lauantaina, tammikuuta 27, 2007

Helsinki peukaloimassa jälkeänsä Sipoon rajakorpeen

Hannes Manninen [Kesk.] toimittajien ristitulessa jälkeen ojennetun kansalaisadressin, johon sipoolaiset masinoivat yli 10.000 nimeä "alta aikayksikön". Manninen edustaa vanhakantaista poliittista historiaa sisällyksettömällä puhetyylillä ja pyörittelyllä, jossa säästetään kaikkia antamatta mitään. Sipoo kysymys onkin laajentunut nyttemmin siten, että valtiovallan mahdollista päätöstä ollaan siirtämässä vaalien (2007) jälkeen - mikä onkin oikea ratkaisu. Meneillään on myöskin nettikeräys Sipoon puolustajille osoitteessa: -- http://www.adressit.com/sipoo_ei -- Keskustelu aiheesta jatkuu...

[puhutaan, että entisen Neuvostoliiton edesmennyt diktaattori Josif Stalinin peukalonjälki aiheutti rajaan pienen kyhmyn 1) Parikkalan kohdalla...]

Uutisointi on muuttanut selkeästi muotoaan Sipoo-Helsinki rajakiistassa. Tässä yksipuolisessa kiistassa vain Helsingin kaupungin johto haluaa muutoksia. Pääministeri Vanhanen on malttamaton ja tiivistää päätöstä jo toimitusministeriölle. On kuitenkin selvää, että yksikään puolue ei halua asiaa käsiteltävän ennen vaaleja.

Rajansiirto yksipuolisena tavoitteena olisi vaarallinen ennakkotapaus. Keskustankin olisi syytä huomioida helsinkiläisten penseys [haastattelututkimus 12-2006] Sipoon valloitusretkeen. Ei ole edes varteenotettavia ennusteita tai tutkimuksia, että juuri tuolta alueelta tarvitaan lisää kaavoitusmaata 10-30 vuoden periodilla lisääntyvälle pääkaupunkiväestölle. Lisääntyykö väki pitkällä tähtäyksellä, vai alkaako muuttoliike maakuntiin?

Keskustalla on Sipoossa kolme kunnanvaltuutettua, demareilla niitä on kuusi ja Kokoomus miehittää kymmentä tuolia valtuustosalissa. Miksi Vanhasella on kiire, arveleeko hän saavansa puolueellensa ääniä kosiskelemalla helsinkiläisiä ilmaisemalla kaveruutta ainoan suuren kaupunkimme kanssa.

Helsingin paras ratkaisu "tilaongelmiinsa" on liitto Vantaan kanssa. Sipoosta voidaan sen sijaan suunnitella Suomen ensimmäinen moderni ekokunta malliksi huomisen asumisviihtyvyydestä huomioiden ekologiset ja ympäristölliset pehmyt- ja kierrätysarvot niin ihmisille kuin luonnolle .. [Kiinaan ollaan suunnittelemassa suomalaisten toimesta modernia ekokaupunkia prototyypiksi ja esimerkiksi koko laajalle valtiolle].

Ruotsinkielisten välitysasimiehen raporttiliitteiden "puute ja vaillinaisuus" olivat sopiva tekninen keino siirtää käsittelyä vaalien jälkeen, sillä näin merkittävässä asiassa ei ole syytä väheksyen antaa oleellista päätöstä toimitusministeriölle. Uusi eduskunta voi sitä paitsi olla aivan eri näköinen kuin nykyinen - kansalaiset saattavat tehdä yllättäviä valintoja. Vain joka neljäs vuosi poliitikot muistavat ketkä heidät valitsevat.

Merkille pantavaa on myös se, että Helsingin Sanomat otti yllättäen ja pyytämättä pääkirjoituksiinsa isällisen pohdinnan hätäilyn ajattelemattomuudesta. HS halusi viestittää muinoisena "presidentin tekijänä", että kohkaamiset sikseen ja huolellinen pohdinta päälle. Suomi kuitenkin tarvitsee arvoisensa pääkaupungin ja se syntyy Helsinki-Vantaa liitoksena.

Sipoo on arvokas maaseutumiljöö, joka mieluumminkin edustaa huomisen lasten tasapainoista kasvuympäristöä runsaine luontoarvoineen. Sipoo voi ehkä tarvita myöhemmin julkisen liikenteen kehittämistä ekologisin perustein, mutta Sipoo ei tarvitse Helsingin kaavoitusteholukuja. Sipoo ei tarvitse kerrostaloja, korkeintaan pienversioina ja matalaenergiaratkaisuina. Sipoo voisi olla oikeasti Suomen ensimmäinen huomisen ekoalue modernina versiona huolehtien luonto- ja ihmisarvoista. Perinteellinen kaupungistuminen on jo näyttänyt puolensa ja kukaan ei huomenna halua ruuhkia, melua, saasteita ja hermostunutta ihmisvilinää.

Päättäjät eduskunnassa voivat nyt täysillä keskittyä vaaleihin ja kansalaisten tarpeisiin, ei ole mitään syytä hätiköidä operaatiossa, jossa 80% sipoolaisista pitää suunnitelmaa miltei ryöstönä. Pienen ei ole syytä taipua. Taistelutahtoa lisättäköön - asia on nousemassa koko valtakunnan asiaksi ja tästä on kehittymässä näytelmä, jota seurataan nimen omaan kansalaisten tasolta. Suuri osa suomalaisista asuu Sipoon kaltaisilla alueilla, joissa viihtyvyysarvot ovat jo valmiiksi tasapainoisemmat kuin oravanpyörällisissä katukuilukaupungeissa.

Mikäli koet haluavasi auttaa sipoolaisia taistelussa omasta oikeudestaan omanlaiseen elämäntapaan ja -tyyliin, anna nimesi kansalaisadressiin:
http://www.adressit.com/sipoo_ei , siellä on jo 6.000 nimeä vastustamassa Helsingin pyytämätönta valloitussuunnitelmaa, joka ei tullut yllätyksenä.

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.com
KESKUSTELU ----- TIEDE

(Tällä kirjoituksella on poikkeuksellinen jakelu - se on lähetetty 1.000:lle yksityishenkilölle ja 100:aan sanomalehteen - rekisteri: Ilkka Luoman yksityisosoiterekisteri - lisätiedot:
ilkka.luoma@sino.fi )

1)
Satelliittikuva Parikkalan "Stalinin sormenjäljen kohdalta" --
http://www.verbix.com/maps/showpoint.asp?lat=61.57966379&lon=29.50036929&zoom=11&title=Parikkala&height=500

Kuva:
DSC_5832.JPG. 27. syyskuuta 2006, klo 14:46. Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa linkin alta saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Linkki Flickr ´iin: --
http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/370599705/


Kuvateksti:
Hannes Manninen [Kesk.] toimittajien ristitulessa jälkeen ojennetun kansalaisadressin, johon sipoolaiset masinoivat yli 10.000 nimeä "alta aikayksikön". Manninen edustaa vanhakantaista poliittista historiaa sisällyksettömällä puhetyylillä ja pyörittelyllä, jossa säästetään kaikkia antamatta mitään. Sipoo kysymys onkin laajentunut nyttemmin siten, että valtiovallan mahdollista päätöstä ollaan siirtämässä vaalien (2007) jälkeen - mikä onkin oikea ratkaisu. Meneillään on myöskin nettikeräys Sipoon puolustajille osoitteessa: --
http://www.adressit.com/sipoo_ei -- Keskustelu aiheesta jatkuu...

sunnuntaina, tammikuuta 21, 2007

Päästöoikeuksista viherkasvun hoito- ja istutusvelvoitteisiin

Suomalainen metsäkonserni esitteli Lohjalla viljeltyä hybridihaavan 3) koealuetta kaupunkilaismetsänomistajille. Takana näkyvät hybridihaavat kuulemma soveltuvat hyvin metsäteollisuuden tarpeisiin. Kuinka tämän tyyppinen viherhoito "viljelee" kaltaisemme mukaisen kulutuksemme "viheraukkoa" muulle luonnolle, jää nähtäväksi. Ihmisen on korvattava eliöstölle aiheuttamansa kasvuvajeet monipuolisilla velvoiteistuksilla ja -hoidoilla, turvaten näin osaltansa kasvuston monimuotoisuutta, biodiversiteettiä 4) .

[...ilmastokeskustelu on nostanut uuden ymmärryksen aallon Kioton sopimuksen 1) välttämättömyydestä, sekä sen määräyksien tiukentamisista; nyt maapallon suurin kuluttaja, USA:kin on herännyt velvollisuuksiin - autot ja pihagrillit eivät voi kasvaa enää suuremmiksi...]

EU koettaa innostaa niin omiaan, kuin muitakin, suurempiin päästöleikkauksiin. Lopulta on huomattu kuluttamisemme ja elämäntapamme suora syy-yhteys mm. ilmastokysymyksiin ja elinympäristön tuhoutumiseen. Me yksinkertaisesti kulutamme enemmän, mitä muu eliöstö kykenee tuottamaan.

Keskustelua päästöoikeuksien kaupasta pitäisi siirtää myös viherkasvuston edellytysten lisäämisvelvollisuuksiin. Jokaisella meillä on ekologinen jalanjälkemme [Suomessa yksi maailman suurimpia]2). Jokaisella meistä on yksilöllinen tapa kuluttaa, vaihteluvälin [elintasoerot] kasvaessa huimasti kaikkialla maailmassa. Jokaisella meistä on myös kasvunedellytysten lähtökohtien huolehtimisvelvoite. Meistä jokainen tarvitsee tietyn määrää viherkasvua ylläpitääksemme edes välttämättömiä elintoimintoja.

Jokainen ihminen on velvoitettu huolehtimaan kulutuksensa mukainen viherkasvun hoito- ja kasvatusvelvollisuus - näin ikään kuin huolehdimme itse kustannuksillamme sen, mitä kulutamme.

Länsimaalainen kulutustapamme edellyttää muulta luonnolta "melkoista metsää" kaikkinensa, jotta kykyilymme huomionansaintana, elämän välttämättömyyksinä kuin kulutuksen kerskana on luonnolle takaisin maksettu. Maapallo on tunnetusti [auringon energiaa lukuunottamatta] 99,9%:sti suljettu systeemi.

Kulutus on liiketaloudellinen oppi; mitä enemmän kulutat, sen enemmän pitää olla tuotannontekijöitä. Mitä enemmän tuotannontekijöitä, sitä enemmän voittoja ja työtehtäviä. Materiaalinen kulutus syö raaka--ainevaroja ja suhteeton syöminen lisää kansansairauksia, yhteiskuntaongelmia ja eriarvoisuutta johtuen suurista eroavaisuuksista ahneudessa, voiton tavoittelussa ja näyttämisen mentaliteetissa. Kulutus lisää lämpöä niin fyysisesti kuin "henkisesti".

Me syömme enemmän kuin jaksamme kuluttaa. Se näkyy vyötäröllä, se näkyy terveydenhoidossa ja se näkyy kuolintilastoissa. Me tankkaamme enemmän kuin osallemme on säädetty. Esimerkkinä käy kaikille tutut ruotsinlaivojen seisovat pöydät. Tarjoilijat rahtaavat jättämiämme puolilautasellisia roskiin niin paljon, että noilla ruokamäärillä, mitä silmillä nälkää nähden mätämme lautasillemme, voisi kehitysmaan ihmisiä tulla toimeen kaksinkertainen määrä, mitä yhdessä ruotsinlaivan kattauksessa on syöjiä! Niin paljon me - välittämättä tavoistamme - mätämme ruokaa roskiin. Hinta kun on sama - oli lautanen puolillaan tai täpötäysi.

Kulutusjuhlamme on ylittänyt luonnon kasvuvarat. Joka vuosi syyskuun lopun jälkeen syömme jo seuraavien vuosien oletettua viherkasvua ja varantoja; näin me elämme velaksi koko muulle luonnolle. Tapamme eivät synkronoi muuta luontoa, josta kuitenkin olemme vain yksi -oikeastaan pienen pieni - osa, säädellen kohtuuttomasti sellaista, mikä ei meille kuulu.

Maapallo on yhteinen - yksi evoluutiohaaran oksake ei voi määrittää asemaansa jumallisen syntyperämme oikeutusselostuksella, koska jumalansa on myös muulla luonnolla - sille on keksitty hyviä nimiäkin - harmonia, välittäminen sekä kohtuus ja niukkuus.

Päästöoikeuksista puhuminen pitää lopettaa, se korvataan viherkasvun järjestämis- ja hoitoedellytyksellä per kuluttava henkilö - käyttönsä mukaisesti. Päästöoikeuksien myynti ei ole oikeutta siirtää ongelmia, vaan velvollisuutta huolehtia niiden vaikutukset minimiin. Suuri kulutus, suuri viherkasvun hoitovelvollisuus sekä suuri kulutus, suuri kulutusvero.

Lopullinen periaate on elämisen kulutustase - sen hoidamme, minkä syömme. Emme voi syödä toisen varantoja. Syömme ja kulutamme vain tarpeemme mukaisesti korvaten jättämämme ekoaukon vihervelvollisuushoidolla - teemme kulutusveroilla takaisinmaksun luonnolle, mahdollistaen jälkikasvullemme suvunjatkantaedellytykset ratkomaan ne ongelmat, jotka meiltä heille jäävät.

1)
kts. linkki: --
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=161800&lan=fi

2)
kts. linkki: --
http://www.edu.fi/teemat/KEKE/kulutus/valinta.html

Ilkka Luoma

http://ilkka.luoma@blogspot.com

Kuva:
B0000931.JPG. 27. syyskuuta 2005, klo 13:41. Copyright by Ilkka Luoma. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin yhteydessä. Linkki: --
http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/364502164/ --.


3)
kts. linkki: --
http://www.metla.fi/asiakaslehti/2003/2003-4/2003-4-hynynen.pdf

4)
kts. linkki: --
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/keke/keke4/biodiver.html