keskiviikkona, joulukuuta 12, 2007

Vastuu ympäristöstä nostaa meille huomisen menestyksen

----- Original Message -----
From:
Ilkka Luoma
To:
mauri.pekkarinen@ktm.fi ; tapani.makinen@eduskunta.fi ; pentti.tiusanen@eduskunta.fi ; kimmo.tiilikainen@ymparisto.fi
Cc:
sirkka.hautojarvi@ymparisto.fi
Sent: Wednesday, December 12, 2007 9:56 PM
Subject: MIELIPIDE: Suomalainen uusi menestystarina - Ympäristöteollisuus


-----------------------
(Maailma käy Indonesian Balilla vuoropuhelua ilmastosta unohtamalla, että meillä on vain ympäristö - ei pelkkä ilmasto)

[ ... suomalaiset ovat kiistatta maailman parhaita loistoristeilijöiden rakentajia [Turku]. Suomalaiset ovat tehneet maailman parhaat ja tehokkaimmat paperikoneet [Metso] - lisäksi osaamme logistiikan vailla vertaa, esimerkiksi käykööt Nokia ... ]

Länsimainen markkinatalous, elin- ja kulutustason nousu sekä kehitysmaiden raaka-aineryöstö ovat aikaansaaneet ympäristökriisin juuri meille, ja heti perään kehittyviin maihin ja lopuksi kehitysmaihin, kun he yrittävät rämpiä samoille alaoksille, missä olimme 1970- ja -80-luvuilla.

USA on yksin käyttänyt miltei puolet maapallon resursseista viimeisten 100 vuoden aikana. George W. Bush ei ole toistaiseksi allekirjoittanut Kioto-sopimusta. Kiina on maapallon toiseksi suurin hiilidioksidin päästäjä, mutta valitettavasti myös muutakin - Kiinassa luonto saastuu nopeammin kuin missään muuaalla (Intia?).

Suomalaiset kykenevät projektoimaan maapallon suurimman loistoristeilijän rakentamisen ja siihen liittyvän logistiikan. Genesis alusta Suomen Turussa rakentaa yli 600 alihankkijayritystä - se on alallansa ennätys ja kuvastaa verkostoitunutta maailmaa. Työt jakaantuvat myös Nokialla yli koko maapallon. Logistiikka on tehoa, mutta se on myös kiihtyvää energian käyttöä.

Ympäristö on huomisen toimiala. Ympäristöosaajien kysyntä kasvaa joka vuosi. Tarvitaan ympäristöteknologiaan liittyviä insinöörejä, logistikkoja, analysoijia, tutkijoita, koordinaattoreita ja ympäristön sosiaalisia vaikutuksia hallitsevia ammattilaisia. Suomi voi olla huomisen ympäristökoordinaattori ja erityisesti metsäammattilainen, sillä metsien vaikutusta koko elokehään ympäristöllisesti ei ole vielä kokonaisvaltaisesti selvitetty. Suomalaisten on aika koota voimat ja keskittää kaiken ympäristöosaamisensa yhteiseen jäsenneltyyn osaamispankkiin. Taidoillemme on jo kysyntä olemassa.

Suomi oli viime keväänä lähempänä kuin koskaan onnistumista ympäristöprojektissa Kiinassa, josta noin kaksi viikkoa sitten julkaistiin yksi maailman suurimmista ympäristösopimuksista. Kaupan nimi oli Eco-City, sen saivat singaporelaiset. Suomalaiset pitivät juuri samasta aiheesta Kiinan ensimmäisen kokonaisvaltaisen seminaarin - mutta nyt Kiinan 4. suurin kauppakumppani Singapore oli toistaiseksi nopeampi itse kaupankäynnissä. Kaupan (jv-sopimus) arvo oli miltei yhtä suuri kuin Suomen valtion vuosibudjetti.

Suomi sai Formula 1 kisoissa kaudella 2007 enemmän pisteitä kuin mikään formuloiden suurmaa. Suomalaiselle syntyi rauhallisella harkitsevalla osaamisella myös F-1 maailmanmestaruus. Mestaruutta ja suomalaista ajo-osaamista ihmetellään. Samalla tavalla on suomalainen ympäristöosaaminen maailman maineessa, erityisesti Kiinassa ja Venäjällä. Ympäristöteollisuus on Suomen huomisen uusi "nokia".

Me osaamme suunnitella, me osaamme koordinoida ja me osaamme olla luotettavia. Me emme osaa kaikissa tilanteissa markkinoida, me emme ole riittävän "itsekkäitä" - me turhaan kainostelemme osaamistamme, jonka mm. Nokia, jo edesmenneen vuorineuvos Kari Kairamon aikana, herätti henkiin luoden jopa ihailua tahdonvoimasta mm. Kiinassa. Mainittakoon, että Nokia tekee suurimmat voitot ja kasvukäyränousut juuri Kiinassa.

Mitä meidän täytyy tehdä ympäristöosaamisellemme, jotta se olisi takaamassa osaltansa suotuisan positiivisen vientitaseen, joka on aina ollut viime kädessä hyvinvointimme lähtökohta jo kohta 60 vuotta. Ratkaisu on yksinkertainen. Me aloitamme sen hiilen etsinnän, johon osaamme yhdessä puhaltaa. Perin selvästi juonikas keskinäiskyräily poistetaan ja logistisesti rakennamme verkoston vailla vertaa. Esimerkeiksi ja oppimalleiksi käyvät Turun telakan Genesis alihankkijaverkoston hallintana ja maailman suurin mobiiliteknologian verkosto - Nokia.

Oli selvää, että Suomi ei voinut vielä saada Kiinan Tianjinin eco-city jv*) -sopimusta - sen sai Singapore. Seuraava projekti voi olla meidän. Lisäksi voi olla todennäköistä, että singaporelainen Keppel Corporation**) tarvitsee suomalaista osaamista. Näyttö osaamisestamme annettiin jo ensimmäisessä integroidussa ympäristön teknologisen ajattelufilosofian esittelyssä huhtikuussa 2007 kiinan Tianjinissa VTT:n järjestämänä.

Logistiset integroidut ympäristölliset systeemitoimitukset kokonaisvastuuajattelulla leviävät niin Kiinassa kuin Venäjällä - se onkin itseasiassa jo hiljainen pakko. Kiinassa loppuu puhdas vesi. Moskovassa ja Pietarissa loppuvat kadut maastureiden alta. Kiinassa loppuu hedelmällinen maaperä ja Venäjällä paljastuu tuhansien hehtaarien öljyllä saastuneet maaperät, puhumattakaan ikiroudan sulamisen ongelmat Siperiassa.

Työtä riittää suomalaisille - me tarvitsemme mukaan Euroopan talous- ja tekniikkaveturin Saksan, jonka ympäristöteknologia on laajaa, syvällistä ja uskottavaa suurien taustaresurssien vuoksi. Päämäärähakuisesti toimien Suomi hankkiutuu Kiinan ja Venäjän markkinoille ja rakentaa teknologia-allianssin saksalaisten kanssa. Niin Suomi kuin Saksa ovat insinöörimaita - ehkä hiukan pragmaattisia, mutta sanansa pitäviä.

Varmistaaksemme kaupankäynnin riittävällä tahdolla, sinnikkyydellä ja osaamisella pitää suomalaisten valmistella ympäristöosaamisen lobbaus- ja edunvalvontamobilisaatio, joka on valmis mille markkinoille tahansa tuomaan suomalaista osaamista esille.

Seuraava kiinalainen eco-city onkin sitten meidän ja jokainen kauppa on aina suurempi kuin mikään yksittäinen laiva, laite tms. operaatio - sillä toimitukset ovat aina yhteen nitoutuneita järjestelmiä, joiden toteutukseen osallistuu satoja alihankkijoita ja toimittajia.

Ympäristöteollisuus on huomisen takuumies menestyksekkäälle vientitoiminnalla, jonka Suomi ehdottomasti tarvitsee. Sen sijaan itse ympäristöä ei pelasteta pelkästään teknologioille, vaan kuluttajien vastuulla omastansa - mitä tehdään, miten tehdään, missä tehdään ja kuinka paljon. Vastuu on meidän käsissä.


Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com
KESKUSTELU --- TIEDE

*)
jv - joint venture ~ yhteisyritys, yleensä ja tässä tapauksessa kahden eri maan yrityksiä yhdessä omistajina yhtiössä/ projektissa.

**) LINKKI
http://www.mnd.gov.sg/Newsroom/newsreleases/2007/news181107.htm

Asiasta lisää tietoa hakukoneelta hakusanayhdistelmällä:
Sino-Singapore Tianjin Eco-city

__________________________________
Kirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
[kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan mielipidekirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2007]

Kuva 1
---
http://www.panoramio.com/photo/6444286 ---

Teksti
Ympäristö toimii aina ehdoillansa, joita sinänsä ei ole. Luonto on anarkistinen järjestelmä, jossa rajoja ylitetään varoen. Kaikilla on paikkansa - silti jatkuvasti on käynnissä taistelu elämästä. Ihmisen kaukaiset esi-isät nousivat vedestä maalle, ja alkoi luonnon valloitus. Ihminen ylitti rajansa ja nyt elämme itse luomiemme ongelmien keskellä.

Kuva 2
---
http://www.panoramio.com/photo/6444305 ---

Teksti
Eco-City kaupungeissa talot saattavat näyttää tältä, ollen kuitenkin pienempiä ja huomattavasti vähemmän energiaa kuluttavia. Suomessa rakentaminen on haaste suurten lämpötilaerojen takia, ainakin toistaiseksi. Ilmasto lämpenee ja Suomen kasvukausi pitenee - mitä seuraa sitten, onkin pimennossa...

Kuva 3
---
http://www.panoramio.com/photo/6444328 ---

Teksti
Joukko eri ikäisiä lapsia, jotka ovat täysin syyttömiä nyky-ympäristön tilaan, josta heidän tulisi ammentaa elämänsä ja toimeentulonsa - sitten myöhemmin. Millainen ympäristö heitä odottaa, kun he astuvat itse jatkamaan sukua?

Kuva 4
---
http://www.panoramio.com/photo/6444350 ---

Teksti
Kiina nousee uudeksi "Yhdysvallaksi". Kiinan kasvu on hengästyttävää ja kiire kasvaa. Haasteet ovat miltei käsittämättömät, ...jos ajatus on nostaa 1.345.000.000 ihmistä samaan materiaalisen elintason tilaan kuin USA:ssa ollaan nyt, tai Suomessa. Kiina satsaa avaruuteen, armeijaan, mutta eniten ympäristöönsä. Miksi kuitenkin USA sai käyttää koko maapallon resursseista yli puolet viimeisen 100 vuoden aikana?

Kuva 5
---
http://www.panoramio.com/photo/6444383 ---

Teksti
Luonnossa sattuvasti oksalle istahtanut orava katsoo suoraan kuvaajaa silmiin - herää kysymys, mikä olisi sen viesti, jos me ymmärtäisimme vain mitä se tarkoitti.

Kuva 6
---
http://www.panoramio.com/photo/6444421 ---

Teksti
Espoo on yksi Suomen rikkaimmista kaupungeista. Pohjois-Tapiola on yksi Espoon arvostetuista asuinalueista. Mihin on jäänyt kuntalaisen vastuu ympäristöstä? Kuvan kaatopaikka on laiton ja aivan siistien omakotitalojen vieressä, joiden pihoilla kiiltelevät Suomen kimaltelevimmat autot.

Kuva 7
---
http://www.panoramio.com/photo/6444445 ---

Teksti
Huomisen ympäristöarvoiset kaupungit eivät todennäköisesti näytä tältä. Eurooppalaiset kaupungit ovat ajautuneet toivottomiin ruuhkiin, meluun ja katupölyyn sekä päästösaasteisiin. Kiinassa on solmittu ensimmäinen eco-city jv-sopimus marraskuussa 2007. Tuo kauppa oli myös suomalaisten huulilla, ehkä seuraava...?

Kuva 8
---
http://www.panoramio.com/photo/6444462 ---

Teksti
Hiukan epäselvä Vanhanen II hallitusohjelma ei sisällä suuntausta mitä olisi ympäristöpolitiikka itse työntekona Suomen menestykseksi vientitoiminnassa. Ympäristöteollisuus tarvitsee täyden ja yhtenäisen tuen maan hallitukselta. Edellisen hallituksen aikana Katainen, ollessaan Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, oli haikaillut kuulopuheiden mukaan uudesta "nokiasta" - eräs professori [EP] oli ilmeisesti kertonut ympäristöosaamisen voivan olla sitä... (?)

tiistaina, joulukuuta 11, 2007

Kansakunta etsii vaihtoehtoja ja muutoksentekijöitä


( YLE kipristelee maksamattomista lupamaksuista. Samaan aikaan YLE ajaa ulos yhä enemmän ympäristöä, luontoa, henkisyyttä ja irtiottoa markkinamekanismista - samalla kysyen kenen Joulu tämä on)

[ ... Kansakunta on juossut aikansa muodin mukaisesti kulutuksen ja näyttötalouden kierteessä. Hengästys hiipii materiaalisen hyvinvoinnin alla - aikansa, työntyen lopulta pintaan vaihtoehtoja etsien. Eduskuntaohjattu kansalaisvaroin ylläpidettävä YLE on ottanut irtioton uuteen yhteiskuntatarpeeseen vastuuajattelun herättäjänä ... ]

Taloudellisen hyvinvoinnin kasvaessa materiaaliset arvot pinnallistavat kuluttajat businesspisteiksi talousmiesten budjettikarttoihin. Tehotalous ajaa vain suurempaa tuottoa, tekijät ajavat suurempaa palkkaa, siis ostovoimaa - saadakseen lisää näyttöä ja hyväksyntää kyvystä olla kunnon jäsen kulutusyhteiskunnassa.

Väsymys kiirii yhä useammissa perheissä. Aika loppuu laatuajasta, aika loppuu perheeltä. Aika kuluu työssä, neuvotteluissa. aikaa ei ole jälkikasvulle. Lapset irtaantuvat ja ajautuvat hakemaan luonnottomasti hyväksyntää näyttötaloudesta ja katu- ja nettisäännöistä, joissa esiintyy lait, joita ei olisi vastuukotona säädetty.

Kansallinen YLE on ottanut irtiottoa kulutusyhteiskunnasta. YLE:n esittämät ympäristö- ja yhteiskuntadokumentit ylittävät jo ajallisesti kaupallisten kanavien mainosrahoitteiset amerikkalaistyyppiset elokuvaillat. YLE ajaa selvästi yhteiskuntavastuulinjaa kansalaisille niin luonnosta, ympäristöstä kuin ihmisen huolenpidosta toisistansa.

On perin selvää, että väsyksiin kiihkeytyneessä kulutusjuhlassa ihminen kohtaa rajansa, ja etsiytyy älylliseen, pohdinnalliseen ja yhteiskuntavastuulliseen ajatteluun kohdaten meistä aiheutuneen ympäristömuutoksen ympärillään. Kasvun rajat on saavutettu. YLE ottaa irtiottoa markkinamekanistisesta näyttötaloudesta.

Kehitys on vuoksiaaltoa, oli nuorisopolitiikan radikaalit ja väittelyherkät yhteiskunta-ajattelun nuorisovuodet 1960- ja 1970-luvuilla. 1980-90 taitteessa oli villisti vapautuneen pankkimaailman markkinariehat - jälkihehkuna tuhannet yrittäjien ja velkakuoppiin itsemurhautuneiden joukot. Voitiin myös sanoa työttömyyden vapauttaneen syrjäytyneet kidutusvuosiin. Maksamme vieläkin villiintyneiden pankkimiesten markkinaviestiä.

1990-luvun lopussa iskivät kiihkopörssivuosien rahanhajukammereiden pankkiiripojat kääräisten kahinakansan säästöporsasrahat ferrareihin, kelohuviloihin ja jet-falcon suihkarilentoihin Keski-Euroopan riemukaduille - tämänkin juhlan maksoivat kuluttajat - arkiharmauden keskeltä.

Viimeisenä episodina, osinko- ja optiopoikien kähminnän jälkeen - lattiataso innostui huudattamaan kimpaantuneena isoisten ahneudesta palkkansa 11-24% nousuun. Oli tullut "rahvaan" aika - nyt ulosmitattiin pitkän ylijäämäisen vientiputken hedelmät tuhoamalla tupo (tulopoliittinen kokonaisratkaisu), tuo konsensuksen viimeinen linnoitus.

YLE hoksasi tulleen tilauksen ja muutti linjaansa. Esille tulevat vastuuajattelu, ajatusherättely sekä kysymysasettelu, kun maailman hukkuu paskaan. Raakaa ja kovaa tekstiä, mutta puskan ravistus on sitä parempi, mitä enemmän käyttää suomalaisen sisun herättävää voimasanastoa.

Osa kansakuntaa ajautui henkiseen paitsioon - oli vain takarenkaiden leveys, pakoputkien lukumäärä ja tuplapakastimet kesämökillä. YLE tarrasi kiinni aikaan ja nosti katsojaluvut nousuun ymmärtäen, että kyllästys kiirii pitkin lähiöitä, joista aina on maksettu laskut - niin pankkikriisistä, kuin pörssipoikien hulabaloosta ja lopulta yliähkyröidyistä optioistakin.

Kansakunta kyllästyy osattomuudesta, hyväksymättömyydestä ja puoluepolitiikan pinnallisuudesta. Nyt olemme pakanneet kotimme täyteen näyttötaloutta, kiinnittämättä liiemmin huomiota perheyhteydelle kuin ajatukselle kokonaisesta kansakunnasta. Kyllästykseen ajautuneet ihmiset ovat alttiita vahvasti osallistuville johtajille, jotka lupaavat yhtenäisyyttä, tunnetta ja uskon voimaa olla suomalainen.

Motivoitunut kansa ratkaisee ohjatusti kaikki ongelmansa ja valitsee ohjaajiksi ne, jotka lunastavat lupauksensa - olivatpa ne kuinka pieniä tahansa.


.....
JK.
YLE voidaan rahoittaa suoraan valtion verovaroista ja lopettamalla samalla lupamaksut - peli muuttuisi rehellisemmäksi ja tahallaan maksamattomatkin saisivat rauhassa katsoa dvd:eensä ja subteeveensä.


Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com
KESKUSTELU --- TIEDE

____________________________________________________
Kuvakertomus ylläolevaan mielipidekirjoitukseen-
(kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan jutun yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2007)

Kuva 1
---
http://www.panoramio.com/photo/6427011 ---

Teksti
Kiinalainen taulu opastaa mielentyyneyttä, sillä kiirettä luonnossa ei ole - kiireen tekevät rauhattomuus ja päämäärättömyys ilman uskoa itseensä ja toisiinsa.

Kuva 2
---
http://www.panoramio.com/photo/6427069 ---

Teksti
Markkinataloudessa mitataan teholukuja. Tiedon etsintään keskittyvä ihminen ei ole rahalla mitattava suure - suomalaiset ovat yksiä eniten kirjastopalveluita käyttävä kansa maailmassa. Lukeminen sivistää mm. ymmärtämään, mitä olemme jo nyt tehneet luonnollemme.

Kuva 3
---
http://www.panoramio.com/photo/6427099 ---

Teksti
Näyttötalous heijastelee kaikkea sellaista, mitä todellisuudessa emme tarvitsisi - mutta meille on opetettu, että kulutus ravitsee markkinataloutta tuoden lisääntyvästi työtä - unohtaen samalla, että elämme jo nyt laina-ajalla.

Kuva 4
---
http://www.panoramio.com/photo/6427113 ---

Teksti
Jähmettyneet ihmiset vahanaamioineen olivat kuin pysähtyneen ajatuksen luoma illuusio kaikkeudesta, jossa mekanistinen markkinatalous hyydytti ympäristöllisen ajattelun.

Kuva 5
---
http://www.panoramio.com/photo/6427137 ---

Teksti
Uroksellinen näyttötalous lepää usein geenijatkollisesti naisen varassa. Miehisyys kulutusjuhlassa kiihottaa vain hekumahetkessä naisen lisääntymisviettiä.

Kuva 6
---
http://www.panoramio.com/photo/6427140 ---

Teksti
Yksin - rauha ja hiljaisuus. Tuli, luonto ja pysähtynyt hetki. Oli välähdys heräämisestä, jossa luonto osoitti kulkunsa herättäen ajatuksen olevaisuuden harmoniasta.