keskiviikkona, kesäkuuta 20, 2007

Sipoolainen viherneliö vastaan helsinkiläinen betoni- ja asfalttineliö

Kuten tunnettua, ihminen rakentaa, peittää, siirtää, tiivistää, muokkaa ja hävittää luonnon monimuotoisuutta kulutusjuoksussaan. Vihreys johtuu fotosynteesistä, joka on luonut meille kaikille elämän edellytykset. Kuinka paljon me rakennamme peittäen sitä ainoaa elämän lähdettä?
Helsinkiläinen voimalaitos puskee energiaa - sähköä ja lämpöä - loputtomille kulutuksen kasvumarkkinoille tyydyttämään kasvavaa mukavuuden haluamme. Huomisen voimalaitokset saattavat olla pieniä aluekohtaisia laitoksia, jotka käsittelevät "peräämme jättämiä" aineksia uudeksi energiaksi. Pienvoimalaosaaminen ja energian tuoton hajauttaminen on Suomessa korkealla kansainvälisellä tasolla.
Sipoolainen valtuuskunta kävi selostamassa mielipiteensä perustellusti aikaisemman hallituksen kuntaministeri Hannes Manniselle. Manninen selosti, että Lapissa on joskus tehty valtiovallan toimesta alueliitospäätös - ymmärtämättä, että sillä ei ollut mitään tekemistä Sipoo - Hki tapauksen kanssa. -- Taustalla ihminen muuntaa, peittää, siirtää ja tuhoaa viherkasvustoa sen luonnollisimmasta muodostaan ihmisen oman lyhytnäköisen etunsa nimissä.
Rakennamme tihentymiä tehokkuuslukujen nimissä - enemmän ihmisiä pienemmälle pinta-alalle. Samalla unohdamme, että me jokainen elääksemme tarvitsemme tietyn viherpinta-alan saadaksemme joka päiväisen leipämme. Onko Helsingin saatava lisää maata Sipoosta tyydyttääkseen markkinatalouden kulutuskysyntää ja tuottokäyriä?



(Maan hallitus valmistautuu päättämään Sipoon ja vapaan luonnon kohtalosta ennen Juhannusta - tällä päätöksellä saattaa olla suuri merkitys koko Suomelle - kuntia saatetaan jossain vaiheessa yhdistellä "ohjaavalla valtiovallan neuvonnalla" - vastoin paikallista mielipidettä)

[ ... sipoolainen ja kuka tahansa pääkaupunkiseutulainen voi nauttia Sipoon korvesta, kuten Espoon Nuuksiostakin, jossa luonto saa vallita enemmistönä vastustaen ihmisen betonia, lasia, asfalttia ja muita rakenteita, joilla kaikilla on suuri kuormitusrasite sinne mistä elinmahdollisuutemme syntyvät ... ]

Maamme hallitus jääväsi useiden ministerien voimin itseään, jottei synny hankalia tilanteita jälkikäteen, koska päätös - oli se mikä tahansa - on aina jotain toista vastaan. Samalla voisimme nähdä, että vaarallisin päätös on se, jolla estämme vapaan luonnon elonkiertoa, uhraten sen paisuvien ja kasvavien tarpeidemme alle - sijoittaen liikaa ihmisiä pinta-alalle, jota elinvoimaa antava viherluonto ei jaksa pidemmässä juoksussa kantaa.

Taistelussa vapaan luonnon hyväksikäytöstä on kysymys teholuvuista. Kaupunkimainen asujaimisto vaatii tiheää asutusta, selityksellä paremmasta hyötysuhteesta ja nopeammista vaste- ja saavuteajoista. Maaseutumainen asujaimisto on taas vuosisatojen ajan pyrkinyt tasapainoon luonnon ja ihmisen vuorovaikuksessa (poikkeuksena myrkytys- ja lannoitetehomaatalous). Viherneliöt "tappalevat" nyt betoni-, lasi-, asfaltti-, muovi- ja kiviainesneliöitä vastaan.

Koko maapallon elollinen kerros on hämmästyttävän ohut, se on ohuempi kuin tinapaperi suuren kerrostalon seinässä. Mikäli tämä kasvukerros menetetään, häviää samalla mahdollisuus yhteyttämiseen - siis kaikkeen siihen, mistä me ihmiset ammennamme elinmahdollisuuksiamme. Kasvava nykytyyppinen kaupunkiasuminen siirtää, hajoittaa, muuntaa ja hävittää elokerrosta vauhdilla, jossa ketjureaktio luonnon muuntumiselle vihertuottamattomampaan suuntaan on sinetöity jo tunnetuin seurauksin.

Sipoo edustaa hajautetun asumisen kaavaa, jossa huominen voisi olla asutuskeskittymiä, missä viher- ja betonineliösuhde voisi olla tasapainossa. Jokaisella ihmisellä on huomisen maailmassa vastuu tarvitsemistaan viherneliöistä. Jokaiselle meille voidaan laskea tarvitsemamme määrä näitä neliöitä - niitä ei korvata selityksellä, että Siperiassa ja Kanadassa niitä riittää, tai Pohjois-Karjalassa ja Lapissakin on luontoa riittämiin.

Puhutaan Helsingin tarpeesta lisämaahan. Pikemminkin on kysymys laatutonteista suuremmalla rakentamisen teholuvulla, jolle saadaan parempi tuotto. Helsingissä on rakentamatonta maata, kaavoitettua maata ja kuntaliitos Vantaan kanssa on loogisempi ratkaisu, mm. koska jo nyt 60% vantaalaisista asuu kolmen kilometrin säteellä Helsingin rajasta. Vantaalla on maata, niin kaavoitettua kuin kaavoittamatonta. Helsingillä ja Vantaalla on lisäksi suuret yhteiset intressit niin tavara- kuin ihmisvirtojen logistiikassa. Suur-Helsinki syntyy liitosta Vantaan kanssa (espoolaiset eivät siihen halunne, ehkä 15 vuoden kuluttua...).

Sipoo voi kantaa pääkaupunkiseutuvastuun toteuttamalla tavallansa uusasutusta, mikäli paljon puhuttua kysyntää riittää. Sipoo voi rakentaa Suomen ensimmäisen ekotaajamatyyppisen [ EcoTown ] ympäristövastuutehokkaan ja asumismiellyttävän viheralueasutuksen esimerkiksi myös muille. Kaikkea ei tarvitse peittää asfaltilla, betonilla ja rakennuksilla.

Suomalaista ympäristöteknologiaa ja rakentamisen menetelmiä arvostetaan muualla maailmassa (suuri VTT/EcoCity seminaari Kiinassa, huhtikuu 2007, - suurin suomalainen ympäristötapahtuma, johon osallistui enemmän kuulijoita kuin milloinkaan aikaisemmin vastaaviin suomalaisten järjestämiin tapahtumiin). Kiinalaiset syttyivät EcoCity ajattelusta ja neuvottelut lähtivät käyntiin...

Sipoo on idässä oleva viherkeidas vastineenaan lännessä Espoon korvet ja erämaat. Nämä alueet ovat kaikkien pääkaupunkilaisten käytettävissä. Ihminen haluaa enenevästi kulutusyhteiskuntajuoksussaan luonnon rauhaa, patikkaretkiä, hiljaista nuotiotapahtumaa ja elämänsä kosketusta elämää antavan luonnon kanssa. Näitä tarvitsemiamme viheralueita ei tule raiskata tehoneliöajatteluihin.

Suomalainen halajaa enevästi myös takaisin maalle. Tilastoennusteiden vastaisesti saattaa tapahtua uutta maallepaluumuuttoa juuri luontoarvojen takia. Suuret ikäluokat omaavat riittävän varallisuuden hankkia oma punainen tupa ja perunamaa, tosin nykyaikaisena. Muuttoliike saattaa tehdä käänteen. Ei ole vuoren varmaa, että Helsinki tarvitsee Sipoon parhaat ja tuottoisimmat maat omiin tarpeisiinsa. Pelissä on nyt markkina-arvot vastassaan luontoarvot. Poikkeuksellisen laaja keskustelu saattaa myös johtaa hedelmälliseen vuoropuheluun ja yhteistyöhän kahden niin eri kokoisen kunnan välillä.

Sipoo osaa itse, ja nyt ennakkoluulottomasti, rakentaa juuri sen määrän uutta asutusta, kuin markkinat todellisuudessa edellyttävät. Antaa Sipoon tehdä se tavallansa. Heillä on kykyä ja - uuden ajan herättämänä - vastuuta ottaa osansa yhteisestä pääkaupunkialuekehityksestä. Tämä kehitys tulee tehdä luonto - eikä markkinakulutusarvoin.

Menetetty luonto lopulta rapauttaa myös markkina-arvotkin, kun ei ole enää mitä markkinoida. Meillä ei ole varaa leikkiä pelissä, jossa vastassa on luonnon vuosimiljoonaiset mekanismit - jokainen meistä tarvitsee lähialueeltaan juuri oikean määrän viherkasvustoa ja tätä kasvustoa ei voida peittää tiheillä ja massiivisilla rakenteilla, joiden vaikuttimina ovat vain markkinamekanismin lait.

Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com
KESKUSTELU --- TIEDE

Kuvakertomus ylläolevasta aiheesta,
photos copyright by Ilkka Luoma. Kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

[ Panoramio on Googlen omistama ja hallinnoima kuvien tallennuspalvelu paikkatiedolla, tietoturvallisuus on korkeaa luokkaa ]

Kuva 1)
---
http://www.panoramio.com/photo/2731937 --- DSC_2078.JPG ... 2515 kB

Teksti
Kuten tunnettua, ihminen rakentaa, peittää, siirtää, tiivistää, muokkaa ja hävittää luonnon monimuotoisuutta kulutusjuoksussaan. Vihreys johtuu fotosynteesistä, joka on luonut meille kaikille elämän edellytykset. Kuinka paljon me rakennamme peittäen sitä ainoaa elämän lähdettä?

Kuva 2)
---
http://www.panoramio.com/photo/2731898 --- DSC_4506.JPG ... 2970 kB

Teksti
Rakennamme tihentymiä tehokkuuslukujen nimissä - enemmän ihmisiä pienemmälle pinta-alalle. Samalla unohdamme, että me jokainen elääksemme tarvitsemme tietyn viherpinta-alan saadaksemme joka päiväisen leipämme. Onko Helsingin saatava lisää maata Sipoosta tyydyttääkseen markkinatalouden kulutuskysyntää ja tuottokäyriä?

Kuva 3)
---
http://www.panoramio.com/photo/2731852 --- DSC_5835.JPG ... 2745 kB

Teksti
Sipoolainen valtuuskunta kävi selostamassa mielipiteensä perustellusti aikaisemman hallituksen kuntaministeri Hannes Manniselle. Manninen selosti, että Lapissa on joskus tehty valtiovallan toimesta alueliitospäätös - ymmärtämättä, että sillä ei ollut mitään tekemistä Sipoo - Hki tapauksen kanssa. -- Taustalla ihminen muuntaa, peittää, siirtää ja tuhoaa viherkasvustoa sen luonnollisimmasta muodostaan ihmisen oman lyhytnäköisen etunsa nimissä.

Kuva 4)
---
http://www.panoramio.com/photo/2731817 --- DSC_6880.JPG ... 2256 kB

Teksti
Helsinkiläinen voimalaitos puskee energiaa - sähköä ja lämpöä - loputtomille kulutuksen kasvumarkkinoille tyydyttämään kasvavaa mukavuuden haluamme. Huomisen voimalaitokset saattavat olla pieniä aluekohtaisia laitoksia, jotka käsittelevät "peräämme jättämiä" aineksia uudeksi energiaksi. Pienvoimalaosaaminen ja energian tuoton hajauttaminen on Suomessa korkealla kansainvälisellä tasolla.

Vihdoin vihreää valoa USA:sta - tunnustus suurimman saastuttajan tittelistä

Vesi on elämän lähde ja fotosynteesi, meille tuntemattomalla tavalla, synnyttää ominaisuudet, jolla me kaikki eläväiset toimimme. Milloin ihminen huomaa toimiensa olevan mahdottomia yhtälöitä harmonian ja huomisen rakentamisessa? Muutostoimenpiteemme ovat kuin pisaroita meressä, meidän on luovuttava yli puolesta määrällisestä kulutuksestamme.
Kevätvihreä on luonnon uudistusvoiman merkki - joka vuosi suunnilleen samaan aikaan luonto ja into nousevat. Fotosynteesi on meiltä ihmisiltä ratkaisematta, emme haalitse maapallon suurinta prosessia ja sen mekanismeja, ... onneksi.
USA:n Kaliforniassa poliittinen johto mobilisoi yhteiskuntaansa kohtaamaan koko maapallon suurinta uhkaa - aikaansaamaamme ilmastonmuutosta ja luonnonvastaista päästörikollisuutta. Suomen Eduskunta vihersi aikansa, kunnes kansalaiset saivat hakea mielensä mukaan nämä viherruukut ilmaiseksi käyttöönsä mieliä virkistämään. Milloin Suomen Eduskunta alkaa vihertämään myös sisältä? Milloin alkaa Suomen vastuunkannon aikakausi?
Aito käsityö lisää luovuutta ja hengen virkeyttä. Samalla se säästää luontoa, sillä energiana on mahdollisimman paljon omaa käyttövoimaamme. Käsityö lisää kansantaloutta ja itsenäistyöllisyyttä. Huolella valitut raaka-aineet ja valmistusmenetelmät säästävät myös luontoa ja luovat hyvää mieltä.
Elokerroksemme ja lähtökohtamme elää on hyvin ohut kerros luonnon tuottamaa materiayhdistelmää, jota me ihmiset onnistuneesti omassa kulutusvimmassa tuhoamme. Onko lopputulos ns. Venus/ Mars -ilmiö, jossa suunnattoman kasvihuoneprosessin kautta päädymme elottomaksi aavikoksi?

___________
( Terry Tamminen vieraili Suomessa - isäpuolensa sukunimen ottanut ympäristöasiantuntija opastaa Kalifornian kuvernööriä Arnold Schwarzeneggeriä vastuullisempaan toimintamalliin ympäristöasioissa --- haastattelu YLE 1 AamuTV 11. kesäkuuta 2007 )

[ ... länsimaiden intohimo on ollut osoittaa sormella Kiinaa, Intiaa ja muitakin nousevia talouksia ilmastonmuutoksesta ja ympäristön saastuttamisesta, unohtaen, että mm. USA, 5% väestöosallaan päästää lähes 30% maapallon hiilidioksidista, joka on massiivisin ns. lämmittävistä ilmakehäkaasuista ... ]

Eurooppalaisesta syntyperästään huolimatta saattaa USA:n seuraava presidentti olla "B-luokan" näyttelijä Arnold Schwarzenegger, jonka ympäristöneuvonantajasta tulisi samalla miltei automaattisesti ympäristöasioista vastaava ministeri; näin vastuullisuus koko maapallon yhteiseen ilmastotaisteluun alkaisi myös Yhdysvalloista.

Kalifornian osavaltio on ollut tiennäyttäjän roolissa mm. autojen polttoaineiden kulutuslukemien pienentämisessä. Kalifornia on USA:n väkirikkain osavaltio ja on kannustanut esimerkillään muita osavaltioita ottamaan aloitteen käsiinsä, kykenemättömän liittovaltion aprikoidessa mitä pitäisi juuri nyt tehdä ilmastonmuutoksen taltuttamiseksi.

Muistettakoon, että edellinen "B-luokan" näyttelijä Ronald Reagan nujersi Neuvostoliiton, kaatoi jälkinäytöksessä Berliinin muurin ja rakensi epäonnistuneen tähtiensotajärjestelmän luoden USA:han enemmän huippututkimusta kuin vuosikymmeniin. Tämä huippututkijoiden mobilisoituminen yhteisiin koko maapalloa koskeviin operaatioihin voi nostaa uudella presidenttikäskytyksellä USA:n eturivin maihin torjumaan yhteistä aitoa uhkaamme - maapallon hiljalleen kiihtyen tapahtuvaa aavikoitumista vastaan ( ns. Venus/ Mars -ilmiö).

Meille markkinatalouskeksijöille sälyttyy arveluttavasti toisia syyttelevä sormimanipulaatio - meidän mielestä Kiina sekä Intia pitää saada ruotuun ilmastokeskustelussa ja päästömäärissä. Haluamme unohtaa, että juuri me valkoiset markkinatalouskannattajat tuhlasimme vuosimiljoonien luontotyön - öljyn, kaasun ja kivihiilen maanalaisvarastot massiivisen käytön epätaloudellisella ja äärimmäisen huonolla hyötysuhteella - taivaan tuuliin. Meillä valkoisilla on velvollisuus esimerkin näyttöön. Nyt Kalifornia, maapallon 7. suurimpana kansantaloutena, ottaa irtiottoa USA:n liittovaltion - presidentti George W. Bushin hallinnon - kyvyttömyydestä ja aikaansaamattomuudesta ilmasto- ja päästöasioissa.

Vastuu kasvaa hädän hetkellä, myös meidän eurooppalaisten on tartuttava siihen. Nyt ei riitä puhe 20, 30 eikä 50 prosentista. Meidän on leikattava kaikkinaisesti päästöjä ja kulutustamme reilusti yli puolet. Kansakunnat eivät elä kappale- eikä kilomääristä, vaan laadusta sekä työn teosta ja mahdollisimman vähistä materiamuutoksista ja energiankäytöstä. Kansantaloudet elävät järjestäytyneistä prosesseista, joissa hyötysuhteet, kädentyö ja henkiset ominaisuudet ovat luontosoveltuvuudeltaan korkeaa luokkaa.

Taistelu yhteistä uhkaa vastaan on alkanut. USA, maapallon toistaiseksi suurimpana talousveturina on astumassa Kalifornian siivittämänä kehiin vetäen luonnollisesti myös mukaansa esimerkillään Kiinan ja Intian. B-luokan näyttelijä saattaa osata tehokkaan delekoimisjohtajuuden antaen mahdollisuudet juuri osaaville huomisen näkijöille. Terry Tamminen on suuren haasteen edessä. Mikäli Iso-Arska valitaan presidentiksi, käytyään ensin "lähitaistelun" Hillary Clintonin kanssa, on Terry nousemassa todennäköisesti uudeksi ympäristöministeriksi saaden suuren vallan järjestellä asioita. Muistettakoon, että Reagan näyttelijänä antoi presidenttinä valitsemilleen alaisille suuren toimintavapauden luottamuksen ollessa kohdallaan, näin tehnee myös Iso-Arska.

Reagan onnistui ilmeisen hyvin ja jäi yhdeksi suureksi presidentiksi USA:n historiassa, hän on saanut koko USA:n suurimman kunnianosoituksen. USA:n laivasto kastoi yhden USA valtaylpeyden, atomikäyttöisen lentotukialuksen vielä elossa olevan henkilön mukaan. USS Ronald S. Reagan edustaa USA:n liikkuvuutta maapallon merillä kantaen suurempaa "järjestykseen saattamisvoimaa" kuin koko Suomen puolustusvoimat. Näin USA kunnioitti suurta presidenttiään, vaikka hän olikin vain B-luokan näyttelijä, kuten Arnold Schwartzenegger. Ehkä Iso-Arska osaa kannustaa "oikeudenmukaisuusnäyttelijänä" USA:n vastuulinjalle, jättäen nimensä historiaan USA:n ympäristöasioiden kääntäjänä suuntaan, jota koko muu maapallo odotti esimerkikseen.

Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
http://ilkkaluoma.blogspot.com

KESKUSTELU --- TIEDE

...........................................................
Kuvakertomus ylläolevaan aiheeseen
[ Photos Copyright by Ilkka Luoma 2007 ], kuvia saa käyttää vapaasti yllä olevan kirjoituksen yhteydessä.

1)
---
http://www.panoramio.com/photo/2686990 --- DSC_7393.JPG [ 1518 kB ]

Teksti:
Kevätvihreä on luonnon uudistusvoiman merkki - joka vuosi suunnilleen samaan aikaan luonto ja into nousevat. Fotosynteesi on meiltä ihmisiltä ratkaisematta, emme haalitse maapallon suurinta prosessia ja sen mekanismeja, ... onneksi.

2)
---
http://www.panoramio.com/photo/2686984 --- DSC_7462.JPG [ 1532 kB ]

Teksti:
Vesi on elämän lähde ja fotosynteesi, meille tuntemattomalla tavalla, synnyttää ominaisuudet, jolla me kaikki eläväiset toimimme. Milloin ihminen huomaa toimiensa olevan mahdottomia yhtälöitä harmonian ja huomisen rakentamisessa? Muutostoimenpiteemme ovat kuin pisaroita meressä, meidän on luovuttava yli puolesta määrällisestä kulutuksestamme.

3)
---
http://www.panoramio.com/photo/2686969 --- DSC_7475.JPG [ 1583 kB ]

Teksti:
Elokerroksemme ja lähtökohtamme elää on hyvin ohut kerros luonnon tuottamaa materiayhdistelmää, jota me ihmiset onnistuneesti omassa kulutusvimmassa tuhoamme. Onko lopputulos ns. Venus/ Mars -ilmiö, jossa suunnattoman kasvihuoneprosessin kautta päädymme elottomaksi aavikoksi?

4)
---
http://www.panoramio.com/photo/2686937 --- IMG_1106.JPG [ 3317 kB ]

Teksti:
Aito käsityö lisää luovuutta ja hengen virkeyttä. Samalla se säästää luontoa, sillä energiana on mahdollisimman paljon omaa käyttövoimaamme. Käsityö lisää kansantaloutta ja itsenäistyöllisyyttä. Huolella valitut raaka-aineet ja valmistusmenetelmät säästävät myös luontoa ja luovat hyvää mieltä.

5)
---
http://www.panoramio.com/photo/2686890 --- IMG_1090.JPG [ 4081 kB ]

Teksti:
USA:n Kaliforniassa poliittinen johto mobilisoi yhteiskuntaansa kohtaamaan koko maapallon suurinta uhkaa - aikaansaamaamme ilmastonmuutosta ja luonnonvastaista päästörikollisuutta. Suomen Eduskunta vihersi aikansa, kunnes kansalaiset saivat hakea mielensä mukaan nämä viherruukut ilmaiseksi käyttöönsä mieliä virkistämään. Milloin Suomen Eduskunta alkaa vihertämään myös sisältä? Milloin alkaa Suomen vastuunkannon aikakausi?

maanantaina, kesäkuuta 18, 2007

Lasten kasvatus on luonnostaan jyvittynyt lapsen omille vanhemmille

Kuntien ylläpitämät leikkipuistot ovat monille lapsille ainoa paikka, missä saada valvontaa, jopa lämmin ateria tai välipala. Lapsi saa sosiaalisuutta leikkipuistoista, koska hän ei ole siellä yksin. Useasti pienimpien osalta leikkikentällä pitäisi olla vanhempi mukana, näin ei aina ole. Leikkipuistot ovat yhteiskunnan järjestämiä ilmaisia paikkoja lapsille, kun peruskoulut sulkevat keväisin ovensa.
Leikkipuiston (Hilleri) pihapylväässä istuu ikuista nokitustaan puinen palokärki muistuttamassa luonnosta ja lintulajeista. Suurissa kaupungeissa luonto on kadonnut kauas maalle, missä vielä aitoja luonnon ääniä on tarjolla ymmärrykseksi lapsille, että ihmisten lisäksi on eläimiäkin.
Keväisin peruskoulut laskevat lapset lomille, monet jäävät kotiin yksin, koska vanhemmat ovat päivisin töissä ja muualla heille tärkeissä tehtävissä. Helsingin kaupungin peruskoulu Hillerikujan päässä Herttoniemessä - lienee lopetusuhan edessä? Lapset löytävät kotipihoistaan sosiaalista käyttäytymistä, koska täytyy tulla toimeen "pihan sääntöjen" mukaan, ettei erottaudu liiaksi muista. Koulu on eräs paikka lapsien kasvatuksessa ja moni saa siellä ainoan lämpimän aterian liian monina päivinä. Yhteiskunta huolehtii nuoremmistaan aina 1-vuotiaasta 16-ikävuoteen saakka. Peruskoulu on ilmainen ja nyt keskustellaan 0-linjasta koskien päiväkoteja ja alle kouluikäisten hoitopaikkoja. Ennen lapset hoidettiin ja valmennettiin kotona.
Yhteiskunnan järjestämät päivähoitopalvelut tarjoavat ruokaa, kasvatusta ja mm. opastusta järjestyksen ylläpitoon ammatti-ihmisten toimesta - usein nämä palvelut ja hoiva ovat ainoita huolehtimisen tapoja lapsille, isien ja äitien viettäessä aikaa omissa jutuissaan. Päivähoitopalvelut ovat tarkoitetut kaikille, myös vähävaraisille ja kotona oleville - nyt keskustellaan onko 0-linja tarkoitettu kaikille, joilla ei ole taloudellista mahdollisuutta maksaa päivähoitomaksuja.
Helsingin Siilitien päiväkoti tarjoaa kunnan palveluita sosiaaliseen asemaan katsomatta. Hyvinvointiyhteiskunta rakennettiin aikoina, jolloin ei kajastellut tummia pilviä taivaanrannassa.
Peruskoulujen laittaessa loppukeväästä ovet kiinni, jää moni lapsi ilman päivittäistä huolehdintaa, osan vanhemmista ollessa töissä, osan matkoilla ja osan työttöminä mitä moninaisimmissa tapahtumissa. Kuntien leikkipuistot antavat monesti jopa yhden aterian ja välipalan, tämä saattaa olla lapsen ainoa ruokailu koko päivänä; onneksi vain pienelle vähemmistölle, joka on kuitenkin kasvamassa.

_____________
(vedenjakajahallitus pohdiskelee lastenhoitoa, työntekoa, vapaa-aikaa ja vastuuttomuuden vaaraa)

[ ... isä ja äiti istuvat kulmakuppilassa kaljoilla, kun lapsi huutaa yksin kotona. Nuori opiskelijapari tuskailee, kuinka toinen pääsisi työhaastatteluun, kun toinen on tenteissä kiinni kaksi päivää ja omat vanhemmat ovat liian kaukana hoitamaan perheen kuopusta ... ]

Yhteiskunta on avoin ja sosiaalisesti yhteenkuuluva, ... parhaimmillaan. Yhteiskunnassa voidaan esittää malleja kollektivismista individualismiin. Lapset voidaan hoitaa kotona oman isän ja äidin toimesta, jotka ovat lähtökohdiltaan aina huolehtivaisimmat hoitajat ja kasvattajat. Lapset voidaan laittaa myös päivähoitoon kokemaan ja oppimaan sosiaalisuutta ja yhteistoimintaa muiden kanssa.

Kansakuntaa puhuttaa lasten päivähoidon ns. 0-maksuluokka. Pitääkö tätä elementtiä olla käytössä vai ei. Komplisoituva ja aikatauluissa kiireeseen kehittyvä sykintä ja pätkätöiden yhteiskunta vaatii toimijoiltaan hektisyyttä eli valmiuksia osallistumiseen hetkellä millä hyvänsä. Lapsetkin tässä kiireessä pitäisi tähän maailmaan saattaa jatkamaan ikääntyvien ikäluokkien myöhempää huolehdintaa vähintäänkin tulontasauksen, kulutuksen ja työvoimasaannon vuoksi.

Historiallisesti lapset on hoidettu kotona, mitään 0-luokkia ei ole ollut. Maksuttomuus on sosiaalisen ajattelun hedelmä, jossa ajateltiin, että vanhemmilla pitää olla vapautumisen mahdollisuuksia lasten hoidosta - syntyi päivähoitosysteemi, myös ympärivuorokautiseksi, koska vuorotyöt eräin paikkakunnin olivat/ ovat yleinen ilmiö. Päivähoito on erinomainen esimerkki tulontasauksesta, kun jotkut perheet tulo- ja sosiaalisin perustein saavat sen ilmaiseksi.

Laajetessaan kaikki systeemit tuottavat lieveilmiöitä ja vaikeuksia. Osa vanhemmista haluaa viedä lapsensa hoitoon, vaikka molemmat ovat työttöminä. Täytyyhän olla jatkuva mahdollisuus hakea työtä tai kuten Työvoimatoimiston pitäisi edellyttää, olla aina valmiudessa ottaa tarjottu työ vastaan. Osa vanhemmista käyttää vapaa-aikansa lasten kasvatuksen osalta seurusteluun ikätovereiden kanssa kartuttamalla valtion alkoholiverokassaa. Lapsi huutaa kotona, jopa nälkiintyneenä. Tapauksilla on aina puolensa ja ääri-ilmiöt eivät ole harvinaisia.

Elämme sosiaalisessa yhteiskunnassa, jossa ainakin periaatteellisena puolena on yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja yhtäläinen osallistumisoikeus. Sosiaalisuuteen kuuluvat myös kanssakäyminen ikälajitovereiden kanssa. On tunnettua, että sosiaalisuutta ja yhteenkuuluvuutta rakentuu yhteiskunnan hoitomalleissa - lapset ikäänkuin synkronoituvat tosiinsa niin hyvässä kuin pahassa. Tiimihenkisyys, samakantaisuus ja sama-ajattelevuus kasvavat kiistatta ryhmätoiminnoissa ja lasten yhteiskuntapäivähoito on sitä.

Elämme yksilöllisessä omakeskeisyysmaailmassa tavoitellen yhä enemmän "hyvää, parempaa ja tuottoisampaa", välittämättä juurikaan ympäristöseuraamuksista, niin luontona kuin sosiaalisina suhteina, siksi kovaa on vedenjakajahallituksenkin kannustama markkinatalouden henki. Individualismi kasvaa minäkeskeisyydessä ja tätä suuntausta saattaa voimistaa yksilöllinen ja perhekeskeinen kasvatusmetodi, jossa kohtaanto muiden ikäleikkitovereiden kanssa on vähäisempää.

Kaukoidän maissa lasten vanhempien vanhemmilla ja isoäideillä ja -isillä on suuri merkitys perhe- ja sukuarvojen vaalijana. Sanotaan, että veri on vettä sakeampaa - näin se on ja sukuyhteys takaa parhaan perhe- ja sukukeskeisyyden, jossa myös talouden suosituimmuutta valvotaan sukujen sisälle.

Koko muu eläinkunta hoitaa, kasvattaa ja erityisesti valmentaa pentunsa, lapsensa ja jälkeläisensä kokopäivätoimisesti vain määräajan ja tämän jälkeen "perimänhedelmillä" pitää olla riittävä itsenäisyys jatkaa suurinta luonnon järjestämää näytelmää - suvunjatkantaa. Eläinvanhemmat pyrkivät aina antamaan parhaan valmennuksen perillisilleen, koska luonnossa vallitsee selkeä valiintumisen ja menestymisen tie - heikoille ei ole sijaa, vaan vahvempi jatkaa ja kyvyttömämpi menehtyy.

Pitääkö länsimaalaisessa sosiaalidemokratiassa järjestää "vähäosaisille" ilmainen päivähoito? Mihin suunnataan lastenkasvatuksen painopiste, onko se yhteiskuntajärjestetty yleinen valmennus ymmärtää ja tulla toimeen sosiaalisessa ja yhteenkuuluvuuteen tähtäävässä yhteiskuntamallissa vai onko se yksilökeskeistä kasvatusmetodia tukeva perhe- ja sukukeskeisyys? Pitääkö osalle lasten vanhemmista olla mahdollisuus "tyrkätä" jälkikasvu pois tieltänsä, jotta aukeaa pääsy omiin "harrasteisiin". Liian moni lapsi on pelkästään yhteiskunnan hoitomenetelmien ja elämäänvalmennusjärjestelmien varassa. Kaikilla vanhemmilla ei ole riittävää vastuuta ymmärtää, miksi ovat lapsensa tehneet.

Osa vanhemmista on yritteliäitä ja molempien aika menee halussa päästä kiihtyvään oravanpyörälliseen markkinamekanismiin, jolloin lapset saattavat olla "tiellä" haettaessa urajohteisuutta, titteliä ja valtaa. Osa vanhemmista taas tarvitsee asiallisesti yhteiskuntahoitoa lapsilleen, jotta pääsevät suorittamaan perheen, lapsiensa ja läheistensä välttämättömyysasioita - työ on tärkein välttämättömyysasia. Yhteiskunnan hoitojärjestelmät tulisivat olla käytettävissä kaikille sosiaaliseen asemaan katsomatta - näin oli määritetty, kun yhteiskunta oli vähemmän moniongelmainen.

Tasavertaisuus, yhdenmukaisuus ja tulotasoon katsomattomuus, mm. 0-hintaluokkina päivähoidoissa on synnyttänyt "helpon tien" varastaa lapsille tarkoitettua aikaa yhteiskunnan ja omien lapsien kustannuksella. On vastuutonta ajatella päivähoitoa "parkkipaikkana" omien "välttämättömyysmenojen" suoritepakotteen edessä.

Suomalainen yhteiskunta on järjestänyt yhden maailman parhaista lasten päivähoitomenetelmistä. Tämä systeemi on tarkoitettu auttamaan vanhempia heidän suorittaessaan sosiaalisen yhteiskuntaelämänsä velvoitteita osallistumalla mm. tulonhankintaan saadakseen maksaa tulontasausta veroina kulutuksestaan. Lapset tarvitsevat yhteenkuuluvuutta, rinnasteisuutta ja omaikäpolviosallistumista - tämän järjestää lasten päivähoito, jolloin kouluun menokin on helpompaa osallistumisvalmiuksien ollessa jo sisäänrakennettuna.


Lasten 0-maksuluokkapäivähoitoa ei tule käyttää väärin hoidettaessa puhtaan itsekkäästi vanhempien omia menoja elämän laitapuolelta. Vanhempien ensisijainen tehtävä on taata lapsilleen menestymisen mahdollisuus. Meillä länsimaalaisessa yksilökeskeisyydessä se tarkoittaa vuorovaikutustaitojen hankintaa tiimihenkenä ja ryhmätoimijoina estäen toivottavasti liiallista minäkeskeisyyttä, sillä vastuullinen yhteiskuntasysteemi ei toimi pitkään ahneudella, omanapaisuudella ja "kaikki minulle" kähminnällä.

Yhteiskunta on vastuuta toisista ja itsestänsä, mutta erityisesti lapsistaan. Päivähoitojärjestelmä ei ole ainut kasvatusmetodi, vaan se on lisä, joka auttaa vanhempia hakemaan tasapainoista ja toimivaa perheyhteyttä taaten jälkikasvulle suvunjatkannan mahdollisuudet.

Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
KESKUSTELU --- TIEDE

_________
Kirjoitukseen liittyvä kuvakokoelma
[ Copyright by Ilkka Luoma 2007 - saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä ]

Panoramio on Googlen omistama ja hallinnoima kuvapalvelu, johon voidaan sijoittaa kuvat niiden ottopaikkoihin (Google Earth). Sivusto on suurella todennäköisyydellä täysin tietoturvallinen.

1)
---
http://www.panoramio.com/photo/2607315 --- IMG_1116.JPG

Teksti
Yhteiskunnan järjestämät päivähoitopalvelut tarjoavat ruokaa, kasvatusta ja mm. opastusta järjestyksen ylläpitoon ammatti-ihmisten toimesta - usein nämä palvelut ja hoiva ovat ainoita huolehtimisen tapoja lapsille, isien ja äitien viettäessä aikaa omissa jutuissaan. Päivähoitopalvelut ovat tarkoitetut kaikille, myös vähävaraisille ja kotona oleville - nyt keskustellaan onko 0-linja tarkoitettu kaikille, joilla ei ole taloudellista mahdollisuutta maksaa päivähoitomaksuja.

2)
---
http://www.panoramio.com/photo/2607372 --- IMG_1118.JPG

Teksti
Helsingin Siilitien päiväkoti tarjoaa kunnan palveluita sosiaaliseen asemaan katsomatta. Hyvinvointiyhteiskunta rakennettiin aikoina, jolloin ei kajastellut tummia pilviä taivaanrannassa.

3)
---
http://www.panoramio.com/photo/2607408 --- IMG_1122.JPG

Teksti
Peruskoulujen laittaessa loppukeväästä ovet kiinni, jää moni lapsi ilman päivittäistä huolehdintaa, osan vanhemmista ollessa töissä, osan matkoilla ja osan työttöminä mitä moninaisimmissa tapahtumissa. Kuntien leikkipuistot antavat monesti jopa yhden aterian ja välipalan, tämä saattaa olla lapsen ainoa ruokailu koko päivänä; onneksi vain pienelle vähemmistölle, joka on kuitenkin kasvamassa.

4)
---
http://www.panoramio.com/photo/2607479 --- IMG_1123.JPG

Teksti
Kuntien ylläpitämät leikkipuistot ovat monille lapsille ainoa paikka, missä saada valvontaa, jopa lämmin ateria tai välipala. Lapsi saa sosiaalisuutta leikkipuistoista, koska hän ei ole siellä yksin. Useasti pienimpien osalta leikkikentällä pitäisi olla vanhempi mukana, näin ei aina ole. Leikkipuistot ovat yhteiskunnan järjestämiä ilmaisia paikkoja lapsille, kun peruskoulut sulkevat keväisin ovensa.

5)
---
http://www.panoramio.com/photo/2607508 --- IMG_1126.JPG

Teksti
Leikkipuiston (Hilleri) pihapylväässä istuu ikuista nokitustaan puinen palokärki muistuttamassa luonnosta ja lintulajeista. Suurissa kaupungeissa luonto on kadonnut kauas maalle, missä vielä aitoja luonnon ääniä on tarjolla ymmärrykseksi lapsille, että ihmisten lisäksi on eläimiäkin.

6)
---
http://www.panoramio.com/photo/2607537 --- IMG_1128.JPG

Teksti
Keväisin peruskoulut laskevat lapset lomille, monet jäävät kotiin yksin, koska vanhemmat ovat päivisin töissä ja muualla heille tärkeissä tehtävissä. Helsingin kaupungin peruskoulu Hillerikujan päässä Herttoniemessä - lienee lopetusuhan edessä? Lapset löytävät kotipihoistaan sosiaalista käyttäytymistä, koska täytyy tulla toimeen "pihan sääntöjen" mukaan, ettei erottaudu liiaksi muista. Koulu on eräs paikka lapsien kasvatuksessa ja moni saa siellä ainoan lämpimän aterian liian monina päivinä. Yhteiskunta huolehtii nuoremmistaan aina 1-vuotiaasta 16-ikävuoteen saakka. Peruskoulu on ilmainen ja nyt keskustellaan 0-linjasta koskien päiväkoteja ja alle kouluikäisten hoitopaikkoja. Ennen lapset hoidettiin ja valmennettiin kotona.

7)
---
http://www.panoramio.com/photo/2607583 --- IMG_1129.JPG

Teksti
Helsingin Siiliten peruskoulu Hillerikuja 4:ssa - koulu lienee lakkautusuhan alainen, vaikka ennusteet lupailevat lisää väestöä muualta Suomesta nimenomaan pääkaupunkiseudulle. Peruskoulun ala-aste on merkittävä lapsien hoito- ja valmennuspaikka. Liian usein koulu jää ainoaksi paikaksi, missä lapsi saa opastusta elämäntaipaleensa varrelle.