lauantaina, helmikuuta 03, 2007

Pakkautunut asutus ja paketoitunut kulutus ovat markkinatalousilmiöitä vastoin luonnon mielipidettä

IMG_0109.jpg. Kiinan suurlähetystön kaupallinen neuvos herra Li Guangyun [oik.] ja Bioste Oy:n innovaatiojohtaja Antti Leinonen keskustelevat ympäristön hoitoon liittyvistä asioista, kuten takana [vas.] VTT:n matalaenergiarakentamisen TkT "Miimu-energia" Airaksinen sekä Kiinan suurlähetystön 3. sihteeri herra Zhang Wenqiao [oik.takana]. Kuvattu 1. helmikuuta 2007 - Photo by Ilkka Luoma 2007.

[...torstaina julkistettiin laajasti VTT-vetoinen moderni ekokaupunkiprojekti Kiinaan suomalaisella osaamisella, uutisointi jätti sanomatta paljon oleellista, jolla on merkitystä niin meille, kiinalaisille ja koko maapallolle...]

Ilmastomuutos kohisee niin luonnossa kuin ihmisissä. Olemme hoksanneet, että kaltaisemme kulutus, asumismalli ja liike niin tavaroina kuin ihmisinä ovat vieneet luonnon mekanismit "puolustuskannalle". Luonto sulattaa jäät suojellakseen itseään ja hukuttaakseen ongelmat.

Torstaina 1. helmikuuta julkistettiin hiljaisuudessa pidetty moderni ekokaupunki Kiinaan projekti. Kiinassa on meneillään maailmanhistorian suurin kasvu, kun edesmennyt Kiinan pieni suuri mies Deng Xiaopiang julkisti rikastumisen sallituksi. Nuo sanat laukaisivat historiallisen talousbuumin, joka säteilee maailmanlaajuisena työllisyyden uusjakona kaikkialle.

Lisääntyvä kulutus tunnetusti lisää myös luontokuormaa. Tiivistyvä asutus lisää myös tunnetusti talouden ja kulutuksen tehokkuutta ihmisen ymmärtämättä, että kaikki varat ja energiat pitää ottaa maapalloyhteisistä varannoista. Kulutus ja ostovoima on jakaantunut epäsuhtaisesti maapallolla, mm. USA kuluttaa maapallon liikennepolttoaineista 35%, tuottaen mm. suurimmat hiilidioksipäästöt. Per capita listalla Kiina ei ole toisena. Suomalaisillakin on suurempi ekologinen jalanjälki kuin kiinalaisilla [suomalaisilla n. 6,3 ha eloperäistä kasvumaata / capita, ollen yksi maapallon suurimmista kts.1)]. Eikö Kiinalla ole samaa kuluttamisen oikeutta kuin länsimailla, eikö myös huomisen afrikkalaisilla ole tämä sama oikeus?

Kiina on maailman nopeimmin kasvava kansantalous ja he tietävät hälyttävät ympäristömuutokset. Kiinassa keskushallinto pitää järkevästi käsissään strategisten alojen lankoja käsissään - se on ainut keino hallita maailman väkirikkainta maata. Kaltaisemme länsimaalainen demokratiamalli ei pysty nopeisiin muutoksiin hädän hetkellä. Euroopassa ei oltaisi pystytty tekemään samaa suunnitelmaa radikaalisti erilaisesta modernista ekokaupungista ja toteuttamaan sitä, jo pitkien valitusketjujen vuoksi. Ilmastomuutoksien kynnyksellä ja muuntumossa ei ole sijaa valiokuntamietinnöille ja jahkaamiselle. Tapahtumat ovat todellisia ja nyt tarvitaan nopeita ja tiukkaan kohdistettuja täsmäiskuja asian korjaamiseksi. Kulutusta on pienennettävä, hyötysuhteita parannettava, järjestelmiä optimoitava ja asenteita kaiken kestävyydestä muutettava.

Kiinassa asuu suurin osa väestöstä maaseudulla kuten meillä vielä 1940-luvulla. Maaseutukulttuuri on ihmisläheistä luontoarvot huomioivaa ajassa eloa, missä huomio kiinnittyy yhteisöllisyyteen ja huomioon ottamiseen. Kaupungistuminen useasti erakoittaa, sen me jo tiedämme Suomessa. Kiinassa kaupungeissa asuu n. 30%, kun meillä taas n. 70%. Kiinassa ei voisi 70% ihmisistä asua kaupungeissa, siitä syntyy mittaamattomia mm. yhteiskuntaongelmia työtilanteina, asumis- ja rakentamisongelmina kuin sosiaalisina irrallisuuden vaikeuksina.

Kiina on kollektivistinen maa, me taas suosimme meille tyypillistä individualismia, jossa omakohtainen kulutus on etusijalla. Kiina on nyt myöskin maistamassa länsimaista kulutusjuhlaa, ollen mm. jo maapallon kolmanneksi suurin autojen tuottaja - onko Kiina siirtymässä polkupyörien satuloista autojen ratin taakse?

Moderni ekokaupunki on eräs ratkaisu kylä-versiona pitää maaseutu virkeänä ja työllistettynä. Ekokaupungit ovat pieniä ja autonomisia alueita, joissa energia- ja ruokatuotanto on keskittynyt lähialuetuotannoksi ja jossa alue itse huolehtii jätteiden kierrätyksestä ja käsittelystä. Moderni ekokaupunki ja -kylä ovat harmonisesti paluuta juurille, jossa ihmiskunta eli vuosituhannet. Nyt se tehdään modernisti, mutta pienyhteisöllisesti, jossa energiataseet ovat sopusoinnussa itse ympäröivän luonnon kanssa. Luonto on sille ominaisessa asemassa ympäröimässä meitä ihmisiä, joiden piti olla myös osa tasapainoista luontoa.

Kiinalainen ekokaupunki ja -kylä ovat huomisen vientituotteita. Kiina on valinnut kauppakumppaneikseen mm. Afrikan maat, jo luonnonvarojensa vuoksi. Kiinalaiset ovat vanhaa kauppakansaa ja he ymmärtävät, että jos haluaa jotain, on myös annettava. Afrikan huomisen ratkaisut piilevät noissa moderneissa ekokylissä, joiden vientiä Kiina voi hyvinkin operoida niin itsensä kuin Suomenkin eduksi.

Suomi on antamassa merkittävän suunnittelupanoksen itse ekokaupunkien ja -kylien suunnitteluun. Ympäristöteknologia on huomisen ydinosaamista meille vastapainoksi, kun liukuhihnat siirtyvät meitä edullisemmille tuotantomarkkinoille. Ekokaupungit ovat mahdollisesti huomisen suomalainen uusi menestystarina.

Eläkkeelle jäänyt YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan on afrikkalainen ja hänestä voisi tulla modernien ekokylien voimakas puhemies nimenomaan erääksi ratkaisuksi Afrikalle. Kiina sijoittaa voimakkaasti Afrikan maihin ja osa tätä investointibuumia voisi olla nämä mm. suomalais-kiinalais-afrikkalaisella suunnittelulla toteutetut modernit ekokylät. Suomessa on yllättäen kansainvälisesti huippuosaamista ympäristöteknologiassa ja vieläpä useilla sen osa-alueilla. Ympäristö on nyt rock ja siinä on imua, vähintäänkin hiilidioksidi-imua.

Suomi voi saavuttaa yhteisenä toimijana menestystä maailman suurimmilla ympäristömarkkinoilla Kiinassa esiintymällä, markkinoimalla ja synkronoimalla tutkimusta ja tuotekehitystä saman sinivalkoisen lipun alta. Suomi on brandi, Suomi on arvostettu kauppakumppani Kiinassa, Suomeen luotetaan ja meillä on ylivertainen referenssi - Nokia, joka on yksi Kiinan arvokkaimmista yrityksistä, tuottaen todennäköisesti merkittävän osan voitostaan nimenomaan Kiinasta.

Suomen bruttokansantuote kts. 2) on 157 miljardia euroa, mikä tekee n. 30.000 euroa per asukas. Kiinalaisia on n. 1,325 miljardia, jos nuo kaksi lukua tekisivät vajaat 10 euroa kaupallisuutta suomalaisten kanssa per jokainen kiinalainen kerran kuukaudessa ja se on yhtä kuin koko bruttokansantuotteemme. Mikäli jokainen kiinalainen ostaa joka kolmas kuukausi meiltä tuolla 10 eurolla jotain, kattaisi se koko meidän ulkomaanvientimme kts. 3) 100%:sti [vientikauppa oli vuonna 2005 - 52 mrd. euroa].

Suomessa on osaamista ympäristöteknologioissa ja sitä sivuavissa tekijöissä. Nyt kannattaakin suunnata voimat yhteen ja kartoittaa tarkasti kokonaisosaaminen ja suunnata se yhteisvoimana uudeksi menestykseksi, joka onkin ympäristöteknologia ja sen alla toimivat yritykset. Tässä on Suomen yksi huomisen menestysmahdollisuuksista.

Kiinassa aiotaan hypätä muutamien meille tyypillisten ongelma-aluekehitysvaiheiden yli. He voivat ohittaa useita sellaisia tekniikkasukupolvia, joiden vahingollisuus meillä Euroopassa ja Yhdysvalloissa huomattiin; ei kannata tehdä virheitä kahdesti. Missään maailmassa ei ole niin paljon tapahtunut ympäristöasioissa, niin hyvässä kuin pahassa, kuin Kiinassa.

Suuri toive olisi, etteivät kiinalaiset "opi" meidän luontoarvoja hyljeksivää markkinatalouselämäntyyliä, jossa henkilökohtainen voitonpyyde ja kulutushegemonia ohittavat luonnon vuosimiljoonaiset herkkyysharmoniat. Kiina nousee taloudessa meidän oppien mukaisesti, mutta on huomioitavaa, että vain vajaat 100 miljoonaa ihmistä on niissä kaltaisellamme tavalla kuluttajina kiinni.

Kiinalaiset kykenevät ratkomaan ongelmansa suunnattoman optimismin, määrätietoisuuden, mobilisoitumisen ja keskushallintokoordinaation vuoksi. Kaltaisemme "demokratia" ei sovi maapallon suurimpaan maahan. Heillä on omat vuosituhantiset menetelmät ratkoa ongelmat nyt ja huomenna. Tässä ympäristöongelmien ratkaisussa meillä suomalaisilla voisi olla osuutemme.

Tämä vuosisata on aasialaisten vuosisata. Länsimainen demokratia kasvun ihanteineen ja yksilöllisten itsekkyysnäkökulmien vuoksi on kulkemassa omaan itse aiheutettuun kriisiin. Länsimainen demokratia ei ole välttämättä ratkaisu pulmiin, joiden mittakaava on ylittänyt meidän käsityskyvyn. Kiina on ottamassa mittansa mukaisen osuuden maapallon yhteisistä varannoista - nuo varannot eivät ole vain länsimaiden yksinoikeus.

Lopuksi voisi esittää kysymyksen, mitä Kiinan edesmennyt pieni suuri mies Deng Xiaoping tarkoitti rikastumisella - oliko se maallista vai henkistä laatua ja mitä hän tarkoitti "joen ylityksellä varoen pohjan pieniä kiviä".

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com
KESKUSTELU ------- TIEDE

1)
http://www.hel2.fi/Ymk/julkaisut/oppaat/ympopas/ekoljalanj.htm [ekologinen jalanjälkemme, voit myös laskea oman "jälkesi"]
2)
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kotimaankauppa.html#ulkomaankauppa [Suomen ulkomaankauppa - arvio 2005]
3)
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html [Suomen bruttokansantuote markkinahintaan, BKT - arvio 2005]


Linkki Kiinan kansantalouden tilastoihin:
http://www.bof.fi/bofit/fin/13cec/index.stm [BOFIT / Bank of Finland, China Statistics]


Kuvat:
IMG_0109, 0101, 0107, 0087, 0082.jpg. 1. helmikuuta 2007. Copyright by Ilkka Luoma 2007. Kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin yhteydessä.

Linkit kuviin:
http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/377666458/
http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/377666448/
http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/377666454/
http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/377586502/
http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/377586489/

Ei kommentteja: