sunnuntaina, helmikuuta 18, 2007

Nato intoilijat yrittävät nyt Venäjästä uhkaa Suomelle

Moskovassa vietettiin suuren isänmaallisen sodan päättymisen 60-vuotisjuhlia toukokuussa 2005 Punaisella torilla. Tämä sota tunnetaan myös toisena maailmansotana. Venäjän presidentti Vladimir Putin laski seppeleen kahden toisen valtion päämiehen kanssa; oikealla puolella oli USA:n presidentti George W. Bush ja vasemmalla puolella Kiinan presidentti Hu Jin Tao. Järjestys oli mielenkiintoinen. Moskovan Punainen tori on ottanut vastaan suuret aseparaatit, nyt Venäjän armeija on suuressa muutoksessa - Putin haluaa sen pääsevän lähemmäksi nykyaikaisia armeijoita - ja nyt siitä on tehty eräissä piireissä uhka Suomelle.

[ ... muutamat lehdet Suomessa hoksasivat, että Venäjä on uusimassa kalustoltaan vanhentunutta armeijaansa. Nato intoilijat haikailevat siitä syntyvän uusi keino saada Suomen kansaa Naton taakse... ]

Maapallon kokonaisvarustelumenoista USA edustaa yli puolta. Viimeisen sadan vuoden aikana USA on ollut eniten sotia käynyt kansakunta. USA käyttää enemmän rahaa asevoimiinsa kuin seuraavat Kiina, Venäjä, Intia, Saksa, Englanti, Ranska ja koko muu Eurooppa yhteensä. Nyt Venäjästä halutaan vihjailla Suomelle uhkatekijää.

Venäjä ja Putin koetetaan saada uhaksi vetoamalla tiedustelutietoihin, joissa on huomattu, että Venäjä satsaa Pietarin alueen puolustamiseen, Kuolan niemimaalle ja Suomenlahden laivaväylien turvaamiseen. Nyky Venäjällä on vähän laivaväyliä maailman markkinoille - Venäjä elää viennistä ja nimenomaan öljystä, kaasusta ja muista raaka-aineista. Venäjä luonnollisesti haluaa turvaa näille kauppareiteilleen ja mm. kaasuputkelleen Saksaan.

Viimeisen vuoden aikana eräät menneen ajan äänitorvet ovat innostuneet esittämään vanhoja teesejä Venäjän karhusta ja niistä uhista, mitä Suomi voisi kokea nimenomaan idästä. Nato kohkaaminen on harvinaisen intomielistä ja itsepäistä. Suomen kansa on sanonut kyllästykseensä saakka selkeän ei - Natolle.

Erityisesti suurin sanomalehti, vastaavan päätoimittajansa Janne Virkkusen kynällä ajaa Natoa kansalaisten mieliin pääkirjoituksissaan. Gallupit huutavat jatkuvasti kansalaisten kielteistä Nato kantaa - suomalaiset ovat hyvin ymmärtäneet, ettei Venäjä muodosta uhkaa vaan mahdollisuutta. Venäjä on jo nyt Suomen suurimpia kauppakumppaneita ja nimenomaan itäinen Suomi odottaa paljon Karjala-yhteistyöltä.

Muutamat merkittävien sanomalehtien päätoimittajat ovat pohdinnoissaan päätyneet kannattamaan USA:n johtaman Nato-liittoutuman olevan se suurin vakuutus Suomelle. Lähempi tarkastelu tosin tuo esille muutamia huolestuttavia tekijöitä. USA on maapallon sotaisin kansa, jonka armeijaa on harjoitettu viimeiset vuosikymmenet jatkuvasti. USA on ainoita valtioita, joka käy suvereenien toisten valtioiden kimppuun, jopa kyseenalaisin perusteluin. USA operoi kaikilla mantereilla kasvattaen sotilaallista mahtiaan kaupallisuutensa varmistamiseksi. USA Nato-kärkitoimijana herättää vihamielisyyttä, osin syyttään, monissa maailman maissa, johtuen kaupallisista päämääristä, joissa kehitys- ja kehittyvien maiden raaka-ainevarannot ovat systemaattisesti siirretyt maailman suurimmille kulutusmarkkinoille aikaansaamaan maailman suurimmat saaste- ja ilmastopäästöt.

Venäjä on suurvalta, vielä nimeksi, mutta se on raaka-aineiden suurvalta, jonka lähteistä mm. EU elää suuressa riippuvuussuhteessa. Venäjä tulee epäilemättä käyttämään tilanteen hyväksensä, kuten kaikki suurvallat tavallansa ja perinteillänsä. Kaupallisiin hegemoniapyrkimyksiin voidaan vastata tuotekehityksellä, innovaatioilla ja elämäntapamuutoksilla. Venäjä on EU:n ja Kiinan raaka-ainevarasto ja tulee keräämään tarvitsemiaan tuotekehitysinvestointeja maahansa kasvattamalla luottamustaan. Muistaako kukaan suomalainen milloin Venäjä olisi katkaissut kaasun tulon Suomeen?

Kun Helsingin Sanomien Janne Virkkunen huomasi, etteivät kansalaiset muuta näkemyksiään Nato-vastaisuudestaan, keksi hän pääkirjoituksiinsa vedoksi Venäjän varustautumisen - siitä tehtiin mahdollinen uhka, jonka avulla uskotaan Natoa työnnettävän kuin käärmettä piippuun kansalaistemme hyväksyttäväksi. Suomen kansa on lukenut kirjoitukset hyvin ja ymmärtää, ettei Venäjän varustautuminen uhkaa millään tavoin Suomea. Onkin aiheellista esittää Janne Virkkuselle kysymys: Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen, erityisesti kun me emme edes kuulu Natoon? Mikä on Suomen muodostama uhka Venäjälle?

Suomelle on sen sijaan uhkana Nato-operaatiot. Espanja kärsi päätöksistään mennä Irakiin sotaan, minkä vaikuttimet sodanjulistuksena USA:lta edellyttivät hyvin arveluttavia, jopa valheellisia perusteluja. Tulisiko Suomen myös syyttään kärsiä Nato-veturin USA:n virheellisistä päätöksistä? Pitäisikö Suomen osallistua arveluttaviin vapautusoperaatioihin kaikkialla maailmassa? Voisi myös kysyä, mihin Suomi Natoa tarvitsee?

Suomi tulee saamaan suurimman arvostuksen ja kunnioituksen uudesta liittoutumattomuudesta ja todellisista rauhanturvaamisjoukoista - Suomi sotilasliitoista puolueettomana toimijana saa arvostuksen kaikista maista, tällöin meillä ei ole Nato- eikä muitakaan rasitteita. Meitä ei voida boikotoida, me voimme harjoittaa puolueettomana maana kaikein parhaiten kauppaa kaikkien kanssa. Huomisen supervalta Kiina arvostaa Suomen liittoutumattomuutta. Puolueettomuutemme tuo aivan erityisiä mahdollisuuksia huomisen maailman suurimmille markkinoille - Kiinaan.

Suomi menestyy myös Venäjän erityistuntijana. Meidän tulisi muistaa, että emme ole puhtaasti länsimainen maa, vaan olemme myös sekoitus itää satojen vuosien perintönä. Meillä Suomessa on ainutlaatuinen ominaisuus, mitä mm. Ruotsilla ei ole. Me nimittäin olemme kyenneet taistelemaan miltei mahdottomissa olosuhteissa yhtä maailman suurinta maata vastaan - ja tämän nykyinen Venäjä tietää. Suomi selvisi Saksan avulla ja tänään nimenomaan Venäjä toimii läheisemmin juuri Saksan - EU-eurooppaveturin kanssa. Suomen parhaat rauhantakeet syntyvät Saksasta ja Venäjältä.

Suomi voi solmia läheiset tekniset, huollolliset ja yhteistoiminnalliset suhteet Euroopan Nato-joukkoihin, kuten se voisi myös harjoittaa yhteistyötä myös Venäjän ja Ruotsin armeijan kanssa. Suomen huominen on Nato-vapaavyöhyke jo perinteellisenä lännen ja idän rajavaltiona halliten niin itäiset kuin läntisetkin puolustusdoktriinit.

Ollakseen uskottava Suomen on varustettava oma armeijansa vastaamaan sitä arvostusta, mitä Suomen kansa haluaa ja edellyttää kansalaistemme ainoalta todelliselta turvalta viimeisen hädän hetkellä.

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com

KESKUSTELU --- TIEDE

Kuva:
B0002934.JPG
. 22.toukokuuta 2005, klo 20:44 [FI-time]. Copyright by Ilkka Luoma 2005. Kuvaa saa käyttää vapaasti yllä olevan tekstin kanssa.

Kuvaliite:
--
http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/392351245/ --

Kuvateksti:
Moskovassa vietettiin suuren isänmaallisen sodan päättymisen 60-vuotisjuhlia toukokuussa 2005 Punaisella torilla. Tämä sota tunnetaan myös toisena maailmansotana. Venäjän presidentti Vladimir Putin laski seppeleen kahden toisen valtion päämiehen kanssa; oikealla puolella oli USA:n presidentti George W. Bush ja vasemmalla puolella Kiinan presidentti Hu Jin Tao. Järjestys oli mielenkiintoinen. Moskovan Punainen tori on ottanut vastaan suuret aseparaatit, nyt Venäjän armeija on suuressa muutoksessa - Putin haluaa sen pääsevän lähemmäksi nykyaikaisia armeijoita - ja nyt siitä on tehty eräissä piireissä uhka Suomelle.

Ei kommentteja: