska ruoan hinta nousisi sille kuuluvaan arvoonsa?

Kuva 2
---
http://www.panoramio.com/photo/6116808 ---

Teksti
Yksityisautoilu on merkittävä ongelma. Onko suuri virhe, kun yhteiskunta ei säätele ihmisten liikkumista, esim. asettamalla julkisen joukkoliikenteen ilmaiseksi, poistaisiko se joukon ongelmia vai syntyisikö siitä entisestään virheitä?

Kuva 3
---
http://www.panoramio.com/photo/6116841 ---

Teksti
Maailmalla hätä kasvaa, se johtuu tehdyistä ihmisen omista virheistä. Oliko Suomelle suuri virhe päästää pakolaisia, elintasopakolaisia ja "pakolaisia" Suomeen osoittamaan mieltään asioista, johin meillä ei ole suoraa yhteyttä? Vai olisiko vieläkin suurempi virhe, jos sulkisimme rajat tietyiltä tulijoilta?

Kuva 4
---
http://www.panoramio.com/photo/6116864 ---

Teksti
Suomi on yksi aktiivisimmista kirjastopalveluiden käyttäjistä. Yhteiskunta nipistää niukkuudessaan kirjastojen määrärahoja, tehdäänkö siinä suuri virhe, koska kirjasto on yksi sivistyksen, oppimisen, uteliaisuuden tyydyttämisen ja sosiaalisen kohtaamisen luonnollisista ja vapaaehtoisista paikoista.